Onko muilla kokemuksia itse tehdystä suunnitelmasta. Laki ei määrää, että suunnittelija pitää olla alan insinööri, mutta onko kunnilla eri käytäntöjä? Pystyn itse tekemään suunniteman muilta osin paitsi maanmittaukset ei oikein onnistu kun ei ole mittaria...Kertokaa onko omakohtaista kokemusta suunniteman teosta. Tuntuu hullulta maksaa 500 euroa sellaisesta minkä pystyy itse tekemään.
Itse lisäsin asemapiirustukseen putsarin paikan ja purkureitin, liitteeksi valmistajan kuvat laitteen toiminnasta ja hyvin kelpasi tarkastajalle.
Rakentamismääräyskokoelmassa on annettu vaatimuksia suunnittelijan pätevyydelle: http://www.finlex.fi/data/normit/10970-a2.pdf
-joten ei ainakaan määräyseten mukaan suunnittelijana voi toimia kuka tahansa. 500 € ei välttämättä ole paljon hyvin tehdystä suunnitelmasta -riippuen tietysti tontin olosuhteista ja sopivasta jätevesienäsittelyjärjestelmästä, toisilla tonteilla kun joutuu tekemään suhteellisen paljon työtä ja eri järjestelmien sovittamisessakin kun on eri suuruinen työ.
Hinnassa on tietysti ALV 22%:ia mukana -jollet ole pyytänyt hintaa harmaantalouden miehiltä. Näin ollen suunnittelijan saama todellinen tuntikorvaus ei liene järin suuri ja täytyy muistaa että työn tilaaja voi tehdä tontilla tehtävän suunnittelutyön osalta kotitalousvähennyksen, kunhan se ylittää omavastuun jne. Näin tilaajan maksama todellinen kustannus jää laskun loppusummaa pienemmäksi!
Jätevesisuunnitelman mitoitusvaatimuksessa on huomioitava:
1. Mininimi mitoitusvaatimus = AVL 5
2. Asuinneliöt jaettuna 30 = _______? AVL
3. Asukkaiden lukumäärä, jos suurempi kuin kohdissa 1. tai 2. = _______ ? AVL
Jätevesisuunnitelmassa on oltava seuraava laskelma, eli edellä saatu AVL luku on kerrottava alla olevilla yhden henkilön kuormituksilla, jolloin saadaan kokonaiskuormitus grammoissa, jonka puhdistamon tulisi kyetä puhdistamaan.
Kuormituslaskelma:
1. AVL 1 = BHK 50 g/vrk x (kerrottuna) AVL _______? = __________g/vrk mitoitusvaatimus
2. AVL 1 = Typpi 14 g/vrk x (kerrottuna) AVL _______? = __________g/vrk mitoitusvaatimus
3. AVL 1 = Fosfori 2,2 g/vrk x (kerrottuna) AVL _______? = __________g/vrk mitoitusvaatimus
CE-testissä käytetyn kuormituksen perusteella tulee puhdistamon tilavuus skaalata sopivan kokoiseksi:
Jos CE-testissä valittua puhdistamoa on kuormitettu esim. BHK 200g/vuorokausi ja laitteiston tilavuus on testissä ollut 2m3, mutta asunnon laskennallinen kuormitus onkin BHK 400 g/vuorokausi ( 8 AVL x 50g = 400g), on tällöin puhdistamon tilavuudeksi valittava 4m3 eli puhdistamon on oltava 2 kertaa suurempi mitä CE-testistä testattu laite on ollut.
Puhdistamoa mitoitettaessa on myös huomioitava samaa laskukaavaa
käyttäen laskennallinen typpikuormitus. Mikäli fosforin poisto tapahtuu kemiallisesti, ei sillä yleensä ole vaikutusta laitteiston kokoon.
Kysy kunnan rakennusvalvonnasta, että mitä vaatimuksia suunnitelman suhteen.
Voi hyvinkin riittää itse tehty. Suunnitelmassahan ei ole pahemmin suunnittelemista, kun laitevalmistaja tekee sen laitteen osalta ja tontilla sijoitus ja purun hoitaminen ei erityisosaamista vaadi. Ja kunta senkin hyväksyy tai hylkää.
Tuolla CE testin mitoitus tiedollahan tavallinen kuluttaja ei käytännössä tee yhtään mitään.. onhan ne kivoja pyöriteltäviä nippelilukuja joilla laitevalmistaja koittaa kuluttajaa vakuuttaa. Käytäntö onkin toinen juttu.. alla olevassa linkissä lisää siitä testauksesta; http://www.rakentaja.fi/keskustelukanava/viestiketju.asp?id=11051&vnro=404574&index=1#viesti404574
Ja tästä CE-löpinästä on tusina aihetta muutenkin täällä, niin parempi pysyä itse kysymyksessä.
Edit: Ja niitä miinuksia odotellessa..
En epäile etteikö Gabriella osaisi tehdä jätevesisuunnitelmaa.
Jostain syystä kuitenkaan Suomessa ei ole tehty ilmeisestikään, mikäli A2 ohjelmaan on uskominen, yhtään oikein mitoitettua jätevesisuunnitelmaa. Mitä tulee laitevalmistajien omiin ilmoituksiin laitteiden suorituskyvystä, on sekin osoittautunut virheelliseksi tiedoksi.
Jos tee se itse mies toimii jätevesisuunnittelijana ja mielestäsi hän ei tee nippeliluvuilla ja Ce-testeillä yhtään mitään, niin mihin oikein koko jätevesisuunnitelmaa tarvitaan ?
Keskustelu tästä aiheesta ei palvele enään ketään ja tähän mennessä tehdyt jätevesisuunnitelmat ovat johtaneet toimimattomien järjestelmien asentamiseen, imeytyskentät ja maasuodattamot mukaan lukien. Ilman pätevyysvaatimusta homma karkaa lopullisesti käsistä.
Ihmettelen vain miksi EU:ssa tällaisia järjettömiä lakeja säädetään, koska eihän niitä kukaan edes yritä noudattaa, täähän on pelkkää pelleilyä koko touhu. Tämähän tarjoaa vain rahastusmahdollisuuden yrityksille myydä toimimattomia järjestelmiä. Eikä edes umpisäiliö auta ketään, koska kuntakin jättää jätevedet puhdistamatta, viitaten keskiviikon aamu-uutisiin.
http://areena.yle.fi/video/321050
Rakennus ja maankäyttöasetus 10 luku
Rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen
48 §
Suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset
Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusalan ammatillisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä.
Pienehkön tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaisen rakennuksen tai teknisen järjestelmän suunnittelijana voi hankkimaansa kokemusta vastaavasti toimia myös henkilö, joka on suorittanut talonrakennuksen tai asianomaisen erityisalan opintosuunnalla teknikon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon.
Vaativuudeltaan vähäisenä pidettävässä suunnittelutehtävässä voi toimia myös henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla voidaan katsoa olevan rakennuskohteen tai suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen.
Rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavalla henkilöllä (pääsuunnittelija) sekä erityisalan kokonaisuudesta vastaavalla suunnittelijalla tulee lisäksi olla hyvät ammatilliset edellytykset huolehtia suunnittelun kokonaisuudesta.
Suunnitelman laatijoiden kelpoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 123 §:n 1 ja 2 momentin säännökset. Vähimmäiskelpoisuudesta annetaan tarkempia säännöksiä «Suomen» rakentamismääräyskokoelmassa.
49 §
- jätevesisuunnitelman tekeminen voi olla tietysti vähäistä osaamista vaativa suunnittelutehtävä monenkin mielestä, mutta kun lukee näiden sivujen asiantuntijoiden kommentteja, joissa kehoitetaan olemaan ottamatta huomioon nippelitietoa ja CE-testauksia, niin ei voi muuta todeta kuin, että homma on amatöörien käsissä. Laissa todetaan, että minimivaatimuksena on riittävä osaaminen, näillä foorumeilla sitä ei ainakaan ole löytynyt.
- olisi mielenkiintoista saada jonkin valvontaviranomaisen kannanotto lain tulkintaan, koska jätevesijärjestelmä voidaan tulkita myös tekniseksi järjestelmäksi, jolloin minimi pätevyysvaatimus onkin jo teknikon tutkinto. Uskaltaisin jopa väittää, että jätevesijärjestelmän suunnitteleminen on tavanomaista lvi suunnitelmaa vaativampaa työtä.
Ei autoa ostaessakaan kuluttajan tarvitse tietää, täyttääkö kyseinen auto sen valmistusvuotena asetetut päästömääräykset. Valmistaja/myyjä vastaa siitä.
Näin sen pitäisi olla jätevesijärjestelmissäkin. Monihan ne CE-testit läpäisee rahalla ja omilla määrittämillään kuormituksilla. Pienikin hetkellinen piikki sotkee toiminnan pitkäksi aikaa, mikäli se alimitoitettu putsari ylipäätään muutenkaan toimii. Laki on hätäillen kyhätty ja sen tulkintaa ei tiedä kaikki kuntien viranomaisetkaan. Lain täyttäviä järjestelmiä on nytkin myynnissä paljon.. se riittää tavalliselle kuluttajalle, jolla ylivuotoputket on naapurin lampeen tai rajaojaan mennyt vuosikymmenet.
Se, että suunnittelia osaa ottaa kopion jätevesijärjestelmän valmistajan piirroksista voi tietysti onnistua teknikoltakin, mutta jos kunta ei siihen teknikkoa vaadi, niin silloin se ei sitä tarvitse.
Täytyypä tähän nyt sanoa, että tein itse suunnitelman ja kunnan rakennustarkastaja sen hyväksyi. Insinööri olen, mutten lvi-alan. Vertailin omaa suunnitelmaa ns. ammattilaisten suunnitelmiin ja voin vain todeta, että oma suunnitelmani on aivan vertailukelpoinen. Tosiasia oli, että laskelmia ei pysty tekemään tällaisissa olosuhteissa kuin teoriapohjalta, koska todellista kulutustietoa ei ole olemassa (ei ole mittareita). Asun aivan maaseudulla ja imeytyskenttää ei saanut laittaa ja ainut vaihtoehto oli umpisäiliö tai panospuhdistamo ja päädyin panospuhdistamoon. Se on ollut nyt maassa vajaan vuoden ja toiminut ilman keskeytyksiä. Ns. puhdas vesi johdetaan oman tontin ojaan ja vesi on päällisin puolin kirkasta, näytteen otan siitä vasta aikaisintaan 11/2-2 vuoden päästä aloituksesta. Olen edelleen sitä mieltä, että tietyt tahot tahkoavat rahaa tällä jätevesisuunnitelman teolla. Jos oma koulutus on joko teknikko tai insinööri ja on selkeä käsitys mitä suunnitelmalta vaaditaan ja mikä sen tarkoitus on, niin mielestäni erittäin hyvä vaihtoehto on tehdä se itse. Vaaitukset tietysti tuottavat hankaluutta, mutta siinä voi käyttää normaalia matikkaa ja helpottaa jos omasta talosta on olemassa asemapiirros. Eli en suosittele suunnitelman tekoa ihan tavalliselle virtaselle vaan henkilölle jolla on esim. insinöörikoulutus ja ymmärtää mitä on tekemässä. Itse olen kahta ystävääni opastanut alkuun kun ovat vastaavassa tilanteessa. Tämä koko jätevesijärjestelmäuudistus tässä maassa on mielestäni pahasti hakoteillä ja vastustin koko ajatusta, mutta olosuhteiden pakossa sekin oli tehtävä. Koko touhu on kohta samalla tasolla kuin auton katsastus - maksat 80-90 euroa kerran vuodessa ja siitä noin 30 % menee ulkolaisten sijoittajien taskuun. Jätevesijärjestelmien pakkouusimiset tulevat maksamaan todella paljon ja ihmisiltä tullaan ottamaan ne vähäisetkin säästöt. Mutta silti en vaihda asumista täältä maaseudun omasta rauhasta mihinkään kaava-alueelle. Vielä kun saisi tuulivoimalan tuonne aukeelle pyörittämään oman sähkön niin melkein oltaisiin omillaan 
Joka tapauksessa, onnea kaikille uusille jätevesijärjestelmien uusijoille ja olkaa tarkkana kenet otatte tekemään työn.
Hienoa Gabriel, että olet perehtynyt asiaan, eihän se koulutus tietysti takaa mitään.
Marklarille:
—Ei autoa ostaessakaan kuluttajan tarvitse tietää, täyttääkö kyseinen auto sen valmistusvuotena asetetut päästömääräykset.—
Valitettavasit hajajätevesiasetus ei toimi näin, eli jos olet asentanut ennen asetuksen voimaanastumista eli ennen vuotta 2004, järjestelmän joka täytti sen aikaisen lainsäädännön, asia on niin, että jos järjestelmälmä ei täytä tätä viimeisintä asetusta, niin järjestelmä menee vaihtoon.
Itse asensin 2002 umpisäiliön ja imeytyskentän, mikä silloin täytti kaikki lain kirjaimet, ainakin rakennustarkastajan mielestä. Nyt jos CE-testaus tulee pakolliseksi 2011, niin on todellakin epäselvää, mikä on järjestelmäni laillisuus, koska CE-testituloksia maahanimeyttämöihin ei ole saatavilla, ellei joku niitä tee. 10v siirtymäaika nimenomaan tarkoittaa sitä, että meikäläisille, jotka ovat rakentaneet ennen sitä, ovat saaneet tuon 10v siirtymäajan laittaa järjestelmät kuntoon.
Toivoa sopii, että viranomaiset ottaisivat järjen käteen tässä asiassa, koska itse en taatusti tule asentamaan mitään toimimattomia puhdistuslaitteita ennenkuin joku tulee laittamaan lapun luukulle ja kieltämään mökissäni asumisen.
"Valitettavasit hajajätevesiasetus ei toimi näin, eli jos olet asentanut ennen asetuksen voimaanastumista eli ennen vuotta 2004, järjestelmän joka täytti sen aikaisen lainsäädännön, niin valitettavasti asia on niin, että jos järjestelmälmä ei täytä tätä viimeisintä asetusta, niin järjestelmä menee vaihtoon."
Ei toimi ei, mutta nyt ei ole vuosi 2003, ja kuten kysyjä oli vasta järjestelmää suunnittelemassa, niin kyllä kunnalla "pitäisi" olla tieto, että täyttääkö suunnitelma määräykset.
Ainakin itselläni ympäristökeskus ja kunta väittivät vuonna 2007, että nämä tällähetkelle kaavaillut määräykset omassa järjestelmässäni täyttyy. Tietysti jos muuttavat jälkeenpäin mieltään, niin asia on eri, mutta johonkin sitä täytyy yrittää luottaa.
Ja kuten Gaprielle sanoikin, niin ei tarvitse olla Lvi-alan insinööri tai teknikko. Ja niin kuin itse aikaisemmin jo sanoin, niin omasta kunnasta kysymällä asia selviää.
Jää nähtäväksi mihin tää kaikki johtaa.
- rakennuksen omistajalla on vastuu siitä, että rakennus on asetusten mukainen, mutta suunnittelijakaan ei välty vastuulta kokonaan
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132
119§ Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.
-------------
Suunnittelijan vastuu.
Suunnittelijan vastuuta koskevia määräyksiä on annettu myös
rakentamismääräyskokoelmassa, jonka mukaan suunnittelijan on mm.
informoitava rakennuttajaa liian suppeista suunnitelmista.
Suunnittelijan työ voi olla virheellinen, jos se poikkeaa em. lakien ja
määräysten tai suunnittelusopimuksen asettamista vaatimuksista.
Suunnittelusopimuksessa sovitaan yleensä siitä, että sopimukseen sovelletaan konsulttitoimen yleisiä sopimusehtoja (KSE 1995), jolloin myös sopimusehdot määrittävät suunnittelijan vastuun sisältöä. Sopimusehtoihin sisältyy vastuunrajoituslauseke, joka rajaa suunnittelijan vastuun määrältään enintään suunnittelijalle maksettavan palkkion suuruiseksi.
Nykyisestä suunnittelun aliarvostamisesta saa osoittaa jätevesilaitteiden valmistajien markkinointia. Yleensä on ostettu jokin laite ja sitten aloitetaan ihmettelemään kun joutuu asiasta tekemään “paperit”. Jos investoi kunnon suunnitelmiin (kannattaa itse tehdä jos kykenee) saa varmasti tontilleen sopivän järjestelmän, tietoa järjestelmän huollosta ja toiminnasta. Lisäksi suunnittelmassa on osattu huomioida etäisyydet vedenottamoihin ja muut tarpeelliset asiat. Itse en pidä jätevesiasetusta rahastuksena vaan investointina omaan asuinympäristöön.
Nimimerkille J30521107
Naapurin 2001 rakennettu imeytyskenttä harmaille vesille meni tukkoon 2007, koska savipohjainen maa ei pystynyt enää imemään vettä. Kunta ei antanut enää rakentaa uutta imeytyskentää, vaan se piti muuttaa suodatuskentäksi. Kentän rakentaminen vaati rakennuslupamenettelyn suunnitelmineen ja valvojineen. Ymmärtääkseni imeytyskentän rakentaminen vaatii maaperätutkimuksen soveltuuko maaperä imeytykseen vai ei. Toivottavasti Asiaa paremmin tuntevat kommentoivat tätä ettei tule levitettyä väärää tietoa.
Itse en voi käsittää mihin imeytyskenttää edes tarvitaan, jos mustat vedet menee umpisäiliöön? Imeytyskentän kyky puhdistaa mitään on erittäin rajallinen ja mitä paremmin eli suodattavammaksi sen teet, niin sen helpommin se menee tukkoon. Tää on kaiken suodatustekniikan perusongelma, eli sellainen suodatin mikä toimii, menee tukkoon.
Toimiva imeytyskenttä pitää tehdä siten, että siellä on kunnon läpivirtaus, siten ettei sinne ala kertymään mitään lietettä.
Viranomaiset voivat olla asiasta toista mieltä, mutta jos rupeat tekemään kaikkien ohjeiden sääntöjen mukaan levittelemällä erilaisia suodatinmassoja, niin käytännössä niistä seuraa vain ongelmia.
Oman ns. imeytyskenttäni purkuvedet menee pellon sarkaojaan, eikä ole tukkeutumisongelmia. Tää perustuu valitettavasti vain maalaisjärkeen, eikä minulla ole tarjota patenttiratkaisuuni hienoja CE-testejä.
Uskalsin kopioida tähän linkin asiallisen jätevesisuunnitelman teosta.
Naapurin suunnitelmassa ei ole huomioitu esimerkiksi naapureiden kaivojen sijaintia, vaikka paskavedet kulkevat 3 metrin päästä ohi.
Yrpäristötarkastaja on kuitenkin antanut hyväksynnän suunnitelmalle täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella paskasuodattamon puhdistuskyvystä.
Se siitä ympäristötarkastajan ammittitaidosta-
http://www.rakentaja.fi/pdf/hajahanke/Suunnitelma_Pori2.pdf
"Toimiva imeytyskenttä pitää tehdä siten, että siellä on kunnon läpivirtaus, siten ettei sinne ala kertymään mitään lietettä."
Imeytyskenttää ei pitäisi mielestäni tehdä kuin korkeintaan suodatuskentän tai puhdistamon vesien imeyttämiseen, mikäli ei jostain syystä ojaan lasku ole mahdollista.
Eihän imeytyskenttä ole ikuinen ratkaisu vaan silläkin on tekninen käyttöikänsä. Lisäksi saostuskaivojen liittymät pitää tehdä niin että kiinteää ainesta ei pääse puhdistuskenttiin. Kaivot eivät saisi olla tyhjiä vaan niihin lasketaan vettä sen verran että yhteys seuraavaan kaivoon pääsee ottamaan välivedestä nesteen ja johtaa sen eteenpäin. Näin kelluva aines tai pohjalla oleva aines ei pääse imeytyskenttään.
Naapurin rakennuslupa myönnetty kerrosalalle 300*70 m2. Asemapiirroksessa ei ole esitetty meidän kaivon sijaintia vaikka määräysten mukaisesti pitäisi esittää. Jätevesisuunnittelija ja pääsuunnittelija vakuuttavat allekirjoituksellaan suunnitelman olevan jätevesiasetuksen 542/2003 mukainen.
Panospuhdistamo on tyypiltään Uponor 7. Uponorin mainoksessa sanotaan ko. puhdistamon riittävän jopa 220m2 omakotitalolle.
“Puhdistamosta” tulee ajoittain haisevaa ja likaista vettä meidän maalla olevaan tiealueella sijaitesevaan ojaan. Kunnan ympäristötarkastajan mukaan siinä ei ole mitään ihmeellistä, koska käyttettävät kemikaalit voivat värjätä veden.
Mikä olisi järkevin tapa edetä saadakseni asiat kuntoon?