Pitäisikö konesaumatun peltikaton alle laittaa aluskate?
kyllä
Jos tulee umpilaudotus niin sitten ei tarvii..
mites aluskatteen jälkirakennus onnistuu. Millä materiaalilla kannattaa tehdä?
Aina tarvii! Jälkiasennus onnistuu vain niin kuin ensiasennuskin eli pura pois tai sitten rukoilu päivittäin.
So, so "Monta". Kyllä markkinoilla on syystä tai toisesta jälkiasennustarpeisiin tarkoitettuja/soveltuvia aluskattteita; yläpaarteiden väliin lista- tai nitojatyyppisiä kartonkisia helppoasenteisia "aihioita". Muistini mukaan Icopal:n repertuaaria.
Vähän vaikea sitä jälkeenpäin on laittaa ellei pura peltejä päältä pois, no ruuvi kiinnityksellä olevat pellit voi purkaa, saumapeltikatto on vaikeampi ja kannattaa nyt miettiä että mikä on järkevää.
Jos ullakkotila ei ole lämpöeristetty, ja on hyvin tuulettu ns kylmä ullakko, niin ei siitä aluskatteen puuttumisesta siellä suurta haittaa ole, jos se katto muuten on ehjä ja oikein rakennettu (tuulettuva)
Jos taas tuo ullakko on lämpöeristetty, sisäkatto menee katon myötäisesti,niin voi vain toivoa että pellin alla on riittävä tuuletus rako, ja että se myös tuulettaa, joka tarkoittaa että harjalla täytyy olla myös poistot, liian monta kertaa törmää kattoihin, joissa ei ole ollenkaan katon harjalla tuuletus venttiilejä.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, suuri merkitys on myös sillä minkälaisessa paikassa rakennus on, metsän suojassa vai aukealla pellolla,pohjois vai etelä rinteellä.
Jälkiasennus aluskatteita toki on olemassa, mutta jos sisä rakenteita joudutaan purkaamaan niin paljon että päästään sellaista laittamaan (lämpöeristettu katon myötäinen sisäkatto) niin katson että on järkevämpää olla laittamatta, ja ehkä miettiä tuota peltikaton toimivuutta, lisäämällä katon harjalle tuuletusta, vaikka tuulettimilla varustetuilla harjaventtiileillä. (edellyttäen että siellä pellin alla se tuuletusrako on)
Jos taas tuo ullakko on kylmä, niin sittenhän se olisi helpompi jälkiasentaa, mutta en näe siinä suurta hyötyä, se suojaa osittain mutta saattaa piilottaa muodostuvan vikakohdan.
Tuuletuksen oikea järjestäminen ja säännöllinen seuranta, avoimet puu rakenteet kestää hetkellistä vesikosketusta, kunhan ne pääsee tehokkaasti kuivumaan ja tuulettumaan.
soso TKT. Ne jälkiasunnukset ovat niitä jälkiehkäisypillereitä, joita sudelle asennetaan hänniksi.
Ken käyttää, niin käyttäköön, kun se ehkäisy on unohtunut tumpeloinnilla. Niinhän se valitettavasti usein käy.
Tila on erittäin hyvin tuuletettu kylmä tila. Siispä ilmeisesti ei tarvitse asentaa erillistä välikatetta?
"Siispä ilmeisesti ei tarvitse" sitten muuta kuin aamuisin rukoilla.
2000 rakennettu 5 huoneiston rivitalo. Katon myötäiset sisäkatot. Katto vain toiseen suuntaan laskeva (onko se nyt pulpetti sitten). Konesaumattu peltikatto. Ei aluskatetta. Nyt kosteutta katon alla. Kerran tullut kosteutta yhden huoneiston sisäpuolelle.
Onko suunnittelijalla tai rakennuttajalla jotain vastuuta syntyneestä ongelmasta?
Kuka maksaa?
Mitä maksaa?
"Mitä maksaa?"
Paljon, siis hyvin paljon, sillä virhe ei ole ilmeisesti ainoastaan aluskatteen puuttuminen. Koska ei ole muita taustatietoja, niin maksumiehistä/-naisista ei voi ottaa minkäänlaista kantaa.
Hyvin paljon? 10 000 €? 100 000 €?
"virhe ei ole ainoastaan aluskatteen puuttuminen" Eli mitähän muuta?
Mitä lisätietoja tarvittaisiin, että vastuu selkeytyisi?
Aluskatteen puuttumista (voi) "pelastaa" (korvata) hyvä/riittävä katteen ja eristeen välinen tuuletustila ja eritoten sen toimiminen sekä sitten omana yksityiskohtanaan yläpohjan höyrysulun tarkoituksen mukainen toiminen (tiiveys!), mihin "montakin" vihjaili.
Nämä molemmat toimimattomina yhdessä tai pelkästään riittämätön tuuletustila ja sen toimimattomuus ovat aikaan saaneet "ongelman", ei siis välttämättä pelkästään aluskatteen puuttuminen; "ongelmattomia" aluskatteettomia konesaumapeltikattoja ns. harvalaudoituksella on tehty pilvin pimin, joten hyvässä lykyssä po. tapauksessakin ongelmista voi selvitä pieninkin kustannuksin, mutta sen selvittäminen vaatii asiaan perehtyneen, tuntevan yms. tahon yksityiskohtaisen tarkastelun/selvittämisen.
Taloyhtiö maksaa korjauksen, joka sitten jyvitetään kaikkien osakkaiden kesken hoito- tai korjausvastikkeissa.
Peltikatteen kondenssia voi tapahtua aivan ilmastollisista syistä muutama kerta vuoteen, mutta se ei yleensä mene yläpohjan läpi, haihtuu ullakon ilmatilaan. Jos kondenssia on runsaammin ja usesti niin silloin yläpohja “vuotaa” ja katteen tuuletus ei toimi, niinkui TKT totesi.
Jos harjakattoisessa talossa aluskatetta käytetään konesaumakaton alla niin olisi syytä laittaa vähintään 50mm korkeat tuuleturimat ja leikata aluskate pois harjan alta noin 100mm matkalta. Myös päätykolmioissa pitää olla tuuletusritilät (mahdollisimman ylhäällä). Näin pellin ja alukatteen väli pääsee kunnolla tuulettumaan (painovoimainen tuuletus). Toinen vaihtoehto olisi tuulettavan harjan tekeminen, joka on usein ainoa mahdollisuus jos talossa on vesikatteen suuntainen vino sisäkatto.
Onko kokemuksia millaisia vaurioita näissä on yleensä syntynyt? Talohan on kuitenkin suhteellisen uusi (2000).
Ilmaston aiheuttamista kondesseista ei juuri ole haittaa. Puhallusvilla yläpohjissa näkyy vesitippojen jälkiä eristeen pinnalla, mutta syvemmällä eristessä ei yleensä näy veden jälkiä. Jos ullakkotila ei tuuletu kunnolla kondensoi katto runsaammin ja aiheuttaa eristeisiin ja muihinkin rakenteisiin homevaurioriskin. Jos kondenssi on niin rajua, että vesi valuu niin, että se näkyy yläpohjan alapinnan verhouksessa on tilanne vakava. Homevaurio on silloin hyvin todennäköinen ja märät eristeet menettävt myös lämöneristyskykyään. Lahovaurioita voi myös tulla.
Jos ongelmia esiintyy on tehtävä kuntotutkimus kohteessa ja selvitettävä mistä kosteusongelma johtuu ja vasta sen jälkeen miettiä miten aiheuttaja poistetaan ja rakenteet korjataan.
Nykyään saa peltikatteisiin sisäpintaan myös ns. antikondenssi-pinnoitteen, jolloin aluskatetta ei tarvita. Käytetään kuitenkin käsittääkseni enemmän esim. teräsrunkoisissa teollisuushalleissa etc, joissa suurehkot jännevälit kattoristikoilla ja kiinnitysruoteilla, jolloin normi aluskatteen asentaminen on… hmm… veemäistä. En tiedä käyttävätkö konesaumattujen asentajat pientalokohteissa vastaavaa?