Tarkoitus olisi lisäeristää vuonna 2000 rakennetun uudisrakennuksemme kellaritila. 1/3 kellaritilasta tulee maan päälle. Kellaritilassa on lattialämmitys sekä koneellinen ilmanvaihto.
Ulkopuolelle on ensin muurattu harkkoseinä, normaalit routaeritykset + patolevy. Sisäpuolella ei olekaan mitään eristystä (!), ainoastaan sisäseinien koolaus (50x50 mm) ja kipsilevy.
Oma tarkoitukseni olisi ollut purkaa kipsilevyt, asentaa 50 mm lisäeristys vuorivillasta. Uuden kipsilevyn ja erityksen väliin tulisi höyrysulku. Olenko pahasti hukassa suunnitelmineni?
/Marko P
No etpä ole, mutta mikähän harkko ja miten saumat muurattu? Paksumpi sisäpuolinen eristekin on mahdollinen, josko myös työn laatu harkkoineen muurauksessa olisi tiedossa ja tarkastettavaksi.
Harkot on muurattu käsin saumaamalla. Ylimmät 2-3 kerrosta on lämpöeristettyä harkkoa. Alimmat perinteistä kevytsoraharkkoa. Normaali raudoitus. Saumausjälki jättää hieman toivomisen varaa. Ulkopuolinen seinä on tasoitettu ja päällystetty kivipinnoitteella.
Suurin syy lisäeristyksen harkintaan on kylmyys kovilla pakkasilla. Lämmöt alakerran kulmahuoneessa on turhan alhaalla, lämpö karkaa harakoille.
Isoverilla suosittelivat ulkopuolisen eristeen parantamiseen, mutta tämä ei liene meillä kovin suositeltava ratkaisu, koska tällöin joutuisi purkamaan ulkopuolista terassia ja siltikin osa alakerrasta on näkyvissä maan päällä.
/Marko P
Nyt eiole kyse saumauksesta, vaan siitä onko sauma yhtenäinen sisäulkosunnassa eli muodostaako sauma kylmäsillan. Saumassa pitää olla tyhjä väli eli "ulkosauma+ laastista tyhjä väli, jossa mielellään villakaista+ sisäsauma". Siis jos saumalaasti ulottuu yhtenäisenä ulkopuolelta harkon sisäpintaan, niin silloin lisäeristyksessä tulee "auttamatta" riskirakenne, mutta saattaa onnistuakin.
Isover neuvoi nyt aivan oikein, kun sinne on "huudeltu" näistä asioista. Kunpa sekin vielä neuvoisi hirsirakenteiden lisäeristyksen myös oikein.