Terve
Meillä 77 remontoidussa elintasosiivessä pesuhuoneiden kohdalla fillerin päällä betonilaatta, eps ja sitten pintavalu. Puolet elintasosiivestä koolauksella ja mineraalivillalla. Kysynkin seuraavaa:
-Miten olette korjanneet/rakentaneet märkätilat uudelleen?
-Oletteko käyttäneet kaksoislaatan uudelleenrakentamisessa eps lattia vai eps routa?
-Väliseinät keskelle märkätilaa harkon päältä päällimmäisen laatan päältä. Elintasosiipi osittain koolaus+mineraalivilla alemman laatan päältä ja osittain tuplalaattaa, ajattelin toteuttaa samanlaisena ja tuplalaatan ja mineraalivillaisen lattian väliin ajattelin laittaa harkon lähtemään alimmaisen laatan päältä.
-Putket pääosin pintaan ja katon kautta. Viemärit kuitenkin alakautta alemman laatan alapuolella.
-Mahtuukohan kuivakaivojen poistot viemään alemman laatan yläpuolella?
Osittain on päästy päällimmäistä laattaa purkamaan ja alajuoksut noiden kahden rakennetyypin rajapinnassa eroteltu muovilla alemmasta laatasta ja hyväkuntoiset. Kertokaahan miten olette noita uudelleen rakennelleet? Oletteko kenties poistaneet toisenkin laatan ja korvannut fillerin kapillaarikatkolla?
Sisäilmayhdistyksen sivuilla on aika hyvät periaatteet tämän tyyppisen rakenteen korjaukseen (maanvastainen kaksoislaatta). Hyvä juttu että alajuoksujen alla on muovia. Ja hienoa että olet päätynyt ylipäätään ennakoimaan riskejä!
Niinhän sielä on. Onko sitten jokainen korjaaja tsekannut että alemman laatan alapuolella on kapillaarikatko ja purkanut loputkin lattiasta jos sitä ei ole, en aivan heti tätä usko.
Muistaakseni sivuilla ei ollut mainintaa eps laadusta.
Sivuilla on annettu pitkä litania korjausehdotuksia mutta mitähän porukka on käyttänyt? Sivuilla mainittua tuuletusjärjestelmän rakentamista ei varmaan kovin moni ole valinnut.
Maanvastaisen alalaatan päälle ei kannata ollenkaaan jättää puurakenteita. Pelkällä muovilla alapuun alla ei estetä difuusiokosteuden siirtymää rakenteisiin. Kannattaa tässä vaiheessa nostaa kaikikki puurakenteet alalaatan päältä pois.
Ja rakennesuunnittelijaa kannatttaa käyttää…
Harkolla ajattelin nostaa laatan päältä, en pelkällä puulla lähteä. Koskee kummankin laatan päältä lähtöä.
Aina on neuvottu että remontti pitää tehdä vanhoissa vanhan ehdoilla eli mahd vähän muutoksia. Siksi tekisin kuten ennenkin, osa puukoolattua ja osa kaksoislaattaa.
Miten muut on tehnyt? Onko aina vain valettu vanhan päälle vai onko purettu kumpikin laatta?
Sisäilmayhdistyksen mukaan puurakenteilla voisi lähteä koolaamaan mutta meinaatko että ei kannata? Tekisit koko alueen kaksoislaatalla?
Anteeksi ehkä vajavainen käsityskykyni, mutta mikä on vanhassa vika, vamma tai vaurio, jota on korjattava?
Mietin myös että jos teillä ei ole nyt ollut siellä ongelmaa, niin miksi ryhdyt suuriin korjaustoimenpiteisiin, mutta sitten haluat kuitenkin tehdä asiat kuten ennenkin?
Vanhat pesuhuoneet, ei kosteuseristystä, poistetaan turhia seiniä, ei kodinhoitohuoneen tynkää edes, lattialämmitys laitetaan, vessan osalla jo piikattu pintalaattaa auki kun putki jäätynyt edellisen omistajan aikana. Tuossa jo jotain. Suurin syy tuo tilojen toimimattomuus. Saahan siinä samalla tsekattua pohjalaatan kuntoa laajemmin.
Jos maanvastaisen betonilaatan päällä on puulattia, niin sitä ei kannata uusia samalla tavalla. Se on riskirakenne, altis homeelle.
Vanhan talon korjaaminen vanhan talon ehdoilla ei tarkoita sitä, että riskirakenteet uusitaan samalla tavalla.
Sen sijaan jos raakalaatassa eikä muissakaan peitossa olleissa rakenteissa ongelmia löydy nyt vuosikymmentenkään jälkeen, on perusteltua uusittuna palauttaa vanha rakenne. En tarkoita puulattiaa, joka on kai tarkoitus muuttaa pintalaataksi. Jos jotakin huolestuttavaa löytyy, palataan asiaan sitten, kun tiedetään mitä pitäisi muuttaa paremmaksi.
Ymmärrän kyllä että tuntuu turhalta muuttaa toimivaksi havaittua. Ja on totta että korjauksilla on saatu aikaan huonompaa, mutta tämä koskee yleensä tilanteita joissa on vanhojen rakenteiden päälle tehty tiiviimpiä muutoksia, muovimattoja ja lisäeristyksiä väärään kohtaan. Tässä ei kuitenkaan ole kyse sellaisesta mikä voisi aiheuttaa riskejä vaan päin vastoin ennakoida niitä. Sisäilmayhdistyksen sivuilla oli mainittu erilaisia vinkkejä _ongelman mukaan_. Teillä ei siis ole huolia ilmaantunut, niin teet asiat sen mukaan, etkä hötkyile turhia. Itse tarkistaisin alalaatan alapuolisen kosteustilanteen ja toimisin sitten sen mukaan huomioiden riskit. Jos laatassa on selvästi havaittavissa diffuusiota niin kannattaa tietysti korjata asia. Jos täysin kuivaa, niin... empä sanokkaan. Ettei toi Betonitohtori pure ;) Puuta en laittaisi kyllä laatan päälle enää edes kermin kera, siitä jäisi ikävän kalvava tunne takaraivoon...
Ilmeisesti osa moittii puukoolausta sen vuoksi kun menee kohti kylmää puolta. Olisiko oikea ratkaisu sitten uiva lattia, eps ja puukoolaus ilmeisesti upotettuna sinne eps yläreunaan?
Ei kukaan moiti tuota lattialämmitystä? Lämmittääkö alapuolista maata ja sen kautta tulee ongelmia? Tosin hyvänä puolena pitää ulkoseinänurkkaa lämpimämpänä ja ei niin helposti tule sen kautta kosteutta. Pitäisikö laattojen väliin laittaa suurempi kerros eps ettei lämmittäisi maaperää liikaa? Lattiassa olisi varaa nostaa.
Olisiko eps lattia vai routa. Toisellahan olisi lähempänä muovin asemaa ja toisella taas ei.
Itse en kovin suurena riskinä näe tuota puukoolausta alemman laatan päältä. Tila on eteinen ja yläpuolelta ei tule tällöin asumiskosteutta. Puurakenteet irroitettu betonista ja puulattiasta tekee harvan niin kuivuu eteiseen päin jos alhaalta kosteutta tulee maaperästä tai kondenssista jos niikseen.
Tiettyjä faktoja...
Maaperässä on aina kosteutta oli laatan alla sitten kapillaariktko tai ei, 95 - 100% RH. (RakMk C2, Ympäristöministeriö / Ympäristöopas 28... jne kirjallisuus) Tämä kosteus tasaantuu diffuusiolla tai kapillaarisesti eristämättömään betonilaattaan ja ajansaatossa myös betonilaatta on samassa kosteudessa kuin maaperä. Laatasta kosteus sirtyy sitten yläpuolella oleviin rakenteisiin aiheuttaen kosteuskuormaa ja samalla kosteusvaurioriskin.
Jos ulkoilmaa virtaa esim ulkoseinien epäjatkuvuuskohdista sisäilmaan on sillä rakenteissa kuivattava vaikutus ei kostuttava. Sen sijaan ilmavuodot jäähdyttävt rakenteita ja rakenteiden sisäpinnoille voi tulla sisäilman kondenssiriski.
Tuo ensimmäinen, kai se kosteus nyt johonkin poistuu ja mielestäni suunta on kohti eteistä.
Tuosta toisesta, tuolla lattialämmityksellä on siis vain myönteisiä vaikutuksia? Toisaalta, mitä kylmempi maaperä on niin sitä vähemmän sielä on kosteutta. Tämä olisi siis lattialämmitystä vastaan ellei lämmön suunnan saa vain kohti huonetta eli käyttämällä paksumpaa eps kaistaa laattojen välissä?
Mielipiteitä uivasta lattiasta?
Oleellistahan tässä on se, että maanvaraisten betonilaattojen alla pitää olla umpisolueriste. Silloin ollaan turvallisilla alueilla.