Mitä kokemuksia teillä on rakentamistanne kivitaloista (Juja, Lammi, Jämerä tms.)? Mitä tekisitte toisin jos nyt jälkikäteen voisitte päättää?
Missä seikoissa on tullut kivitaloa rakentaessa yllätyksiä eniten(rahallisesti, työmäärällisesti tms.)? Onko kukaan rakentamut ns. matalaenergia kivitaloa (tietääkseni 60% vaadituista arvoista), miten mahdollinen lisäeristys on toteutettu?
Eli haen siis lähinnä vinkkejä aloittelevalle kivirakentajalle...
Kivitalo on hyvä ja lämmin. 20 vuotta vanha ei ole tarvinnut mitään ihmeellistä ellei rakennusvalvonnan osittainen puuverhous olisi ollut pakko kiireessä hyväksyä. Tehtaalla jo valmiiksi maalattuna ja kuvioituna olisi ulkopinta kestänyt kokonaan ilman jälkikäsittelyä.
Kokemus on tasan yhdestä rakenteilla olevasta Lammi-harkkotalosta ja kyseisestä ratkaisusta on vain hyvää sanottavaa. Tekisin siitä uudestaan. Kilpailutin kaikki merkittävät valmistajat vuosi sitten - hinnat kokonaisuuksille oli todella lähellä toisiaan. Lammi vakuutti rakenteena ja palvelullaan eikä ole tarvinnut katua.
Betonia ja rautaa kuluu rutkasti ja minulla ainakin enemmän kuin mitä olin speksannut mutta eipä ylitys näyttele kokonaisbudjetissa kuin pyöristysvirheen luokkaa. Sinänsä betonin hinta oli ihan kuten arvioinkin mutta pumppaus on aika arvokasta suhteessa massaan.
Tuossa kommentoinkin toisaalle että tänään saatiin Niben maalämpöpumppu käyntiin ja laatta lämpiämään. Maanvaraisessa laatassa on 200mm EPS:iä ja yläpohjassa 400mm ekovillaa. Kaikki ulkoseinät ovat LL-400:sta - kaikki sisäseinät VSK-100:sta.
-pekka
—
Rakennushankkeemme kotisivut,
http://capeja.googlepages.com/
http://capeja.blogspot.com/
Onko antaa vinkiksi muuta? Onko kellään antaa kokemuksia Siporex talon rakentamisesta? Siporex talossa asumisesta? Tai jopa vertailevaa erilaisissa kivitaloissa asumisesta ja rakentamisesta?
Onko ollut ongelmia tai yllätyksiä muiden kuin kivitalo urakoitsijoiden kanssa(lvi?) kivitaloa rakennettaessa?
Miten olette toteuttaneet kivitalojenne yläpohjat, sipo palkkeja, muita palkkeja, mitä, ristikoita?
Olemme parhaillaan rakentamassa HB lämpöharkosta kivitaloa. Harkot ja muut tykötarpeet ostetaan suoraan rautakaupasta. Lammilta sain vastaavasta pakettihinnan. Ensin näytti siltä että rautakaupasta ostettuna hinta menee “kevyesti” alle Lammin pakettihinan, mutta mutta… Nyt ollaan samoissa hinnoissa kun on ostettu kaikkea muutakin tykötarvetta mitä ei osannut ajatella, lautaa, nauloja, rautaa jne. Nyt tekisin toisin ja ottaisin pakettikaupan, tosin ei nekään taid anoita lautaja ja nauloja pitää sisällään (?).
Yllätyksenä on tullut se miten paljon raksamiehet on joutunut rikkomaan harkkoja. Naapurin lammin-talossa ikkuna-aukot on tehty paljon vähemmällä hukkaharkolla.
Jos nimenomaan harkkotalo niin tuon esiin maxitin kahi-tiilitalon. Kyselit jämerästä ja matalaenergiarakentamisesta. 375mm siporex-harkko helpoin materiaali rakentaa kivitalo, mutta ei ole järkevää tehdä siitä matalaenergiataloa, kuin lisäeristettynä. Eli rungon päälle eristettä ja tiiliverhous. Ihan hyvä vaihtoehtohan tämäkin on
Harkkotaloja tehdään niin paljon, koska:
-vanhat kivitalot olleet kestäviä, vaikka rakenteissa onkin hyvin vähän samankaltaisuutta harkkotaloihin. Puutalo voi hyvinkin olla kestävämpi
-rakennuttajien eikä oikeastaan kaikkien suunnittelijoidenkaan ammattitaito ei ole lähellekkään sillä tasolla että ne järkevästi pystyisivät vertailemaan eri vaihtoehtoja
-harkko mielletään lego-rakentamisen kaltaiseksi eli seinä syntyy yhdestä palikasta ja yksinkertainen mielletään hyväksi
-harkkorakentamisella on nykyään vahva status-arvo
-rappaus tullut muodiksi
Meillä on yhtenä ideana että tekisi matalaenergia Siprexin joko siten että kokonaan ulkoseinät 500mm paksuisia tai osa ulkoseinistä 500mm ja loput 375mm. En tiedä tarkemmin päästäänkö jo tuolla viralliseen matalaenergia luokitukseen. Toki matalaenergia luokitukseen lasketaan muutakin kuin ulkoseinät.
Ja tuo 500mm Sipo varmasti maksaa... 
Tein Lammi-kivitalon ja teen vielä toisenkin. Vahvempaa ja lujempaa materiaalia ei ole kuin betonista tehty valoharkkotalo. Siporexista ja lecaharkkotaloista ei ole kokemusta mutta olen nähnyt niitä sahailtavan tavallisella sahalla. Yhtään halkeamaa en ole rungosta löytänyt vaikka ympärillä on naapurin tonteilla räjäytelty kalliota. Keittiön, kodinhoitohuoneen ja saunan hieman suuremmiksi. Lämpöisen kahden auton tallin tekisin. Tekisin vähemmän nurkkia. Nyt on 10 nurkkaa. Neljäkin riittäisi. Nopeuttaa ja helpottaa. Katto tehtiin kertopuupalkeista, sisäkatot lappeen suuntaisina. Seuraavaan tulee valmiit ristikot, joihin saa myös vinot sisäkatot. Paljon halvempi ja nopeampi. Konesaumatun peltikaton tilalle tekisin hieman jyrkempiharjaisen katon (nyt kaltevuus 1:3) ja sen päälle tiilikate - hiljaisempi kovalla sateella ja myrskyllä. Maalämpöpumppu olisi kova juttu ja tekisin myös pari takkaa ylös ja alas, nyt vain yksi varaava takka, mutta kaava määräsi kaukolämpöön liittymisen. Olemme olleet hyvin tyytyväisiä.
Onko siporex rakentajille kokemusta 500mm harkoista?
Onko tullut urakoitsijoiden kanssa yllätyksiä kun vastassa on ollut Siporex talo, Lammitalo? Onko mitään mitä pitäisi osata ennakoida ennen Siporex tai Lammitalon rakentamista tai ennen aliurakoita (lvis)?
Mikä on ollut tasoitus, rappaus urakkojenne suuruusluokka, yllätyksiä tasoittajien ammattitaidon kanssa?
Nykyisillä energian hinnoilla ei ole järkevää eristää kevytbetonin kanssa. Ei vaikka energian hinta nousisi selvästi. Eli pelkästään kustannusmielessä ei ole järkeä valita 375 palikan sijaan 500mm tavaraa. Monella muulla eristeellä tosin parempi eristäminen on järkevää.
Miksei 250mm siporex-harkko+125mm kivivilla, jolloin u-arvo 0.167
500mm harkolla u-arvo n.0.23
Miksi vältellä eristeiden käyttöä? Kuitenkin sitä sinne yläpohjaankin laitat. Lisäksi eristämällä saadaan runko lämpimäksi jolloin rungon lämpöä tasaava vaikutus kasvaa. Rungon elinikä myös kasvaa, jos sillä merkitystä. Ja väitän että myös kosteustekninen toimivuus paranee, koska seinärakenteesta tuolee ulospäin harveneva ja vesihöryn tiivistymisongelmia ei tule vaikka sisäpuoli olisi pinnoitettu hyvin vesihöyryä läpäisevällä aineella.
Idea olikin myös tuon paksumman seinän lisäksi keskittyä A-energialuokan ikkunoihin sekä ilmanvaihtokoneeseen… Kuin myös yläpohjan eristykseen. Mutta seiniin taas en ajatellut lisäeristeitä. Yhtenä vaihtoehtona tosin oli parocin eristerappaus ulkoseinään… Tämän eristerappauksen u-arvo vaikutuksista en vielä saanut aivan selkoa. Ja tuleehan siitä jonkin moinen kustannuserä myös.
eristerappaus on varmastikkin kustannustehokas vaihtoehto. 250mm sipo+125villaa
0,5m sipon kanssa samoissa hinnoissa taitaa olla myös kennotiiliharkko jonka itse ennen valitsisin
Meillä valmistumassa Siporex 375 rungolla 198m2,kavereillamme 11 vuotta sitten rakennettu myös Jämerä,375 rungolla 180m2.Heillä energiankulutus pienempi,kuin edellisessä puisessa omakotitalossa 165m2,heilläkin yläpohja siporex-lankkua ja kunnon villa.Pelkästään yläpohjan rakenteella ja vahvemmalla villalla päästään matalampaan energialuokkaan.Monissa muissa harkkotaloissa yläpohja tehdään puurakenteisena,jolla ei saavuteta matalaa energialuokkaa,vaikka seinät olisi puolimetriset.Alapohjaankin kannattaa panostaa.Kavereitten hyvistä kokemuksista johtuen uskalsimme valita Jämerän.Hinta on jonkinverran arvokkaampi,mutta jokainen miettii itse mitä arvostaa.Olemme laskeneet kokonaisarvion ilman tontti/maanrakennuskustannuksia ja autotallia hitusen yli 350000,kun itse olemme tehneet paljon aputöitä.(Hintaan vaikuttaa tietysti keittiö-,iv-laitteet,sähköjärjestelmät,automaatio-,lattialämmitys-,sauna/kylpyhuone/khh-,WC-,kaakeli-,komerojärjestelmät,lattiamateriaalit jne kustannukset aika oleellisesti!)Kokonaiskustannukset kipuavat jonkin matkaa yli 400000(noin 450000),paalutuksista ja vaativista maansiirtotöistä, lisärakennuksista,pihavalaistuksesta jne johtuen.(eli nehän pitää lisätä ihan mihin talopakettiin tahansa)
Kaikissa Jämerä-taloissa käydessäni olen huomannut,että myös sisustus on valittu laadukkaasti.Hinta johtunee osaksi myös tästä seikasta.
Itse odotan innolla muuttoa ja tähän asti olen tyytyväinen(ehkä vähän normaalia talopakettia enemmän tehty tosiaan työtä,oletko itse valmis panostamaan siihen?!
Meillä urakoitsija on sitä mieltä että Siporex lankut tekevät yläpohjaan paljon ylimääristä hommaa (ilmastoinnnissa, sähkötöissä tms.) verrattuna siihen että yläpohja tehdään ristikkopalkeilla. Ristikkopalkit vaikuttavat myös kokonaisurakassa halvemmilta tällä hetkellä…
Tietty meidän tapauksessamme vinon yläpohjan (sisäkatto) ja katon väliin jää hyvin vähän tilaa, toisella puolella taloa taas tasainen yläpohja jos huomattavasti enemmän tilaa työskennellä.
Meillä Siporex yläpohja (yksikerrroksinen talo) helpotti kovasti sähkö- ja ilmastointitöitä. Noiden hommien takia yläpohjassa päällä pitää liikkua paljon, ja silloin arvostaa tukevaa lattiaa.
En nyt tiedä onko se kovin vähätöistä väsätä niitä ilmastointiputkia sinne puiseen/muoviseen/gyproc-yläpohjaankaan…
Niin siis yllättäviä kuluja tuli Jämerä-taloon esim nosturikustannukset n.4000eur,puutavarat(vaikka kivitalo!)raudoitukset/raudat n.6000eur,Betonikuutioita perustuksiin,portaisiin ja terasseihin 45m3 (ei sisällä lattiavalut)Tyyppitalon muunnoksen suunnitelmat:perustus,arkkitehti,pää,rakenne,lvis,autotalli jne yhteensä 6000eur.
… Ei kait tyyppitalon muunnoksen noin paljoa? Nehän jokatapakuksessa ottavat osansa kun jokainen halaua hieman kuitenkin eritavalla kuin naapurinsa…
Miten “onkotietoa” teidän yläpohja?
Tyyppitalon muutos ei aiheuta arkkitehtikuluja niin kauan kun ulkomuotoon ei puututa.
Sipolankut yläpohjassa eivät teetä todellakaan ylimääräistä hommaa. Ainoastaan eristäminen on jonkin verran työlästä, kun joutuu leikkelemään villoja korokepalojen takia.
Nostohommissa ei kannata käytää mobiilinosturia vaan pitkällä puomilla varustettua hiab-autoa jossa on jibi puomin päässä. Tämä on paljon nopeampi ja halvempi ratkaisu kuin mobiilinosturi.
Tai sitten kannattaa vuokrata kevyen sarjan “nostokurki”.
Kaikilla siporex-rakentajilla,joilla suurehko talo ja paljon isoja ikkunoita,tulee painavien ja isojen ylityspalkkien nostoa,harkkolavojen nostoa välipohjan päälle,yläpohjan päälle,alapohjalankkujen,välipohjalankkujen,yläpohjalankkujen jne paikoilleen asentamiset,vannesahakin pitää nostaa eri kerroksiin ja poiskin se pitää sieltä ylhäältä saada…ja tuleehan se hiiappikin silloin kalliiksi,kun käyntimääriä on paljon.Ikkunoiden asennukseenkin meni useampi tunti nosturiaikaa.
Tyyppitalon muutokset aiheuttavat tosiaan,-yllätys yllätys-,kovat suunnittelukulut!Kattomiesten hommat helpottuivat sentään,kun pääsivät asennustöihin kivisestä yläpohjasta käsin…