Rakennuttajana vitsit alkavat olla vähissä. Talvi tuli ja sateelta suojaan tehtäväksi syksyn mittaan aiottu talo on katoton, kun rakentajat eivät tehneetkään sitä mitä piti, silloin kun piti ja sillä tavoin kuin piti ja vastaava mestarikin on ollut jossakin muualla kuin työmaalla. Eli sisään sataa kaikki se, mikä taivaalta sattuu sille kohdalle tippumaan... Ilman nostureita ei kaksikerroksisen rakennuksen kattotuolien päälle oikein saa muoveja tai pressuja suojaksi aseteltua, eivätkä ne tietenkään ilman aluslaudoitusta kovin paljon auttaisikaan, kattotuolien välit kun ovat sen verran pitkät.
Puurunko ja betonilaatta eivät kai tästä vesilumijää-käsittelystä ainakaan parane. Näin rahoittajan ominaisuudessa kysynkin, että kannattaako tästä enää ylipäätään jatkaa ? Jääkö tällä tavoin kastumaan päästetty runko talon rakenteisiin homesienien kasvualustaksi, tai halkeileeko nyt pinnastaan jäätymään päästetty betonilaatta viimeistään keväällä ilmojen lämmetessä ? Kenen on vastuu: minun, rakentajan vai vastaavan mestarin ?
Ota yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja kysy, mitä mieltä siellä ollaan. Pyydä katselmus ulkopuoliselta asiantuntijalta. Olethan tehnyt reklamaatiot/huomautukset kirjallisesti kaikille hankkeen osapuolille ja jäädyttänyt maksut? Jatkossa tilanne ei välttämättä haittaa rakentamista mutta kannattaa miettiä uusiksi miten talon rakentaa valmiiksi.. Esimerkiksi ensin katto ja ulkoverhous, sitten vasta villoitus ja lämmöt päälle. En tiedä onko kohteessasi mahdollista muuttaa työjärjestystä mutta kannattaa pyrkiä siihen, että villoja ei lyödä kastuvaan tai märkään rakenteeseen. Betonilaatalle ei kannata tehdä mitään ennenkuin se on saatu lämpimään ja kuivatettua. Betonilaatan halkeamista kannattaa myös kysyä rakennusvalvonnasta. Tekstisi ei kerro, onko kyse YSE:n alaisesta toiminnasta vai kuluttajakaupasta, eli lisätietoa saat joko lukemalla YSE:n tai kuluttajansuojalain. Onnea talveen!
"Esimerkiksi ensin katto ja ulkoverhous, sitten vasta villoitus ja lämmöt päälle. "
Kyllä yleisenä periaatteena kannattaa pitää: ensin katto ja runkovilloitus, vasta sitten tuulensuoja ym ja lämmöt päälle.
Yleinen periaate on hyvä silloin kun asiat menevät niin kuin yleisesti mennään ja hommat tulevat hoidetuksi. Tässä tapauksessa niin ei ole käynyt ja mietin että kannattaisi varmaan siirtyä siitä uudisrakentamisen oppaasta korjausrakentamisen oppaaseen.. Saattaa olla suurempi apu. Ja aiempaa tekstiäni tarkentaen; tuulensuojalevy asennetaan tietysti ennen ulkoverhousta jotta saadaan se asennettua oikein. Eli ulkoseinän työjärjestys olisi tuulensuojalevy, ulkoverhous, rungon kuivatus, villoitus, sisäpinnan tekeminen.
Edelleen pysyn sanoissani, kun ei ajatella vain tätä päivää, vaan myös huomista. Vain tätä päivää ei noissa hommissa saa ajatella,sillä se on vain 0,000054794:s osa koko minimielinkaaresta, mutta jätetään se 0,999945205:s osa huomioimatta. Sekös on oikein? Ei ole.
Jos toisin menetellään, niin joka tapauksessa se korjausopas on otettava esile sitten vähän myöhemmin. Onko se oikein? Ei ole.
Niin, vähän sivusta tukea matalaenergiarakentajalle: Villoituksessa saattaa “nurkkapussit” olla asia joka hiertää kengässä vähän toisessa mittaluokassa, kuin tämän hetken tilapäinen kosteusongelma. Tätä Montakin varmaan tarkoittanee(?)
Ei ainoastaan "nurkkapussit" vaan kaikkien koolinkien "takakyljet" eli villoitus ei vastaa silloin edes minimimääräystasoa.