asumme vuokra rivarissa joka on valmistettu 80 ja ei ole mitään uusittu. onkelmana on jatkuva flunssa yms.. pesutiloissa ja saunassa on muovimatto koko alalla ja kaakelit seinässä,, matto on selvästi irti lattiakaivosta seinään asti,huomaa ku kävelee.. x) matto on irti lattian ja seinän kulmassa metrin matkalta joten sinne ois hyvin voinut kertyä kosteutta.. kävi mittari miehii kaksin kappalein, eka yksi tuttu mies joka sano että on kosteutta ja sitten yksi mies joka oli vuokranantajan palkkaama ja se sano että ei ole.joten kysymys kuuluu että onko tossa mahollisesti hometta?
Jos lattian muovimatto on ehjä ei irtoaminen aiheuta laatan kastumista. Millä systeemillä, mittaustavalla kosteus on määritetty?
Tuon ajan rivarien kylpyhuoneiden seinärakenteissa ei välttämättä (hyvin todennäköisesti) ole edes vesieristystä vaan kosteussulku. Jos ja kun tilanne on tämä ja kipsilevy vielä alla niin melkoisen varma olen, että myös seinärakenteissa on kosteusvauriota etenkin suihkunurkkauksessa.
Ehdotan taloyhtiöllenne kaikkien pesuhuoneiden perusteellista kosteuskartoitusta (selvitystä), minkä seurauksena todennäköisimmin perusteelliset korjaukset; isännöitsijä ei ole ajantasalla jos ei ota asiaa hoitaakseen. Luulisi nyt vuokranantajaakin asia kiinnostavan/huolettavan??!!
voihan sinne mennä kosteutta, vaikka matto on ehjä, jos matto ei ole enää asianmukaisesti liittynyt kaivoon. ja jos on mitattu pintakosteusmittarilla maton päältä ja matto on irti, niin ei mittari näytä todellisia lukemia, eikö niin BT?
Seuraava kysymys on, kuka sen korjaamisen maksaa ja se vielä mutkistaa, kun ilmeisemmin, on vesieristämisestä kysymys. Jos se lattia on tehty asunnonomistajan taholta on omistaja maksaja, taloyhtiö sitä ei kustanna ja korjauta. Asunto-osakeyhtiölaki määrää, kellekkään asukkaalle ei saa antaa mitään hyötyä yksityisesti, se hyöty on saatava kaikkien saman suuruisena. Eli ainut maksaja on asunnon nykyinen omistaja, kunhan on saatu lupa talon hallitukselta ja hommattu vieras tarkastaja valvomaan työtä.
Jos siihen lattiaan tulee miehenmentä reikä, sen korjaa taloyhtiö.
Pintamittarilla ei mitata betonin kosteutta. Sillä vain haarukoidaan kosteuseroja rakenteista.
Reikämittaus betonista, eli suhteellisen kosteuden määritys RH% on pätevä.
Mutta ilmoitus taloyhtiölle mittauksesta, se betonilaatta on taloyhtiön vastulla, matto osakkaalla. Jos rempatataan taloyhtiöltä pitää olla lupa niin ei tule turhaa hälyä asian tiimoilta ja vastuut ovat selvillä.
Mahdollinen kosteusongelma on omistajan ja taloyhtön välinen asia, olet toiminut oikein ilmoittamalla siitä huoneiston omistajalle. Jos tiedät taloyhtiön isännöitsijän ja/tai hallituksen puheenjohtajan, kannattaa kysyä myös heiltä, onko taloyhtiö tietoinen asiasta.
Siima on hieman sotkenut korjausvastuita taloyhtiössä. Katso täällä: ‘Kysy, vastaamme’ takana on rakennusoikeudellisiä kysymyksiä, sieltä löytyy oikeat vastuut eri työvaiheille. En ole aikaisemmin kuullut , että remontille, jonka maksaa asunnon omistaja, täytyy hankkia vieras tarkastaja valvomaan työtä. Missähän näin on määrätty ?
Jos epäilet asunnossa olevan hometta , ota yhteyttä kunnan terveystarkastajaan.
Kun talo on rakennettu -80 , voi olla, että se matto on ainut kosteuseriste lattialla , silloin mahdollinen ongelma, kosteuden kuivatus rakenteista ja uusi nykyisten määräysten mukainen lattia onkin taloyhtiön vastuulla.
Vastaava työnjohtaja on määrätty ainoastaan niissä remonteissa, misä on rakennuslupa. Valvojan voi palkata sitten rakennuttaja jos niin haluaa.
Kyseinen asia on nimenomaisessa tapauksessa täysin taloyhtiön vastuulla ja on myöskin velvollinen hoitamaan/tekemään sen kustannuksellaan, mikä kustannus kylläkin “jyvittyy” sitten osakkeenomistajille. Tätä tarkoitin kun totesin, että isännöitsijä ei ole tehtäviensä tasalla mikäli ei asiaa hoida kuntoon.
Muovimaton alta kosteus voidaan mitata myös viiltomenetelmällä.
Siinäkin tapauksesssa on kysymys pintakosteudesta (betoni) eikä “korvaa” sitä “oikeaa” porareikämittausta (=rakenteen “sisäinen kosteus”)
Mitä arvoja betonin kosteudesta saadaan viiltomenetelmällä?
Saadaanhan sillä RH maton alta. Aivan järkeenkäypä mittausmenetelmä ja päteväkin!
Niimpä tietysti, mutta miten betonin suhteellinen kosteus mitataan maton alta?
No enpä lähde mukaan pilkutteluun, mutta jos maton alla RH on korkea, niin silloin on syytä huoleen!
Jos ei “tarkempaa” analyysiä tarvita ja kun matto on kyseessä, niin tuohon “huolestumisen” selvittämiseen riittää kyllä pintakosteusmittarikin ilman, että tarvitseen mattoa viiltää auki.
Kun en ymmärrä, niin ymmärryksessäni on vikaa. Sen myönnän.
"Jos ei "tarkempaa" analyysiä tarvita ja kun matto on kyseessä, niin tuohon "huolestumisen" selvittämiseen riittää kyllä pintakosteusmittarikin ilman, että tarvitseen mattoa viiltää auki. "
Tämä homma/ohje kannattaa tyystin unohtaa. Rakenteiden kuntoa ja varsinkin, kun on kyseessä muovimatto) ei voida arvioida pintakosteusmittarin lukemien perusteella. On siis huomattava, että pintakosteusmittaus ei anna rakenteesta luotettavaa kuvaa, ei koskaan.
Pintakosteusmittaus perustuu "sähkönjohtavuuteen" aineessa. Jos sähkömittausksen välissä on vielä "eristävä" muovimatto.
Karkea kokeilu: Pankaapa auton akun päälle muovimatto ja mitatkaapa sitten napojen kohdalta. Mikähän on mittaustulos? Voitte sen muovimaton alapinnan kastellakin. Mikähän on silloin tulos?
Älkää näiden mittausten perusteella menkö ostamaan uutta akkua, vaan vääntäkää vaan startista auto käyntiin.
Jos minä joudun tarkastamaan akun kunnon pintatunnistimilla, niin valitettavasti viillän napojen kohdalla maton ja tuikkaan piikit suoraan napoihin. Tosiasiassa en suostu mattoa käyttämään ollenkaan siinä tarkoituksessa.
“Oikeissa käsissä” ja kunnon pintamittarilla saadaan kyllä riittävän suuntaa antava tulos maton alta: onko kohonneita pitoisuuksia vai ei. Kokemattoman käsissä ja vielä “pilipali” mittarilla hpoidettuna johtaa takuu varmasti virhearviointiin.
Siinä olen samaa mieltä, että porareikämittaus on ainoa “oikea”, mutta silläkään ei onnistuta kokemattomana/asiantuntematomana.
Nii-in mistähän sellaiset oikeat kädet löytää?