Eli saunan seinät muurattu Hb-Priima 88 harkosta ja puukiuas tulee yhteen saunan kulmaan. Seinä kiukaan takana tiiltä ja vieressä Priimaa. Tarkoitus olisi laittaa kiukaan taakse ja viereen vuolukiveä tai laattaa. Mikä olisi oikea tapa toteuttaa tuo? Kävisikö tasoitus tiilitasoitteella ja siihen laatoitus saneerauslaastilla, pysyykö kiinni? Vesieristettä en ole kyseiseen kohtaan laittamassa, koska eivät siinä ilmeisesti kestä?
Niin, älä laita lattoja, siinä voi käydä niin että kuuluu vain ritinää ja se latan pinta, lasitus halkeilee sen
tuhanteen osaan. Ja miksi se tekee sen, se seinä kuumenee rajusti ja siihen kun heitetään kylmää
vettä, se latan sisus " kutistuu ", siinä vaiheessa syntyy ne halkeemat.
Tiiliseinässä ei tapahdu tätä ilmiötä ja yleensä sellaisessa joka ei ole pinnoittettu.
Minulla on ollut puukiukaan takana seinässä kymmenen vuotta laatoitus 50x150. Mitään vaurioita ei ole tapahtunut ja laatat ovat pysyneet kiinni kuin p…a Junttilan tuvan seinässä. Laatat kiinnitin saneerauslaastilla.
Ihan mututuntumalla heitän,ettei uskoisi vuolukiven ritisevän ja ratisevan halki.
Ihan vaan ajattelin kun kiukaitakin siitä valmistavat.
Laatan ja vuolukiven lämpökäyttäytyminen tiili tai kiviseinän kanssa on sen verran samaa, että kestää hyvin ihan saneerauslaastilla.
Siimajasotku sanoi: (seinä kuumenee rajusti ja siihen kun heitetään kylmää
vettä, se latan sisus " kutistuu ")
Vesi heitetään kiuaskiville ja silloinkin haaleata tai lämmintä vettä.
Niin, einaria voisi lohdutaa, ei siitä vuolukivestä ei ollut, ainakaan minun kirjoituksessa sanaakaan. Siitä voisi lisätä, jos siinä ei ole lasitusta, silloin ei tapahdu mitään halkeilua, kuten lasitetussa latassa tapahtuu. Kiinni ne pysyy laitetaan mitätahnsa.
Sehän on tunnettu satoja vuosia, kun kiveä kuumennetaan ja kaadetaan vettä se halkeilee. Jos se kivi laitetaan seinään, huokoinen latta laajenee, nyt puhutaan 0.001 mm.jos nyt tapahuu äkkinäinen lämmön muutos, tapahtuu aineen kutistuminen, lasi ei kestä tätä edestakaista liikettä, sen aineosat rikkoontuva, eli tulee pientä halkeemaa. Siinä vaiheessa syntyy se ääni, " ritinä ". Sitähän voi jokainen kokeilla, kylmälle latoitetulle lattialle kaataa kiehuvaa vettä, sieltä kuuluu aikamoinen konsertti. Linkkeri on jo toinen juttu siinä seinässä.
Se haittako se halkeema saunanseinässä, tummassa latassa, sitä vastoin jos jossakin pesuhuoneen lattiassa on vaalea latta, siihen tarttuu likaa tiukasti.
Marklarilta voisin kysyä, pitääkö minun kotona lämmittää vettä kun menen mökille saunomaan, tähän saakka on järvenvesi kelvannut, kesällä ja talvella.
Sillä ei ole mitään käytännön merkitystä heittääkö kiukaalle lämmintä tai kylmää vettä, koska höyrystymiseen tarvittava enegia on moninkertainen verrattuna veden lämmittämiseen esim 50 asteiseksi.
"Marklarilta voisin kysyä, pitääkö minun kotona lämmittää vettä kun menen mökille saunomaan, tähän saakka on järvenvesi kelvannut, kesällä ja talvella."
Minun puolestani voit kotoa viedä vedet mukanasi mökille jos tahdot, siihen et lupaani tarvitse.
Silti suosittelen kiukaalle sen veden heittämistä seinän sijaan ihan muustakin kuin halkeamisen tai ritinän välttämiseksi.
Bt, "Sillä ei ole mitään käytännön merkitystä heittääkö kiukaalle lämmintä tai kylmää vettä, koska höyrystymiseen tarvittava enegia on moninkertainen verrattuna veden lämmittämiseen esim 50 asteiseksi."
Jos heität 4 tai 40 asteista vettä kiukaalle, niin sillä on moneenkin asiaan merkitystä. Se ei tarkoita sitä, etteikö molemmista löylyjä irtoaisi. Ja jos tykkää Siimajasotkun tapaan heittää vettä laattaseinälle, niin siinä se lämpöero on vielä pienempi lämpimällä vedellä (vertaa; kylmä vesi) ja lämpimällä laatalla jolloin ei laatalle aiheudu lämpömuutos vaurioita tässäkään tapauksessa.
On sillä merkitystä heittääkö kylmää, vai kuumaa vettä kiukaalle. Itse, olen ainakin huomannut, että kiuaskivet kestävät pitempään ehjänä, kun löylyvesi on kuumempaa. Eikä kuulu, sitä paukahtusta kuumalla vedellä, joka kuuluu kun heittää kylmää vettä kiukaalle. Jolloin on vaarana, että siinä vaiheessa kivi särkyy. Tuossa, joku jo mainitsi linkkerilaatasta kiukaan takana. Mitenkä se kestäisi paremmin lämpötilan vaikutuksia. Varmaaan, jollakin kokemuksia.
Hieman "rakennusfysiikkaa ja vähän oikaistuna":
1) aineen lämmetessä/kylmetessä se vaatii/luovutaa energiaa ("kaloreita") massayksikköä ja astetta (lämmönnousua) kohti,
2) aineen muuttaessa olomuotoaan se vaatii energiaa massayksikköä, mutta ei lämmönnousua kohti, koska itse aine lämpene ollenkaan,
3) aineen höyrystyessä olomuoto muuttuu ja se vaatii energiaa massayksikköä, mutta ei lämmön nousa kohti, koska lämpötila ei muutu,
4) aine voi myös "tulistua", mutta ollaanpa hiljaa siitä tyystin
5) esim. vesi: jää ->vesi, on jää silloin 0-asteinen ja muuttuu vedeksi, joka pysyy siinä 0-asteisena, se ei lämpene ollenkaan, vaan pysyy siis koko ajan nolla-asteisena ja päinvastaisessa tapauksessa tapaus on käänteinen; sitten vesi 0 asteesta sataan, katso 1); jää 10-asteisesta 0-asteiseksi, katso 1); jää 0-asteisesta jäästä 0-asteiseksi vedeksi eli silloin jää vain sulaa vedeksi, katso 2)
6) esim. jää on aina, kun se ei ole sulamispisteessä, on jossakin pakkasasteessa, joten prosessi siinä on: jää lämpenee 0-asteiseksi -> sulaa 0-asteiseksi vedeksi -> vesi lämpenee 100-asteiseksi vedeksi -> vesi höyrystyy 100-asteiseksi vedeksi jne. Tällöin se tarvitsee kussakin prosessissa energiaa ("kaloreita") ja siis kussakin prosessissa myös eri määrän eli ei siis "tasaisesti" samaa määrää. Kun ainetta (esim. vettä) muutetaan toiseen olomuotoon toisen aineen (esim. kiven) avulla, niin se luovuttaa vastaavan määrän energiaa, mutta siinä tasaisesti (katso 1)), koska kivi ei muuta olomuotoaan. Mitä nopeampi prosessi on, niin sitä rajumpia ovat myös aineen sisäiset jännitykset jo aineessa itsessään olevien jännitysten lisäksi. Tällöin aine (kivi) saattaa haljeta, koska muutokset eivät tapahdu koko aineessa (esineessä: kivipalasessa heti kauttaaltaan).
PS! Väite:
".....koska höyrystymiseen tarvittava enegia on moninkertainen verrattuna veden lämmittämiseen esim 50 asteiseksi."
on hyvin "ontuva" eli ei kerro oikeastaan yhtään mitään tässäkään ketjussa.
No...nyt se tulikin selväksi.....
Tuosta fysiikasta.... kaloreita ei käytetä energian yksiikönä vaan SI-järjestelmän johdannaisyksikköä joule = J, eli luennon arvosa 1-.
Onpa perin merkillistä, kun viestit poistetaan alta aikayksikön, kun valvojalla tieto loppuu, niin viestin poistaa heti.
Edellä olevassa viestissä kerroin:
"kalorit" ovat yhtä virallisia ja oikeita energian yksiköitä kuin Jouletkin (huom. ei: joule, kuten arvon suuri valvoja väittää ja pyrkii nusaseen pilkkujakin). Siinä käytin "kaloreita" sen vuoksi, että tavallinen rakentajakin paremmin ymmärtää asian ja lainausmerkit siksi, että kukin pilkunnusaaja saa muuttaa haluamikseen yksiköiksi. Eli
1 cal = noin 4,2 J (Joulea, ei joulea, kuten arvon suuri tietäjä väittää "tieteellisesti".)
eli 1 kcal = noin 4200 J, kun taas toisin päin
1 J = noin 0,238 cal ja vielä
1 kWh = noin 859,8 kcal
En puutu nyt ominaislämpöihin ja niiden tarvitsemiin "kaloreihin".
PS! Tällaista tekstiä ei ilmeisesti saa julkaista näillä palstoilla, kun menee jonkun valvojan hilseen yli tai sitten se ei ole "tieteellistä" (huom! "-merkit).
En ole tarkoittanutkaan kirjoitelmiani "tieteelliseelle" osaltolle arvosteltavaksi eli arvosanan antoon, vaan aivan tavalliselle rakentajalle, sillä rakentamisessa ei tarvita, eikä vaadita mitään tieteellistä, saatikka "tieteellistä" juttua, vaan aivan tervettä ajattelua, jota on kaikilla rakentajilla (poikkeuksiakin on tietenkin).
Tämä viesti on jätetty näille sivustoille suunnilleen edellisessä (viesti)muodossa uudelleen (hieman lyhennettynä, joten selvyys kärsii) PS:ää lukuunottamatta 25.5.2008 noin klo 10.58. Saas nähdä kuinka kauan tämä nyt saa olla
No niin, nyt tämä on asiallisesti kirjoitettu, jopa lasten luettavissa…
Meillä on kiukaana Helon hiidenkivi (vuolukiveä) ja koko pesuosaston lattia vuolukiveä, sekä kiukaan taka- ja sivuseinät vuolukiveä, kiinnitettynä kiviseinään saneerauslaattalaastilla ja tavallisella saumalaastilla. Kiinni ovat pysyneet, ei halkeiluja tms. Ainut ongelma on vuolukiven "tyyppivika" kiukaissa - musta hienojakoinen pöly laskeutuu lauteille vähän kerrassaan saunomisten yhteydessä, jonka saunan pesun yhteydessä huomaa... toimiipahan indikaattorina saunan pesutarpeelle... 
Kiuasta en ottaisi vuolukivestä enää tuon pölyn vuoksi, vaikka löyly onkin normaalia pehmeämpi ja kosteampi, mutta vuolukivilaatoista en jatkossakaan saunassa luopuisi sen verta komeat ja mukavat (talvella varaavat hyvin lämpöä) ovat.
Majatalon kommentti täyttä totta.
Ei kylmää vettä kiukaalle (tai jos haluu kivien hajoavan).
Ainoa maalaisjärki kommentti (ei saunominen mitään
insinöörien ydinfysiikkaa ole).