Joku suuntaa antava

Olen ostamassa vanhaa maatilaa hämeestä.Talo on rintamamiestalo 80 m2 ja hirsirunkoinen.Taloon ei tule vesijohtoa,eli porakaivon teko on edessä,sekä kaikki säiliöt jne.Katto uusiksi,sisältä hirret esiin ja uusi ulkovuori lämmöneristeineen sekä uudet ikkunat  7 kpl  sekä kuistin ikkunat.Lattiat ylös ja eristys ja lankkulattiat tilalle.Varaavat takat 2 kpl ja vanhan ajan puuhella keittiöön.Vanhojen tulisijojen purku 3kpl.Sisäkatot myös uusiksi.Etiseen tarkoitus tehdä wc ja suihkutila.Kellari on maapohjainen(seisomakorkeus),taitaa mennä kalliiksi,jos sinne tekisi pesu ja kodinhoitohuoneen.Purkutöitä voisin tehdä paljon itse.Antakaa joku suuntaa antava arvio,mietin kannattaako edes aloittaa.Suunnittelu -ja rakennuspiirustukset saan sukulaisen kauppaa,mutta siitä eteenpäin alkaakin rahanmeno.Olen itse arvioinut 130 tonnia,aivan siis amatöörin arvio.

Harkitsisin “kaksi kertaa” että asuisinko nykyisessä rakenttamisen ajan ja tekisin “pihalle” ihka uuden. Ei se hirsikehikkokaan välttämättä ihan terve ole jne…, jotuisit joka tapauksessa tekemään laajennuksen (ei noin matalaa kellaria ole järkevää lähteä hyödyntämään) ja tuolla mainitsemallas 130 th €:lla omatyöosuus  ja “taskurahat” huomioiden tehdään uutta jo pitkälle.

Arvio remonttikustannuksistasi on mielenkiintoinen juttu. Kaikkihan riippuu itseästäsi, omista mielihaluistasi ja ennenkaikkea asenteestasi vanhaa kohtaan. Kustannukset riippuvat siitä miten paljon haluat tuhlata tai säästää rahaa. Ja siitä miten paljon haluat säilyttää vanhaa ja laittaa sen tilalle uutta. Jos oikein paljon haluat uutta, niin eikö olisi järkevämpää tehdä uusi talo. Jos taas haluat käyttää rahaa vähän ja säilyttää vanhaa korjaamalla ja entisöimällä sitä, saat kunnostuksesi edullisesti. Kyllähän aina rahaa saa menemään. Riippuu siitä mitä halutaan. Onko tarpeen vaihtaa ikkunoita uusiksi? Tunnen hyvin erään hirsirunkoisen rintamamiestyyppisen talon Hämeessä, jossa alkuperäiset ikkuna-aukot suurennettiin ja ikkunat vaihdettiin kerrostalon lämpöikkunoiksi. Talo menetti tyylinsä ja sitä olikin tämän muutoksen jälkeen vaikea myydä. Usein vanhat ikkunat ovat kunnostamalla paremmat ja pitkäikäisemmät kuin uudet. Lisäksi ne tulevat myös halvemmaksi. Kannattaa siis harkita ja miettiä tarkoin mitä tekee.  

    

Kävin tässä välillä lukemassa uusimpia kysymyksiä ja siellä näytti olevan myös palstan ammattilaisille tämä sama kysymys täydellisempanä kuin tässä, joten jatkan edellistä vastaustani vielä.

Talonne on siis alkuperäiskuntoinen. Ja silloin siis todellakin helmi. Silloin tarvitaan silkkihansikkaat, eikä niinkään purkutraktoria. Oletan, että siellä on siskonpanelia, sormipanelia tai helmipanelia. Et kai aio sellaista vaihtaa nykyajan levyihin. Tai et kai vain revi vanhaa siskonpanelia pois ja osta uutta samanlaista tilalle. Tai osta huonompaa nykypanelia, jolla ei ole edes mitään tekemistä 1940-luvun kanssa. Juuri tällaista älyvapaata puuhaa näkee liian paljon. Ethän poista hirsiäkään ja osta uusia hirsiä tilalle. Samoin vanhat punahonkaiset, täyspuiset puusepän käsin tekemät peliovet vaihdetaan uusiin tehdastekoisiin lempuroihin tai kennorakenteisiin oviin. Ja vain siksi, että vanhojen ovien maali on kulunut, eikä asiaa ajatella sen syvemmin.

Kysymyspalstalla sinua melkein onniteltiin helmen löytymisestä, että talossasi ei ole 1970-luvun materiaaleja. Toivottavasti sinua/lapsiasi onnitellaan vielä 50-vuoden kuluttuakin siitä, että talossasi on hyvin hyvin vähän 2000-luvun alun materiaaleja.   

Juuri näin.En missään nimessä aio koskea vanhoihin paneleihin,kaivan hirretkin esiin sisäpuolelta,samoin massiiviset peiliovet jäävät.Tulisijat vaihdan turvallisuuden takia,toki nekin tulevat olemaan pönttöuuneja ,koska niitä taas tehdään,samoin vanhanaikainen puuhella tulee keittiöön.Lattialankut ,siis todellakin lankut olen varannut erään kartanon navetasta.Nyt vaan joku suunnittelija,joka ymmärtää vanhan päälle ja ymmärtää sen,että talonpoikaishenki säilyy.Pelottelevat monet vaan vesien vetämistä tollaiseen taloon.Vinkkejä hyvästä konsultista…siinä en säästä:)

Missä päin Hämettä talosi on? Tampereen Museoilla on ilmainen neuvontapalvelu, jossa neuvova perinnerakennusmestari kiertää antamassa ohjeita kädestä pitäen. Neuvontapalvelu käsittää Pirkanmaan. Myös tällä palstalla on muitakin vastaavassa tilanteessa olevia, joten lue ne keskustelut myös. Siellä on hyviä ohjeita mistä aloitat. Myös Museoilla ylipäätään on linkkejä osaajiin, samoin Tampereen Museolla ja Museovirastolla on taitajat-lista oikeista osaajista.  

Pitkästä kokemuksestani johtuen voin varoittaa sinua erilaisista suunnittelutoimistoista, jotka mainostavat olevansa asiantuntijoita vanhan talon korjaussuunnittelussa. Sieltä löytyy asennetta, että vanhan talon kunnostus tulee kalliiksi ja suunnittelutyö on vaikeaa, oikeaa salatiedettä ja vaatii erikoisosaamista. Seuraus tästä on, että heidän laskutuksessaan on jopa yli puolet ilmaa. He kuvittelevat, että maallikko uskoo myös työn vaikeuteen ja he vetelevät höplästä. Usein kokeneet vanhaan vihkiytyneet timpuri/kirvesmiehet ovat huomattavasti taitavampia kuin teoreettiset kirjoituspöydän ääressä istuvat suunnittelijat.

Vanhan kunnostus eri vaadi sinänsä erikoisosaamista, vaan tervettä maalaisjärkeä. Ellei nykypäivänä sitten maalaisjärki, vanhojen työtapojen ja tyylisuuntien tietous ole erikoisosaamista. Se on paljon helpompaa kuin nykyrakentaminen. Hanki kirjallisuutta ja opiskele. Museoviraston korjauskortisto on ensimmäinen hankinta, maksaa noin 100 e. Panu Kailan Talotohtori-kirja on vanhan kunnostajan ylivoimainen opus. Kailalla on myös maalausta käsittelevä kirja. Lisäksi Museoviraston Alfred Kolehmaisen erilaiset tutkimukset, kaikkine yksityiskohtaisine ohjeineen ja piirroksineen. Hyvää tietoutta saa myös Billnäsin Rakennusapteekista ja heidän yksityiskohtaisesta ohjekirjastaan. Jo tällä tietopaketilla ei entisöijä tee enää montaakaan virhettä.

En yleistä moitettani, vaan varoitan ja haluan tuoda julki, että edellä mainittua asennetta on liian paljon. Lähes jokainen vanhan remontoija tulee ennenpitkää törmäämään ammattilaisten erilaisiin asenneongelmiin. Siitä syystä entisöijien kannattaa itse tietää, mitä tekevät ja pitää langat itse käsissään.  

Kiitos varoituksista ja neuvoista.Talomme sijaitsee etelä-hämeessa Hämeenlinnan vieressä.Aloittelen vaikkapa Panu Kailan kirjasta ja kyselen apua taas tällä palstalla kun hankkeen suunnittelu alkaa.

Sanopa muuta Tiina ja kiitos vihjeistäsi tähän asti meidänkin projektiimme. (Talo vm.1870 korjaaminen) Olemme samoin huomanneet monie urakoitsijoiden ja rakentajien asenteellisuden. Moni tuntuu pitävän meitäkin silkkoina hölmöinä, vaikka emme ole edes kaikkein vannoutuneimpia vanhan korjaajia vaan olemme joutuneet projektissamme monien, ei aina niin miellyttävien kompromissien eteen. Eräs rakennusalan ammattilainen, jota haastattelimme sillä silmällä, että ottaisimme hänet projektimme vastaavaksi, oli sitä mieltä, että olemme fanaatikkoja. Sanomattakin kai on selvää, että häntä emme palkanneet.

Hämeantille vinkiksi kerron maan mainioiden sivustojen eli "Maijan ja Eskon taloprojekti":n antavan takuuvarmaa, hyvin dokumentoitua tietoa valokuvien kera. Kannattaa tutustua!