Kirjoitettu: 9.4.2007 11:52:19 Otsikko: höyrysulku muovi/paperi
Viidakko
Jäsennro: 134150
Kysymyksiä: 1 kpl
höyrysulku muovin edut ja haitat verrattuna paperiin,olen ajatellut höyrysulku paperia hengittävyyden takia.paperin mahdolliset haitat verrattuna muoviin???
Käyttäjäprofiili
Kirjoitettu: 9.4.2007 11:52:19 Otsikko: höyrysulku muovi/paperi
Rakentaja.fi / vastaajat
Höyrysululla tavoitellaan ensisijaisesti ilmatiiveyttä taloon. Sisäosan seinästä pitää olla viisi kertaa tiiviimpi kuin ulkopuolen. Mitä vähemmän vesihöyryä kulkeutuu rakenteeseen sisältä, sitä paremmin rakenne toimii. Minimirakenteena ilmatiiveyden osalta pidetään tänä päivänä esimerkiksi Parocin ilmansulkupaperia. Sen vesihöyryn läpäisevyys vastaa suomalaisen saven vedenläpäisevyyttä. Merkittävästi paremman höyrynläpäisevyyskertoimen omaa rakennusmuovi. Nykyiset ohjeet tai määräykset eivät tunne käsitettä hengittävyys. Sen ovat mainosmiehet keksineet. Vanha purutäytteinen seinä on hengittävä, eli tuulee kaikista nurkista sisälle, ja purut kastuvat talvella seinissä.
Onneksi ovat huomanneet jonkun tekstiä näillä sivustoilla ja lainailleet sekä vähän muotoilleet niistä, mutta olisihan se kuitenkin ollut korrektia mainita lähteet.
Meri
Missä mielessä kommenttisi on kirjoitettu?
Betonitohtori
Missä mielessä kysymyksesi on kirjoitettu?
En minä Montalta kysynyt.
Minä kysyin Betonitohtorilta.
Missä kohtaa vastaus ei ole asiallinen? Hymiöt puuttuu?
Veikkaisin että kaikki eivät usko ettei rakennuksen kuulu olla elävä(=hengitä) :S
Jos aloittaja haluaa “hengittävän” talon se kuuluu tehdä jykevästä hirrestä, mihin ei tule eristeitä jne…
Talot ja rakenteet eivät hengitä. Ihmiset ja eläinkunta hengittää. Tätä termiä ei pitäisi käyttää lainkaan talojen yhteydessä, koska siitä tulee melkein aina virhekäsityksiä. Usein “hengittävyys” sekoitetaan rakenteen ilmanläpäisevyyteen.
Ei hirsikään hengitä vaan hirsirakenne on hygroskooppinen rakennusaine, joka voi sitoa ja luovuttaa kosteutta. Eli ei hengitä.
siksipä se olikin “heittomerkeissä”…
Ontelorakenteet hengittävät aina. Lämpötilan noustessa ilmaa virtaa ulos ja lämpötilan laskiessa ilmaa virtaa sisään. Tämä on kyllä matemaattisestikin todistettavissa jos kaava tarvitaan, niin idealikaasuyhtälöäkin voi käyttää. Se antaa käytännössä riittävän tarkan tuloksen. Painetta voi pitää vakiona, koska se on lähes vakio. Lämpötilan muuttuessa suurenee ja pienenee ontelon sisällä olevan ilman tilavuus ja se virtaa ulos ja sisään vastaavasti. Tästä syytä esimerkiksi onttoihin teräsrakenteisiin (esim. putki) tehdään aina vedenpoistoreikä, josta kondensoitunut vesi pääsee ulos. Vanha metallimiehen sanonta: Vesi pääsee aina sisään, se vain pitää päästää ulos.
Rakennuksessa ontelorakenteen muodostaa seinä, jossa toisella puolella on tiivis höyrysulku ja toisella puolella levy, joka on kyllä huokoista, mutta se ei anna ilman vapaasti virrata sisään ja ulos. Ilma virtaa sitten kaikista niistä rakosista joista se mahtuu.
Hyvä Beaver…
Tätä juuri tarkoitin. Ei ontelolaatta ole “hengittävä” rakenne. Se voi olla tai ei olla ilmaa läpäisevä tai jotain muuta, mutta missään tapauksessa se ei ole hengittävä niinkuin se rakennusfysiikassa tunnetaan.
Kuten edellä kirjoitin ns. hygroskooppiset rakenteet ovat niitä “hengittäviä”, ei missään nimessä betonirakenteet.
Silloin kun hengittävällä rakenteella tarkoitetaan ilmaa läpäisevää rakennetta se on osa hengittävää kokonaisuutta. Betonia en minäkään nimittäisi hengittäväksi materiaaliksi tässäkään mielessä. Termiä todellakin käytetään melko vapaasti, jolloin päädytään siihen ettei sillä enää olekaan spesifistä merkitystä. Kaikki ilmavat ja huokoiset materiaalit ovat hengittäviä silläkin perusteella että niiden sisältämä ilmamäärä vaihtelee lämpötilan mukaan.
Otetaanpa esimerkiksi vuorivilla. Kiinteätä ainetta on vain noin viitisen prosenttia tilavuudesta. Ilmanpaine pysyy suunnilleen vakiona vuorivillan täyttämässä onkalossa, mutta se silti virtaa ulos ja sisään lämpötilan mukaan:
V2=T2V1/T1, jossa V1 on suljetun tilavuuden sisältämä ilmamäärä lämpötilassa T1 Kelviniä ja saman ilmamäärän tilavuus T2 Kelvinin lämpötilassa. Sen voit laskea esimerkiksi yhdelle koolingin välille seinässä kun lämpötila vaihtelee kolmekinkymmentä astetta nollan molemmin puolin. Rakenne siis hengittää, joko hengittävän l. huokoisen aineen läpi tai jostakin rakosista.
Minä en rupea sinun kanssa kinaamaan selvää asiaa. Valitettavasti olet väärässä tässä asiassa.
Onko rakenteen "hengittämistä" missään määritelty?
Yleensä termi tunnutaan liitettävän vesihöyryn läpaisevyyteen mutta joskus myös hiilidioksidin ja hapen läpäisevyyteen. Suuri hiilidioksidin ja hapen läpäisykyky ovat toivottuja ilmiöitä ja suuren vesihöyrynläpäisevyyden kanssa voi elää jos rakenteet on oikein valittu. Ilmavuodot ovat sitten ihan eri asia ja käytännössä aina haitallisia.
Kyllä sitä on monessakin kirjallisuuslähteesä käsitelty…
Rakenteen hengittävyys ei tarkoita ilmanläpäisevyyttä tai kosteudenläpäisevyyttä vaan kosteuden sitoutumista ja kulkeutumista rakenteen, rakennusaineen läpi.
Hengittäviämateriaaleja ovat siis lähinnä puu ja puukuitutuorteet kuten selluvilla, tai purueriste, rakennuspahvit ja paperit. Em tuotteet ovat hydrofiilisä eli vettä sitovia ja joita nimitetään myös hygroskooppisiksi tuotteiksi.
Esim sahanpuru voi sitoa kuituihinsa vettä jopa 12 p-%menettämättä lämmöneristyskykyään, mutta
mineraavilla ei siedä kuin 0,5%.
Kuten olen edellä maininnut tämä hengittävyys on näitä henkimailman hommia, joten parempi olisi käsitellä asiaa rakennusfysiikan valossa ja niilä termeillä.
Ystävällisesti BT
Ja vielä lisäys edelliseen. Mineraalivilla ei ole hngittävä vaan ilmaa läpäisevä materiaali.
Beaver älä mainosta liikaa “hengittämistä” varsinkaan min.villojen osalta, joku tietämätön lukee ja ottaa mallia.Tekee vääria valintoja rakenteissa ja hengittää itiöitä keuhkoihin!