Betonivalun kuivuminen

Sain juuri äskettäin käsiini betonivalujemme kosteudenmittauspöytäkirjan ja hieman kummastelen mittaustuloksia. Valu on tehty viime vuoden toukokuussa ja mittaus kesäkuun lopussa tasan 7 viikkoa valun jälkeen. Tuloksiksi on tuolloin saatu kolmesta eri mittauspisteestä 87,7 %, 89,2 % ja 87,7 % (RH). Mittaus on tehty porareikämittauksella.

Betonilaatta (maanvarainen) on mittauspisteissä 80 mm ja betoni on K30 S3 betonia. Olen itse laskeskellut Tarja Merikallion kirjan Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi antamien kaavojen ja kertoimien avulla arvioitua kuivumisaikaa ja niiden perusteella en pääse lähellekään 7 viikon kuivumisaikaa. Omien laskujeni mukaan valun kuivuminen 88 % suhteelliseen kosteuteen olisi pitänyt kestää meillä vähintään 13 viikkoa. Meillä kun ei ole ollut talossa tänä aikana minkäänlaista lämmitystä, eikä talokaan ole ollut tiivis missään mielessä. Muutaman ensimmäisen päivän ajan talossa oli ikkunat mutta ei ovia ja ovien (5 kpl) asennuksen jälkeen ne ovat päivisin olleet auki ja öisinkin vähintään yksi ovi raollaan, jotta sisään on saatu sähköä. Tämän lisäksi höyrynsulku on ollut auki ullakolle koko kuivumisen ajan. Käytännössä minkäänlaista jälkihoitoa / kastelua valulle ei ole tehty. Mitä nyt itse muutaman kerran sitä kastelin.

Talossa on kuivumisen aikana ollut kaksi kondenssikuivainta mutta näitä on voitu käyttää ainoastaan iltaisin ja öisin, eikä aina silloinkaan. Kuivaimet ovat olleen pääsääntöisesti siten, etteivät säiliöt ole päässeet tyhjentymään eli kuivaimet ovat sammuneet kun säiliöt ovat täyttyneet. Kuivaimet pystyivät imemään noin 35-40 l/vrk ja säiliöt olivat noin 10 l. Kuutioita talossa lienee n. 580 (ilman ullakkoa).

Mitä luulette, onko mahdollista, että valut olisivat olleet mittaushetkellä noin kuivat kuin pöytäkirjassa annetaan ymmärtää?

Ei tuo mikään ihme ole jos oli sitä nopeasti kuivuvaa.Eikä tuo nyt vielä liian kuivaa ollutkaan!

Kuvittelisin, että betoni on ihan normaalia tavaraa eikä nopeasti päällystettävää. Mutta täytynee tarkastaa asia.

Onhan tuo mahdollista, ja tuohon lukemaan se alkaa asettumaankin, kun on pinnoitusvalmis. Vähän vielä pois.

- Touko-kesäkuun aikana lämpötilat ok.
- Ilma vaihtunut rakennuksen sisällä riittävästi.
- Valua ei ole kasteltu valun jälkeen (paitsi tuo omatoiminen, - väärä ratkaisu).
- Oliko peitetty muovilla ?

Mitäköhän siinä kost.mitt.pöytäkirjan raportissa muuta lukee ?

- Mittaustapa / menetelmä mittauspisteestä (tapahtumakuvaus porauksesta lähtien).
- Antureiden tasaantumisaika.
- Lämpötilat ja kastepiste.
- Vallitseva olosuhde sisällä js ulkona.
- Antureiden virhemarginaali.
- Mittalaitteiden kalibrointi.
- Johtopäätökset.

Kyseisellä ajanvälillä lämpötilan keskiarvo on ollut n. 16 °C ja ilmankosteuden n. 70 % (RH). Toukokuussa, kuivumisaikana, näyttäisi keskilämpötila olleen jossakin 13 °C kieppeillä ja ilmankosteuden keskiarvo juurikin tuon 70 % (RH). Kesäkuussa 19 °C ja 70 % (RH). Olosuhteet tuntuvat minusta kaikkea muuta kuin optimaalisilta.

Valua ei ollut peitelty muovilla.

Pöytäkirjassa on ainoastaan tila (josta mittaus on tehty), mittaustulos (1/tila) ja mittauspäivä. Ei mitään muuta. Ainoastaan nämä kolme mittaustulosta.

Miksikäs tätä nyt vuoden päästä ruvetaan funtsimaan? Jos ei vielä ole päällystetty,niin kyllä nyt pitäisi olla jo kuivaa mittaamattakin, ja jos on päällystetty, niin…?

Nopeasti kommentoituna…



Kuivumisolosuhteet ovat väärin…!

Siitä ilmatilasta mihin laatta pääsee kuivumaan pitää poistaa kosteus joko tehokkaalla ilmanvaihdoola tai kondenssikuivaimilla…

Toiseksi kuivumiolosuhteiden lämpötilaa olisi pitänyt olla korkeampi-



“Laatta ei kuivu viiteen vesikesään em sisäilman arvoilla”

Aivan. Olosuhteet kuivumiselle tuon 7 viikon aikana ei ollet suotuisat.

Täytyy kuitenkin muistaa, että uusi betoni (7 vkoa) jatkaa edelleen kuivumista, käyttäen sisäistä kosteuttaan sitoutumiseen / kovettumiseen, kunnes saavuttaa sen lopullisen tlansa. Saattaa kestää kauankin.
Se vesimäärä, jota betoni ei käytä tuohon kemialliseen reaktionnsa, pyrkii haihtumaan pois. Tämän haihtumisen tuloksena RH%:n tulisi olla niisä arvoissa, jolloin pinnoittaminen on "luvallista".

Nyt vuoden aikana tuota sitoutumista ja haihtumista on joka tapauksessa tapahtunut, joten uutta mittausta kehiin, ja toimenpiteet sitten sen tuloksen ja raportin mukaisesti.

Mittaaajan tulee tuntea mittaustapamenetelmät, joiden mukaan työ tehdään, ja ne on kirjattava siihen raporttiin.

- Porareiän syvyys, putkitus vai ei, tiivistys ja miten, tasaantumisajat, mittapäiden kalibrointi(?), rakenteen lämpötilat mittaushetkellä, kastepiste, johtopäätelmä jne.

Ilman em. tietoja mittauksella ei ole painoarvoa.

Tämä meidän tilanne on hieman kimurantti ja haen tässä muiden näkemystä siihen, että voiko nuo mittaustulokset pitää paikkaansa. Meillä kun on tässä projektissa ollut kaikenlaisia epäselvyyksiä ja tämä on vain yksi niistä. Minulla on herännyt pieni epäilys siitä, ettei mittauksia ole tehty todellisuudessa lainkaan tai ei ainakaan asianmukaisesti.

Mittauksen on tehnyt tuolloinen vastaavamme ja pyysin tuota mittauspöytäkirjaa vasta tänä keväänä ja sen toimittaminen minulle kesti 2,5 kk. Ja pöytäkirjassa ei todellakaan ole muuta infoa mittauksesta kuin nuo, mitä ensimmäisessä viestissäni kerroin.

Itse en muista nähneeni valuissa minkäänlaisia porareikiä, eikä muista kukaan mukaan, joilta olen kysellyt. Laatoittajille vastaava oli kertonut, että valu on riittävän kuiva ja hommat voidaan aloittaa. Tämän oli kertonut pari päivää ennen pöytäkirjaan merkittyä mittauspäivää. Tuon infon perusteella laatoittajat olivat sitten tasoittaneet osan valetusta alueesta, kaksi päivää ennen mittausta siis. Mitattujen alueiden pinnat on vesieristetty ja laatoitettu jo viime kesänä, onneksi ei kuitenkaan aivan heti tuon mittauspäivän jälkeen. Jos en väärin muista niin noilla alueilla vesieristykset ja laatoitukset on aloitettu 11 viikkoa valun jälkeen. Lämmitystä ei edelleenkään ole mittauksen jälkeen ollut ja vaippa on edelleen ollut osittain auki. Kuivaimia ei mittauksen jälkeen ole enää ollut.

Nyt on siis hieman pelko siitä, että ainakin osassa taloa on laiteltu esim. noita tasoitteita liian kostealle betonille.

Tuossa tehdyssä toiminnassa on liian monta epävarmuustekijää.

Riski vedeneristeiden ja / tai tasotteiden irtoamiselle on olemassa, kun rakenteet saadaan käyttölämpötilaansa.



Noilla pelkillä aikasemmin esittämilläsi lukemilla, - ilman lisätietoja, - ei voida antaa päällystyslupaa, eikä myöskään lupaa edes tasoitukselle.

Se mittauspöytäkirja on arvoton, ulkopuolisen “vinkkelistä” kommentoida.



Voihan se mittaustulos pitääkkin paikkansa, mutta rohkenen epäillä.


  • Olennaisia tietoja puuttuu.
  • Porareikiä ei ole havaittu.
  • Tapahtumaketjun aikajana mestarin toimista kertoo jo epäluotettavuuden.
  • Herää skenaario, että pöytäkirja on kirjoitettu jälkikäteen, vasta sitä kysyttäessä (senhän pitäisi olla työmaan asiakirjojen joukossa, oikein arkistoituna - Sinua varten).

Juupa juu…

Saadut mittausarvot ovat liian korkeita.

Pinnassa n. 1-3 cm:n syvyydellä pitää RH-kosteus olla 75% tai alle ja 0,4 x laatan paksuudelta maksimissaan 85% RH.

Jos laatan kosteus on mitattu vaikka tuossa 16-asteen lämpötilassa nousee kosteus vielä siitä! mikä sitten käyttölämpötila Teillä tuleekaan olemaan.

Nyt kun pinnat on laitettu on kuivuminen erittäin hidasta…

Tässä vaiheessa lienee jo syytä kiittää kaikkia kommenteista tähän viestiketjuun.

Sen verran tuosta pöytäkirjasta, että minä olen täysin varma siitä, että pöytäkirja on laadittu vasta sen jälkeen kun olen sitä alkanut vaatimaan. Olen myös varma siitä, ettei minkäänlaisia mittauksia todellisuudessa ole tehty. Näitä on vain hankala mitenkään todistaa.

No, kuten taisin jo aiemmin mainita, niin tämä on vain yksi epäselvyyksistä, joita projektissamme on.

Ottanet yhteyttä YV:llä