Nyt olisi aikaa päättää tehdäkkö Siporextalo 375 harkoista vai 500 mm suurelementtiharkoista.
Onko kenelläkään kokemusta tuosta 500 mm harkosta? Mitä etuja tai haittoja tullut siitä että seinä on puoli metriä paksu? Onko ollut ongelmia isojen "ikkunalautojen" kanssa?
Itse olisin hieman tuon 500 mm puolella lähinnä sen massiivisuuden takia, ulkonäön takia...
Miten Siporex kohteissa olette toteuttaneet läpiviennit ilmastoinnille ja sähköille tms. LVIS urakoitsijani hieman vierastaa siporex talon läpivientejä (Rakentanut pääasiassa puurunkoisia taloja), pitää niitä suuritöisinä sipo talossa... Varsinkin mitä tulee yläpohjan ja sipo lankkuihin... Itse olen sitä mieltä että hyvällä etukäteis suunnittelulla suurimmat ongelmat näissä voi välttää...
En osaa sanoa 375 / 500 eroja. Itse teen 375 harkosta. Mutta läpivienneistä. Monestihan niiden tekeminen ei edes kuulu ko. urakoitsioille, mutta jos olette niin sopineet niin asia on selvä. Suunnittelussa pitää tietenkin ottaa huomioon nämä läpiviennit. Eli ennen rakennesuunnittelua pitää olla LVI-kuvat rakennesuunnitelijalla. Taloon kannattaa suunnitella johonkin kohtaan tekniikkakuilu. Meillä on yksi n. 600 x 600 kokoinen aukko josta menee iv-putket + radon putki alakerran tekn. tilasta tokan keroksen läpi aina ullakolle. Eihän sen helpompaa reittiä voi ollakaan tekniikalle. Toinen pieni kuilu on kylpyhuoneessa josta menee viemärintuuletus. Sähköjä varten ei normaalisti tarvitse ottaa mitään huomioon rakennesuunnittelussa. max 40mm kokoisen reijän voi tehtä periaatteessa “mistävaan” läpi lankkujen kunhan ei vaurioita raudoituksia. Itse tein ne Jämeräpaketin mukana tulevalla poranterällä. IV-putkien läpiviennit huoneisiin / viemärit tein ihan rauta / sekatavarakaupasta saatavalla 152mm reikäporalla elementtien saumakohdista. Mielestäni nää ei ole vaikeita asioita kunhan hommaat kunnos silmäsuojaimet + hengityssuojaimet. Sipopölyä nimittäin riittää. nuo reijät voi myös tehdä sillä samalla poranterällä joka tulee mukana tekemällä reikiä vieri viereen.
500 mm kivestä saa hyvin matalaenergiatalon aikaiseksi. 375:lla alkaa jo olla sitten hieman vaikeampaa jos haluaa isot ikkunat jne.
375:lla rakentajien keskuudessa lämmitysenergiakulutus on ollut 800-1000 euroa/vuosi ( 220-260 m2 lämpimät tilat ) linjalla Kuopio-Oulu .
Tiedän yhden talon joka on tehty 500mm vaahtoharkosta. Oli sitten ollut sateinen kesä kun homma oli tehty ja nyt on seinät halkeillu sieltä ja täältä.
Jos minä tekisin kivitalon niin se olis tiili ulkovuorauksessa ja tiili sisäpuolella.
Muut on jotain vaahtoa ja papanoita jossa on styroksia välissä.
Jep, loppuviimeksi teimme tuosta 500 mm siporexista. Meillä oli aikaa kuivatella taloa. Talo nostetiin pystyyn kaikkein kosteinpana aikana vuodesta (loka-tammikuu), ilman lisäsuojausta. Halkeilu johtuu myös pitkälti siittä miten sisärappaus on tehty, onko noudatettu ohjetta verkottaa kunnolla jne. Ja nyt varsinkin viime talven jäljiltä niitä hakeamia on varmaan vähäsen joka paikassa.
Mikäli teette 500 mm harkoista niin varautukaa lisäkuluihin nosturin suhteen ja kuivattamisen suhteen. Kuivamiselle kannattaa antaa aikaa ja sitä kannatta tehostaa kunnon koneilla (yksi kuivain ei riitä), pelkkä läpiveto ei riitä.
Tusin on kovin paljon eroa halkeiluun, on kyseessä 375 tai 500 harkko. Yhtä lailla se kapeampi harkko halkeilee jos on halkeillakseen.
Kummin kaima rakensi sopirexista noin 5v sitten talonsa ja nyt on kaikissa talon sisänurkissa nätit parin millin katosta lattiaan ulottuvat halkeamat.
Ilmeisesti kyse on todellakin työn laadusta ja suojauksesta…en ole nähnyt yhtään siporex taloa jossa olisi ollut halkeamaa nurkissa tms. Tosin erään autokatoksen päädyssä oli repeämä jonka oli aiheuttanut katon lämpölaajeneminen kun pääty oli jäänyt sen kanssa hanaukseen. Se korjattiin Jämerän laskuun saman tien.
Muiden tuotteiden yhteydessä olen jopa kuullut että halkeilemista ei saatu millään kuriin ja lopuksi seinät levytettiin kyprokilla kauttaaltaan. Tuotetta mainostetaan kovasti isolla rahalla radiokanavilla.
Puisen yläpohjan ja kiven liitoksessa sen sijaan pakostakin on halkeamia joka tuotteella. Ne ei ole häiritseviä ja valkoisella akryylikitillä varmaan korjattavissa piiloon.
Yllättävä kuulla että sipotaloon on tullut halkeamia…onko varoohjeita tasoituksen ja rappaamisen aloittamisesta noudatettu ja kuivaaminen tehty rakennusaikana ohjeiden mukaan ?
Se ei kai ole yllättävää,että täällä mainostetaan Jmerää!?Miksi??
Itse asiassa Siporexilta kerrottiin jo ennen rakentamisen aloitusta että pystysaumoihin (varsinkin sisä ja ulkoseinien välisiin) tulee halkeamia ja että kannattaa varautua siihen jollain elastisella massalla. Ja että ko. pystysaumoja ei kannata yrittää paikata/rakentaa ns. kovilla aineilla.
Ja varoituksista siitä huolimatta teit/rakensit!! Oivoivoi!
Ei valinta ole yhtään harmittanut.
Erityisesti läpiviennit ovat superhelppoja sipotaloissa. Erillaiset laatat ( mistä kohtaa voi leikata ) määritellään suunnittelussa ja merkitään työmaata varten.
Olen piirtänyt 30 sipotaloa enkä koskaan ole kuullut noista halkeamista…enkä mistään vellisaumoista. ( asun myös sipotalossa eikä halkeamia ole esiintynyt ) Olisko sun aika lopettaa spämmääminen ?
Eilen piirsin 3 kerroksisen 350 neliöisen talon Rovaniemelle joeanrantaa. Muista tuotteista ( kevytbetoneista ) ei voi tehdä 3 kerroksisia koska puristuslujuus ja syklinen kestävyys olematon .
Kevytbetoni on kotimainen ( suomalainen ) laatukesintö jo 20 -luvulta…isompi juttu kuin NOKIA…paljon isompi…maailmalla siis…USA, Englanti, Saksa, Puola ja nyt Venäjä…tuottavat isolla höyryllä höyrykarkaistuja kevytbetonituotteita.
500 mm kivellä talosta tulee lähes passiivinen ( vaikka seinän U-arvo ei ole kuin 0.21…tosin harkko kuivana 4% on tasan 0.17 ) sen lämmönvaraavuuden ja rakenteen tiiviyden takia. 375 riittäisi aivan hyvin jotta lämmityskustannukset kk-tasolla olisivat alle 50 € nykyikkunoin ja ilmanvaihdon talteenotoin.
Mitkä on siporexin edut verrattuna vaikka tiili-villa-ilmarako-tiili rakenteeseen?
Ainakin huokeampi ja helppotöisempi…tiilitaloja rakennetaan kuin kirkkoja. Myöskään homeongelmae ei tule…nykyisten eristemääräyksin takia ja tiilen 1800 kg/m3 tiheyden takia ( ei eristä ) tarvitaan aika paksu tiiliseinä.
Kevytbetonin eristeharkko on 425 mm.
Tiilivuoraus kevyt betoniin on englannissa erittäin yleinen tapa rakentaa. Ilmarakoa 3-4 cm.
Toki toki, mutta sehän on aivan eri asia kuin pystysaumat ulkoseinässä, joita ei saa missään tapauksessa saumata muulla kuin liimalaastilla ( jota käytetään myös vaakasaumoissa ) jota on vuosikymmeniä kehitelty yhdessä ohutsaumamuurauksen kanssa Ikaalisissa.
----
Oho mihin se Rakentaja 08 viesti nyt katosi johon vastasin juuri ? Eli seinän ja väliseinän liitossauma ?
Modet ahoi…miksi täällä näkyy välillä mitä sattuu ?
Eli ne halkeamat ovat pystysuuntaisia ja nimen omaan pinnassa, ei siporeksissa. Yläpohja on myös puusta joka varmasti aiheuttaa piene osan liikkumisesta tms.
En pitänyt mitenkään tavallisesta poikkeavana ko. pintahakelamien esiintymistä nimenomaan viime talvena. Siporexilta tosiaan kerrottiin (kodinrakentaja kurssi) suoraan että sisäseinien ja ulkoseinien väliset pystynurkat tulevat elämään jonkin verran ja siihen kannattaa varautua siten ettei nurkkaan yritetä peittää kovilla aineilla vaan mieluummin jollain elastisella.Tai vaihtoehtoisesti siten että nurkka pääsee likkumaan ilman että hakelamisefektia näkee…
Joo siis puisella yläpphjalla voi katon ja seinän saumaan tulla pientä ( lähes näkymätöntä ) liikkumisesta aiheutuvaa halkeamaa ( puu kutistuu ). Saumoihin laitetaan noissa paikoissa ylensä valkoista akryylikittiä. Kiitos selvennyksestä. Tämä tapahtuu kaikissa kivitaloissa samalla ratkaisulla. Silaus maalia päälle peittää ne.