No tulihan se kuvan kanssa. Onko kukaan nähnyt aikasemmin, että maalin ilmestyisi tollaisia jälkiä? Mitä ton lohkeilu kohdan ympäriltä löytyy. Kylpyhuone on maalattu parivuotta sitten. Edellisen omistajan toimesta. Haittaako tulevia kosteuseristys ja laatoitus töitä?
kosteutta maalin alla, ja maali ei välttämättä kylppäriin soveltuvaa.
Pahimmillaan voi tietysti olla myös vaikka vuotava vesiputki tossa takana, mutta enpä usko. Seinät vaan kuiviksi ennen vesieristystä.
Rakrak:in kanssa samaa mieltä. Itseasiassa olen asunut talossa, jossa oli kaikissa 24:ssä huoneistossa samannäköistä ongelmaa… Siellä ongelma kohdistui nimenomaan aluksi kaakelin ja maaliseinän rajaan. Siellä kaakelien ko. rajassa kaakelien yläreuna muodosti ns. lipan johon kosteus jäi seisomaan (saako tästä tolkkua??) Remontoitaessa seinät hiottiin kokonaan, laitettiin vesieristeet ja kaakeloitiin ylös saakka. Talossa ei tietääkseni ole enää ollut ongelmia tämän tiimoilta.
Vaikuttaisi siltä, että maalin alla on kipsipohjainen tasoite, joka hieman turpoaa kostuessaan. Kutistuessaan uudestaan se aiheuttaa tasoitteen pintaan halkeamia, jotka näkyvät kuvan verkkoisuutena. Toki kuva on yksittäisestä vauriosta pieneltä alalta, joten tämä jää täydeksi arvaukseksi, mutta kuva antaa silti selkeän viestin siitä, että kylpyhuoneen seinän pintaratkaisu ei ole aivan onnistunut. Edellä mainittu laatoituksen kynnyspinta seisottaa vettä kohdassa, jossa vauriot ovat myös pahimmat, joten vähintä mitä tasoituksen ja maalauksen lisäksi on tehtävä, on kynnyksen poistaminen esim. silikonisaumalla.
TSM
Kosteudestahan tässä on kysymys, kuten edellisistäkin mainittiin, tämä seinä aikoinaan maalattu lateksimaalilla ja sen me tiedämme kuinka siinä käy. jos kurkkupenkin päälle laitat muovin, se alkaa hikoilemaan, tässä tapahtuu aivan sama. Lateksi on niin pieni emulsioine aine, jonka osasten koko on vain n. 0,001 mm. Siitä ei läpi mene vesi eikä ilma, öljymaali on jo toinen vaihto ehto, se on kosteissa paikoissa parempi vaihtoehto. Muistate varmasti sellaisen miehen kun Kaisla, keittomaalien akitaattori, jos siitä hengiävyydesttä puhutaan.
Tätä kuplimistahan näkee paljon kerrostalojen parvekkeissa, yläpuolella olevan katon läpi menee vesi ja tulee seuraavan katosta ja korppaan siitä maalin, lateksin.
Muutama asia, joista haluan tähän liittyen mainita:
Dispersiomaalit ovat oikein käytettynä ja toimivissa rakenteissa erittäin hyviä ratkaisuja. Kaiken kukkuraksi kun liuotinohenteisia öljymaaleja sisäseiniin ei enää VOC-direktiivin toisen vaiheen jälkeen saa käytännössä valmistaa, on tikkurilakin lopettanut Peston valmistuksen. Harmi sinällänsä, sillä tämähän oli aivan ylivoimainen maali. Joka tapauksessa öljymaali ei olisi silti mikään idioottivarma ratkaisu märkätilojen maalaamiseen.
Dispersiomaalit laitetaan turhan usein yhden "lateksit" -otsikon alle, mikä sinällänsä ei auta tuotteen valinnassa pätkääkään. Polymeeridispersioita on kuitenkin useita ja useisiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi yleisimmin sisäseinämaalauksessa käytetty polyvinyyliasetaatti(PVAC)-dispersio ei sovellu kosteisiin tiloihin, koska sideaineella on taipumus turvota ja pehmentyä kosteusrasituksessa. Ominaisuuksiltaan, hinnaltaan ja saatavuudeltaan paras vaihtoehto tavallisista dispersiomaalien sideaineista kosteisiin tiloihin on puhdas akryylisideaine, esim tikkurilan luja-sarja. Sekä maalaustyön helppous, että saavutettu lopputulos ominaisuuksineen varmasti pärjää vertailussa öljymaaleihin erinomaisesti kosteiden tilojen maalauksissa. Tietysti raskaalle kulutukselle tarkoitetut kalustepinnat, ovet ja listat eivät missään nimessä sovellu maalattavaksi seinämaaleilla, ja näissä öljysideaineiset kalustemaalit ovatkin parhaita maaleja normaaleista kauppatuotteista.
Mitä höyrynläpäisykykyyn tulee, on akrylaattidispersioiden höyrynläpäisykyky yleisesti merkittävästi öljymaalien vastaavaa parempi, joten muovipussivertaus ei sinänsä pidä paikkaansa. Toki tässä tuotekohtainen täyteaineiden määrä ja laatu määräävät tarkemmat erot ominaisuuksissa, mutta yleistettynä pitää hyvin paikkansa. Öljymaalin höyrynläpäisykyky paranee ajan myötä hiushalkeamien synnyttyä jatkuvasti kovettuvaan ja haurastuvaan maalikalvoon.
Keittomaalit kannattaa pitää yhä siellä piharakennuksen seinässä.
Erehdyin nyt vähän jaarittelemaan, mutta pointti ehtii vielä tähän perään.
Eli tässä tapauksessa, kuten edellä mainitussa kerrostaloesimerkissäkin, on rakenteen toiminta ja kosteuden hallinta tärkeimpiä asioita. Oikeat materiaalit oikeassa paikassa ja hyvä rakennustapa pitävät tällaiset ongelmat poissa. Tässä kylppärissä on edellinen remontoija luultavasti säästänyt seinätasoitteessa, tai erehdyksissään ostanut kipsipohjaista kuivan tilan seinätasoitetta. Lisäksi seinän laatoitus ulottuu liian matalalle, eikä sen yläreunaa ei ole kitattu silikonilla tai reunalistalla. En nyt kuitenkaan usko olevan kyse käytännössä mistään muusta kuin kosmeettisesta haitasta tältä osin. Tulevien korjaustöiden yhteydessä kannattaa tarkastella kyseistä tasoitekerrosta ja tarvittaessa piikata se pois ja korvata märkätilatasoitteella. Eräs keino tutkia tasoitetta voisi olla sen kuumentaminen uunissa. Eli kunnon pala tasoitetta uuniin pariin sataan asteeseen vaikkapa kolmeksi vartiksi. Jos sisältää kipsiä, niin pitäisi haurastua täysin tässä käsittelyssä. On myös mahdollista, että kyse on valmistasoitteesta. Valmistasoite on polymeerivaahtoa, ja sen tunnistaa ulkonäöstä hiotulla pinnalla. Eli tämä uunitesti toimii ainoastaan, jos tasoitepinta ei ole huokoinen vaahtomainen.
Lähtökohtaisesti täytyisi olla ns. kostean tilan tasoite, että po. tilaan soveltuva maali, mutta vesieriste + märkätilan maali on täässäkin osiossa/kodassa se “oikea” altistuu kuitenkin roiskevesille.
Niin, ei ollut se ajatus tarkoittaa, että sitä keittomaalia kiviseinään laitettaan, se lähti vain siitä kun aloitetiin käytämään siellä riihenseinissä sitä keittomaalia. Kyllä lateksimaalit on laittaneet suomen nousuun, kuinka moni mökin- ja muurinmaalari huokaisi helpotuksesta kun sai illalla työntää pensselin vesipyttyyn. Se Pesto maalissa oleva akryyiihapon lopetettiin valmistus ja toisaalta ei ollut paloturvallinenkaan, sen syttämis aste on n. 140 C. Jos näin asian ulkopulelta, sitä samaa akryyliä saatta olla käytössä monella eri muodossa, paitana, sukkana ja jääkiekko laitojen suojuksissa. Tästä voi tulla pyyhkeitä jälkikäteen ?
Lateksista ja öljymaalista.
Meillä vanha hirsitalo, jonka pientä eteistä olisin maalaamassa vanhojen maalikerrosten päälle.
Joku viisas kertoi, että tällaisessa torpassa ei saisi lainkaan käyttää lateksimaaleja koska muodostavat ilmaa läpäisemättömän muovipinnan. Ilman sitten taas kuulemma kuuluisi päästä kulkemaan rakenteiden läpi, jottei hometta tms. pääsisi muodostumaan.
No, tulipa siitä sitten mieleeni, että kannattaisiko nyt sitten tässä kohtaa käyttää öljymaalia ja miten mahtaa olla noiden vanhojen maalikerrosten laita. Mistä erotan onko siinä lateksia, joka ehkä kannattaisi raapia alta pois vai ovatko kerrokset öljymaaleja? Vai kannattaako tätä edes pähkiä ja antaa palaa vain uutta maalia, vaikkapa lateksia?