Mitenkä se on, onko mahdollista tehdä yksityishenkilölle remonttihommia pelkällä verokortilla? Kotitalousvähennystä ei varmaan ole henkilön mahdollista saada, mutta onko tuossa muuta estettä. Kaveri sai nimittäin suht simppelistä hommasta 17,000 euron tarjouksen firmalta, ja tuossa pääsis itse jo mukavalle palkalle, vaikka tekis puoleen hintaan.
En ole lainkaan varma että ymmärsinkö kysymyksesi oikein, mutta jos hintatarjous on tuota luokkaa, että hinta on melkein tai yli kaksinkertainen, niin olisin hyvin varovainen. Jos otatte työn vastaan, ottakaa se sellaisella sopimuksella, että korvaus työstä pidetään koko ajan tehtyä työtä vastaavalla tasolla. Tarkoitan sitä että joka kerta kun joku selvä osakokonaisuus on tullut tehdyksi, hakekaa rahat pois siltä osuudelta. Selityksenä voi tarjota korkeita kustannuksia ja niistä johtuvaa rahan tarvetta. Näissä todella hyvissä urakoissa käy helposti niin että niissä jää nuolemaan näppejään jos maksu tapahtuu (pitäisi tapahtua) vasta kun urakka on valmis.
Miks ei olis, silloin ei kaateellinen naapuri pääse yhyttämään pimeästä työstä. Mutta verotoimisto osaa varmasti neuvoa tarkemmin asiassa.
Me olemme yksityisinä henkilöinä palkanneet rakennuksellemme kaksi työntekijää. Heille maksamme palkan luonnollisesti verot päältä kuorittuna. Verot maksamme verotoimistoon ja eläkemaksut Eteraan. Eiköhän tämä liipaise läheltä kysymääsi asiaa. Verot ja eläkemaksut ovat melko kovat, joten Sinun käteen saamasi palkan tulee todellakin olla ehkä maksimissaan puolet mainitsemaasi tarjoukseen suhteuttaen, jotta kaverisi vielä säästää.
No (päässä)laskelmani oli tämän suuntainen:
Tarvikkeet 4000-5000 euroa.
Palkkio itselleni 2000 (x1.7) ~ 3400 kaikkineen.
Verot menis sitten tuosta 2000:sta.
No sitten se on kaipparille silkkaa säästöä! Taas tulee todistettua, miten ystävät on kultaakin (lue eurojakin) kalliimpia!
Juu, etukäteen ajatellen tuo olis ehkä 2 viikon (10 päivän) urakkahomma…arvio saattaa kyllä heittää suuntaan jos toiseen reippaastikkin. Tarvikkeet pitäis erittäin suurella varmuudella mahtua tuohon 4-5000 haarukkaan.
OP. Ei todellakaan ole estettä. Näinhän yhteiskunta toimii. Ei pimeällä työllä, vaan nimenomaan palkkatyöllä. Ei ole väliä maksaako palkan yksityinen ihminen, yksityinen ammatin- tai liikkeenharjoittaja tai muun yhtiömuodon omaava yritys. Kaikki maksavat bruttopalkan, josta pidättävät veroennakonpidätykset ja tilittävät ne lääninverovirastoon sotumaksuillaan n. 3% lisättyinä. Eläkevakuutuslaitokseen maksetaan n. 22 % bruttopalkoista. Johonkin muuhun vakuutuslaitokseen maksetaan monenlaisia lakisääteisiä palkanmaksuperusteisia lisävakuutuksia, kuten tapaturma jne. Ne eivät näyttele olennaista osaa.
Siis jos saat tehdä verokortilla, tee sillä, sillä silloin palkanmaksaja maksaa aina kaikki nämä ns. palkan sivukulut. Jos sinulla on tmi tai yritys, vastaat itse niistä. Jos teet työtä palkalla, sinun palkkaustasi ohjaa yleissitovat työehtosopimukset ja muu työntekijän työsuhdeturva. Jos olet yrittäjä, ja keikka kusee, teet sen tappiolla, ja kaiken lisäksi olet vastuussa apu- ja muille työmiehille maksettujen palkkojen oikeellisuudesta ja muutenkin oloista työmaalla: taukokopit, sanitetti- ja wc tilat. Palkallisena työntekijänä sinulla on kaikenlisäksi solmimanne mukainen työsuhdeturva, irtisanomisajat irtisanomisajan palkat jne. Yrittäjänä turvaa on niin kauan, kunnes tilaaja sanoo, että kiitti, mulle riitti tää biitti, ellei oikein laadittua urakkasopimusta ole. Jos rahat jää yrittäjältä saamatta, ainoa tie on käräjille. Jos palkansaajalta jää palkat saamatta, on meillä Suomessa tämä palkkaturvajärjestelmä, joka maksaa ko. palkat.
Yrittäjäsuhteessa tekijää velvoittaa yrittäjän vastuu tehdyn työn laadusta sekä seuraavat takuut. Palkkatyön tekijä ei millään muotoa ole vastuussa tekemisistään, vaan edellytetään, että työnantaja järjestää riittävän työnohjauksen ja työnjohdollisen valvonnan. Jos virheitä tapahtuu, on yleensä vastuu ensimmäisenä työnjohdolla.
Summa summarum, jos ajattelit voivasi tehdä kaverin keikan verokortilla alta puoleen hintaan, onnittelen olet tehnyt järkevän päätöksen, mutta surku tulee sitä sun kaverias, joka työnantajana teettää sen työn sulla. Tässä ei suinkaan ole kyseessä vain se ns. palkkojen ja palkkojen sivukulujen yhteiskerroin 1,7 maksetuista palkoista, vaan tosiaan vastuu, takuu ja muista asioista paljon enemmän. Muista että palkansaajalla on oikeus myös palkalliseen sairaslomaan, vuosilomaan, yrittäjä ei sairasta palkalla, korkeintaan kovilla vakuutuksilla, joiden maksut ovat lähes päiväpalkan suuruisia ja vuosilomakin yleensä vietetään joulu- ja juhannusaattoina.
Halusin tällä osoittaa, miksi yleensä kaikki rakennustyömaiden töiden osa-alueet pilkotaan aliurakoiksi, jotka urakat jaetaan yksittäisille ammatinharjoittajille tai pienen pienille yrityksille. Palkallisia työntekijöitä pitävät vain suuret rakennusfirmat, jotka rakentavat ns. omaa rakennustuotantoa, ja joissa näin ollen on riittävästi katetta sekä jotkut suuruudenhullut keskisuuret tai pienet rakennusfirmat, joiden pesiä sitten huutokaupataan osoitteissa www.oikeus.fi tai www.huutokaupat.com.
Täysin samaa mieltä Observerin kanssa. Kyllä rakentajalta tahtoo jäädä tuo vastuukysymys miettimättä. Ikävää on maksella omasta pussista betonilattian piikaukset, viemäristön korjaukset etc, kun palkkatyöläinen nyt sattui tekemään työnsä vähän hutiloiden.
Itselläni on kokemusta sekä verokortilla teettämisestä että yrityksellä teettämisestä. Kynnys oli korkea, kun muurarilla ei ollutkaan firmaa vaan teki hommat verokortilla. Talon julkisivu kun sattuu olemaan aika näkyvä ja on ikävä jos se "pilaa" kokonaisuuden. Valintaa tosin helpotti se, että suosituksia tuli luotettavalta taholta ja näin kaveri "tositoimissa" toisella työmaalla. Valitettavasti aina aika ajoin löytyy sellaisia verokortilla tekijöitä, jotka "ratsastavat" kunnollisten verokortilla tekijöiden varjolla ja keskittyvät vain rahan saamiseen välittämättä työnsä laadusta. Sillä vastuuhan on palkanmaksajalla :-)
"Muista että palkansaajalla on oikeus myös palkalliseen sairaslomaan, vuosilomaan"
No ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mieleen kaverilta vaatia näitä? Kyllä se homma niin menee, notta jos jotakin luvatahan, nii se piretähän...vaikka pohjois-pohojalaasia ollaanni. Itse en kehtais missään tilanteessa tällaisesta keikkaluontoisesta hommasta olla noita vailla. Eli jos lupaan jonku homman "könttähinnalla", niin se tehdään sillä, oli kyseessä kaveri tai täysin tuntematon.
Nyt on pohjois-pohjalaanen vähän sinisilmäinen. Vai eikö teillä päin olekaan hinnoitteluperusteena "tutulta tuplat"?
Naapurissa sopivat parketin asentamisesta serkunveljenkaiman kanssa. Työtä ei tosin tehty verokortillakaan, mutta tuo yllä mainitsemani "tutulta tuplat" toteutui. Työn jälkeen kaveri pyysi käteen "Oisko 1000 egeä sopiva?" tyyliin. Naapuri yski pari kertaa ja maksoi. Tulipa sitten iltasella juttusille ja kysyi, paljonko mahtaisi lukkoponttiparketin asentamisesta olla sopiva hinta. Tietämättömänä kyseisestä tapauksesta heitin hihavakion 500 eur. Kaupat olisi kuulemma tullut vaikka heti.
Vähän meni off-topic, mutta pienenä opetuksena "tutun-kaupat".
No on kyllä itsellä kokemusta tuostakin…siis maksajana En tajua miten joku kehtaa kaverilta pyytää liikaa! Varmaan siten, ku kaveri ei kehtaa olla maksamatta.
OP. En missään tapauksessa tahtonut loukata, tai arvioida sinun nyt pyytävän jotain etuisuuksia kuten sairasloma- tai vuosilomakorvauksia. On kuitenkin niin että työntekijällä on oikeus vaatia maksamattomia palkkoja, loma- ym muita korvauksia peräti kaksi vuotta. Usein vaan käy niin, että hyvä ystävyys myöhemmin hiipuu ja palkan saanut kaveri herää miettimään, että mahtaakos kaikki olla maksettu. Itseasiassa työnantajan tulee automaattisesti suorittaa työntekijälleen viimeisen maksun yhteydessä ns lomakorvaukset. Näin on laki.
Lyhyesti. Lahden suunnalla oli sotainvalidi hevoskasvattaja, joka harrasti ravitoimintaa. Tämä yleisesti tunnettu sotainvalidi oli yksi kätinen ja kuten ymmärrätte tarvitsi apua. Avuksi kasvoi pikkutytöstä hevosista innostunut neitonen, jota tallilla pidettiin kuin omaa tytärtä. Ruokittiin, otettiin jopa ravikilpareissuille mukaan. Myöhemmin tyttö siivosi karsinoita. Tyttö piti päiväkirjaa. Vaati Lahdesta muutettuaan kahden vuoden ajalta palkka-, loma-, matka- ja päivärahakorvauksia pitkistä työpäivistään (aamulla 8.00 tallille ja raveista kotiin 23.00) ylityökorvauksineen aivan mielettömän summan... Miehen omaisuus ei olisi riittänyt työn vaatimien korvausten maksamiseen. Kiittämättömyys...
Observer kirjoitti ihan asiaa työnantajana (verokirjalla) ja yrityksellä teettämisestä. Työvirheen korjauksen maksaja on aina työnantaja, joka sitten on tapauksen mukaan joko rakentaja tai yritys.
Tuosta voi tulla mielikuva että on *aina* parempi teettää yrityksellä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole: yritys jotuu aina pistämään hintaan ylimääräistä että mahdolliset työvirheet pystytään korjaamaan. Jos virheitä ei tapahtu, rekentaja maksaa ylimääräistä pelkästä mielenrauhasta. Maksettu raha menee ehkä sitten toisella työmaalla tapahtuvat virheen korjaukseen. Sama periaate kuin vakuuttamisessa.
Elikkä jos teettää työnantajana voi ALV:in lisäksi säästää 'virhevakuutusmaksun' ja myös yritykselle jäävän voiton.
Jos siis riski on pieni, voi hyvinkin kannattaa pelata kasinoa ja alkaa työnantajaksi. Ei yrityksen antama 'vakuutuskaan' välttämättä toimi: meidän raksan toiseksi suurin urakoitsija on jo konkursissa. Onneksi heidän työstää ei ole löytynyt vikaa. Usein yrityksiä on myöskin vaikea saada korjaamaan jälkiään.