Taloni kellari on valettu eristevaluharkoista. Nyt "joudun" muista syistä lisäkoolaamaan (25mm) yhden kellarin seinän sisäpuolelta.
Voinko lisäeristää seinän esim. finnfoam:lla tai kovavillalla? Tuleeko seinästä "riskirakenne" lisäeristyksestä johtuen? Seinän ulkopuolella ei ole eristettä.
“eristevaluharkoista.”???
" Valettavat eristeharkot koostuvat kahdesta ontelollisesta betonikuoresta ja polystyreeni eristeestä. Eristeenä käytetään muotissa valettua EPS-eristettä. Betonikuorissa olevat ontelot valetaan työmaalla käyttäen itsetiivistyvää ja säänkestävää betonia."
Kerrospaksuudet?????
25 millin rimotus nyt ei ole mikään kauhean paksu koolaus. Kannattaako siihen edes mitään lisäeristettä laittaa?
100 mm betoni - 100mm EPS - 100mm betoni,
25 mm ei tosiaan ole paljon, mutta seinä jatkuu porrasseinänä ylös asti, enkä halua seinään mitään porrastuksia. Eikö lisäeristäminen aina ole paikallaan, vaikkakin paksuus onkin vähänlainen?!
Jos rakenteesta tulee "kyseenalainen", jätän eristeen pois?!
Rakenne on jo hyvin kyseenalainen, mutta se lisäeristys ei lisää pahuutta, jopa paksumpikaa ei lisää sitä pahuutta. Kriittisin on sen ulkobetonin ja rytöksin sauma/väli. Toivottavasti se väli pääsee kesällä kuivumaan.
PS! Tuo on teoriaa ja mahdollisia"kylmäsiltatappeja" ei ole huomioitu. Ne pahentaa yleensä tilannetta.
Koolaus ja Gyprokkia. Eristettä voit laittaa jos siltä tuntuu. Ei tule mitään “kyseenalaista”
<!--
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-parent:"";
margin:0pt;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";}
@page Section1
{size:595.3pt 841.9pt;
margin:42.55pt 85.05pt 42.55pt 85.05pt;
mso-header-margin:35.45pt;
mso-footer-margin:35.45pt;
mso-paper-source:0;}
div.Section1
{page:Section1;}
-->
Harkkoseinän
periaatekuva ontelovalujen kohdalta tilanteessa, jossa, sisäilman lämpötila
+20-astetta ja kosteus 50% RH ja ulkoilman -20-astetta ja kosteus 95% RH.<o:p></o:p>
Onko rakenteen teoreettisesta
kondenssista sitten haittaa, ei ole tarpeeksi tutkimustietoa saatavilla.
Tässä doftech-ohjelma osoittaa teoriassa jo alkuperäisen seinän kyseenalaiseksi joulukuusta maaliskuuhun
Vasemman puolen kuvassa on siis seinän lämpötilaprofiili. Oikeassa punaisella lämpötilaa vastaava max. absoluuttinen kosteus ja sinisellä rakennelämpötilaa ja oletettua suhteellista kosteutta vastaava absoluuttinen kosteus? Onko riski siis se, että ulomman betonikerroksen sisäpintaan tiivistyy kosteutta ja tekeekö se rakenteesta kyseenalaisen? Mikä on riski? Miten seinärakenteen suhteellinen kosteus on oletettu? Jos oikean kuvan sininen käyrä käyttäytyy todellisuudessa noin, täytyy suhteellisen kosteuden ymmärtääkseni olla seinän sisällä suuri.
Koolaus-eristys ratkaisun "riski" lienee siinä, jos seinärakenne ei ole aivan tiivis ja kosteaa sisäilmaa pääsee rakenteeseen/ tai toisaalta kylmä ulkoilma pääsee jäähdyttämään seinärakennetta "syvemmältä" (alipaineinen talo). Parempi ratkaisu olisi laittaa höyrynsulku koolauksen ja lisäeristyksen päälle, jolloin mahdollinen ilman liikkuminen seinän läpi estyy. Jos lisäeristystä haluaa, toimisi se teknisesti paremmin seinän ulkopinnalla. Silloin höyrynsulkua ei tarvita.
Onko muuten "doftech-ohjelma" freewarea ja mistä sen saisi?
“Riski” on siis kosteuden tiivistyminen lähelle seinärekenteen sisäpintaa/ sisäpinnalle, jossa sopivissa olosuhteissa voi tulla hometta, puurakenteissa lahoa tai jotain sellaista.
Ohjelmaa on saatavilla ns. demo-versiona. Sillä voi tarkastella 3-rakennetta, mutta kaupallinen lisensii antaa täyden vapauden rakennekerroksien lisäämiseen.
Näissä kivirakenteissa höyrysulun asentaminen on myös riski. Se estää tehokkaasti mahdollisen kosteuden haihtumisen rakenteesta, jota voi tulla alhaalta diffuusiolla ja kapilaarisestikkin perusmuurissa. Maaperäkosteuden riski on suuri, jos anturan ja perusmuurin välissä ole kosteuseristystä tai perusmuuri on maakosketuksissa lattiapinna alapuolella.
Vielä tuosta ohjelmasta…
ATk-pohjaista laskentamallia ei kannata käyttää, ellei osaa laskea ohjelman antamia arvoja käsinlaskentamenetelmällä. Tämä siksi, että ohjelmaan voi helposti syöttää reunaehtoja väärin ja tulos voi olla sen mukainen.
Kyseisen doftech ohjelman ja muitakin saat freenä panemalla googleen tuon sanan doftech. Ne ovat kokeiluversioita, joihin ei voi luottaa ja se sanotaan jo siellä.
imuroitaessakin. Maksullinen on melkoisen kallis, että kertarakentajan ei kannattane hankkia. Totta kai saa ja kannattaa, jos muutakin mielenkiintoa.
Rakenteesi on jo riskirakenne ja vieä riskimpi, jos ulkopuoli on tiivis. Missään tapauksessa sisäpuolelle ei kannata/saa laittaa höyrynsulkua, joten sittenkin villa (kohtuullisessa määrin) on turvallisempi kuin muut "höyrytiiviit" eristeet. Villa on toisaalta parempi kuin ilmaväli.
Tuota riskirakennetta ei olisi, jos se rytöksi olisi uretaania ja harkko ei-betonia. Rakenne on nyt mitä on ja siihen on tyytyminen. En sano, että on säästetty väärässä paikassa, sillä sehän on sopimatonta.
Tämä on teoriaa, jossa ei ole otettu läheskään kaikkia reunaehtoja edes teoriassa huomioon. Käytäntö on usein miten aivan toinen juttu.
Säästetty väärässä paikassa? Olisiko tilanne oleellisesti toinen, mikäli betonikerrosten välissä oleva eristettä olisi paksummalti?
Kyseessä on siis kellaritila, jossa ei ole asuintiloja, ja lämpötilaa kyseisessä tilassa ei ole tarkoitus pitää kuin ~15 astetta - sisältäpäin tuleva kosteuskuorma lienee kuitenkin pienempi kuin "normi" asuinkäyttöisissä tiloissa?
"Säästetty väärässä paikassa?"
En ala tästä väittelemään, mutta niin voi ainakin sanoa, vaikka lämpötila on pienempikin ja kosteus on myös käytännössä ainakin osittain tapauskohtainen.
"Olisiko tilanne oleellisesti toinen, mikäli betonikerrosten välissä oleva eristettä olisi paksummalti? "
Ehkäpä, koska minimissään uretaanieristettä ollessa 55 mm tai sitten rytöksiä 950 mm, niin tiivistymisvaara nipin napin poistuu (teoriassa doftech-ammattiversion antamin tuloksin). Nuo 55mm vs 950 mm on samoin reunaehdoin. Taitaa olla korutonta kertomaa. Laskettuna talvella välillä joulukuu ja maaliskuu ko. kuukaudet mukaan lukien jatkuvuustilassa. U-arvoihin ei ole otettu kantaa.
PS! Eipä olla minkäänlaisessa kompuksessa uretaaniin eikä rytöksiin.
Juu, tiedän, että uretaani on eristeiden "Mersu", mutta taitaapi olla vaikeasti saatavilla tehtastekoisten harkkojen (Lammi, Luja, etc) väliin laitettuna?!
Asia taitaa olla näiltä osin käsitelty, kiitos ja kumarrus - koolaan ja eristän villalla, ja yritän nukkua näiltä osin yöni rauhassa....