“Mutta pointtina oli, ettei alkuperäisasussa ole paljoa tyystin kunnossa olevia.”
No ei niin varmasti olekaan. Päivänselväähän tuo on. En silti lähtisi haukkumaan satavuotiaan talon rakennetta sudeksi, jos siitä on ulkoverhoilu pari kertaa uusittu. Kaikki kuluu vanhetessaan, ja vanha talo vaatii varmasti ehostusta, jotta siinä voisi mukavasti asua. Mikäli rakenteellisia muutoksia ei jouduta tekemään, niin eiköhän tuo osoita mielestäni sen, että rakenne toimii periaatteessa hyvin nykypäivänäkin?
Eli jos parannan hirsitaloni ilmatiiveyttä ja lisään vielä sitä puukuitua ulkoseinään, niin eihän tuo rakenne sillä mihinkään muutu. Kunhan vähän “päivitetään”…
En ota kantaa kiistelyyn höyrynsulku / ilmansulku, mutta oikaisen pari virhekäsitystä.
Keskustelussa on annettu ymmärtää, että aiemmin rakenteet eivät altistuneet kosteudelle sen vuoksi, että vesi kannettiin sisälle. Päinvastoin. Aiemmin kosteusrasitus oli moninkertainen nykyiseen verrattuna. On aivan sama, paljonko vettä lorotetaan hanasta lavuaariin tai vessaan, se ei tuo lisää kosteutta tupaan. Oikein tehdyt märkätilat eivät myöskään kosteusrasitukseen vaikuta. Aiemmin lähes kaikki kannettu vesi höyrystyi ilmaan sisällä. Hellalla oli aina jotain kiehumassa. Keitinvedet + pesuvedet jäivät sisään avonaisiin astioihin. Märät työvaatteet ja osa pyykistä kuivattiin sisällä. Jos talossa oli hevonen, sen valjaat tuotiin aina talvella yöksi sulaamaan ja kuivumaan, jne.....Kaikki tämä ilman koneellista ilmanvaihtoa.
Alapohja ja alimmat hirret vaurioituivat senaikaisen pesutavan johdosta: Ämpärillinen vettä lattialle; santaa tai tuhkaa sekaan; hankaus jalan alle pannulla luudalla; viimeksi vielä huuhtelu muutamalla ämpärillisellä. Ihme, että yleensä vain vähän vaurioita. Lattiat kaatoivat aina muutaman prosentin, ja alemmalla seinustalla oli reikä tai luukku veden poistamiseksi. Olen ollut siirtämässä joitain museorakennuksia, ja niissä vauriot aina tällä alemmalla seinustalla. Muut osat kunnossa, ellei esim. katto tai ikkunavuotoja.
Purutalojen suurimmat ongelmat yleensä kostean purun käytöstä tai huonosta alustan tuuletuksesta johtuvia
Tuohonpa ei voi muuta sanoa kuin että hohhoijjaa.
Nukkumaan minäkin sinun sijassasi menisin.
“Japi” puhuu asiaa. Näin juuri minunkin kokemuksieni mukaan.
Minuakin kiinnostaa, minkälaisia vaurioita on tullut nykynormien mukaan virheellisestä sisäpuolisesta eristyksestä vanhoin materiaalein. Tarkoitan pitkäaikaista seurantaa, eli lisäeristys tehty ennen nykyeristeitä, eli lähinnä siis huokolevy 1-3 kertaisena ja usein myös tervapahvi. Talon ulkopinta siis muuttumatta. Näitähän löytyy pilvin pimein vanhojen kaupunkien puukortteleista. Eivät varmasti vastaa nykyajan rakennusmääräyksiä, mutta eipä taida paljoa jäädä jälkeen -70 luvun talojen tasosta. Itselläni ei ole ollut tilaisuuta päästä tutkimaan tällaista taloa tarkemmin -tarkoitan "syvätutkimaan", mutta uskoisin, että ainakin "Betonitohtori" on myös tällaisiin törmännyt.
Väittäisin ja uskonkin, että mikäli näissä rakenteissa on ilmennyt/todettu, kosteus-, laho- yms. vaurioita, niin varsinainen syy niihin ei johdu itsestään rakenteesta (lattia, seinä yläpohja) vaan seuraamus muusta; esim. alapohjat (lattiat); mm. perustuksista “johtuvat” kosteusrasitteet (mataluus, toimimattomuus). Ulkoseinät; mm kattovuodot, ikkuna- ja ovirakenteiden “loppumisesta” johtuneet “vesirasitukset” jne… Yläpohja; vesikattovuodot. Se, että ne ei ole täyttäneet eivätkä täytä nyky normistoja lämmöneristävyydessään yms. on “itsestään selvyys” kuin myös sitten omalukunsa, mitä vielä aikojen saatossa monet tekijät ovat saattaneet heikentää (esim. purujen laskeutuminen jne…). Tätä seikaa ei kuitenkaan pidä lukea “vauroksi” vaan huomiotavaksi ja vielä “oikeaoppisesti” vaurioittamatta/tuhoamatta toimenpiteillä (korjaus-parantaminen)rakenteita/rakennusosia.
Talossani ainakin on tämä virheellinen, sisäpuolinen eristys lasivillalla ja huokolevyllä tehtynä ollut varmasti yli oman ikäni, mutta oireita ei ainakaan maallikon silmillä näe. Katosta on joskus tullut vesi piipun juuresta sisään, siinä ainut rakennevika, joka sekin on korjattu ajoissa.
Tässä tapauksessa tärkeimpänä pidän sitä, että tuuletustila on toiminut aina ilmeisen hyvin. Kunhan tähän ei puututa, en usko kohtaavani suuria ongelmia lähitulevaisuudessa rakennevikojen vuoksi.
Pitää muistaa, että purutaloja tehtiin isommassa mitassa vähemmän aikaa kuin nyt on tehty villataloja. Paljosta puheesta huolimatta ei edes niitä 70 luvun villataloja ole eristeidensä vuoksi massana huonoiksi todettu. Kaikkien vuosikymmenten taloja tonkineena en ole yhtäkään kuivien huonetilojen eriste/höyrynsulku –ratkaisuista johtunutta vauriota löytänyt tai sellaisesta kuullut. Jopa pelkästään lastulevytetyt villatalot ovat olleet ok. Huonosta ilmanvaihdosta, ikkunapelleistä, kapillaarikosteudesta, kattovuodoista, putkivaurioista ja pesuhuonevuodoista johtuvia kylläkin. Riippumatta vuosikymmenestä. Kaiken eristämisen peruslähtökohta on tiiveys, ja rakenteiden terveyden kannalta toimiva ilmanvaihto.
Mitä tulee vanhaan rakennuskantaan (n. yli 60 vuotta) niin siitä on kyllä enää helmet jäljellä: oikea sijoitus, kunnon perustukset, oikea hoito. Loput ovat mädäntyneet, purettu tai palaneet. Säästyneistä ei voi yleistää että sen aikakauden rakentaminen tai rakentamistapa on ollut timanttia.
Olen aiemminkin todennut, että alkuperäisissä 30 –luvun hirsi- ja 50 –luvun purutalossa asuneena olen henkilökohtaisesti onnellinen että olen pois päässyt. Absoluuttinen mukavuustaso (tilankäyttö, tiiveys, talotekniikka ym.) on nykytalossa ihan eri tasolla. Jos asiaa lähestyy tontti, elämäntapa- tai fiilisasiana, on asia tietysti toista.
Salamanteri: voitko tähdentää, miten lastulevy on uhka villatalojen rakenteelle? Ihan vain mielenkiinnosta/tietämättömyydestä johtuen kysyn, en viisastele.
"Jopa pelkästään lastulevytetyt villatalot ovat olleet ok" Tarkoitin sitä, että rakenne jossa ei ole ollut villan ja levyn välissä yhtään mitään, on toiminut kosteusmielessä asuinhuoneen ulkoseinänä aivan hyvin. Levy sinänsä olisi varmasti voinut olla mitä vaan, tässä tapauksessa se oli lastulevyä koska silloin sitä käytettiin. Yleisesti ottaen lastulevyn maine meni siinä haitallisten haihtuvien (formadelhydi tai jotain) aineiden hässäkässä turhaan pilalle, hyvä ja tukeva materiaali sinänsä. Tosin isotöinen työstettäessä kipsilevyyn verrattuna.
Korostan että tässä on kyse hyvin tuuletetun kuivan asuinhuoneen huoneilman kosteusrasituksesta.
Tavoitteena tulee olla tiivis rakenne, tehdään se sitten höyry- tai ilmasululla puutalossa tai vaikka sipolla. Tämän saavuttamiseksi on yleensä työn laatu ja huolellisuus a & o, varsinkin puutalossa.
Ai “ainoastaan helmet jäljellä”. No,on niitä helmiä sitten pirun paljon…
En ole vanhaa rakennustapaa timanttina pitänytkään, mutta tapa ei ollut niin huono kuin mitä monet väittävät kun ovat pääsääntöisesti sen 50v.kestäneet.
Mitä nykyäänkin pidetään talon laskennallisena elinkaarena.
Ei nämä rakennustarvikkeet nykyajan tehotaloudessa ihan kiistattomia mielestäni ole…Hakeehan se Knauffin rekkakin raaka-ainetta hiilivoimalan rikinpoistolaitokselta. Eipä ihme,että se veitsi ruostuu saman tien levyä työstettäessä.
Ovathan ne testattuja juu…totta, tuudittaudutaan siihen.