Kuinka vahvaa lamellihirsisen seinän tulisi olla, jotta kestää suomen pakkaset?
Tarjolla on mm. Finnlamellilta 24 ja 27cm paksua hirttä, joiden hyväpuoli on toki myös se, että sisäpinnat ovat sävytystä vaille valmiit ja säästää työajassa.
Aavistuksen silti kauhistuttaa jos ottaa pystytyksen vesikattoon asti, että hinta on 20-30te. No mitäpä sitä ilman saisi.
Jos ko. talojen rakentajia sattuu lukaisemaan niin mielelläni otan vinkkejä vastaan kaikenkaikkiaankin lamellihirsitaloihin liittyen. Tähtäimessä olisi 4mh n. 150m2 asuinpinta-alainen talo.
Paksuus oltava nykymääräysten mukaan jotain 600 mm, jollei lisäeristetä… 
Pannan ensin vähän paremmaksi eli 100 prosenttisellä työllä 850 mm ja se lisäeristyskin tehdään lähes poikkeuksetta täysin päin päin päin… (persettä)! Onnea matkaan! Sitä tarvitaan lähes loputtomiin! Toivottavasti niin paljon löytyy! (Epäilen sitä niin paljon löytyvän!)
Kyllähän nuo edelliset laskelmat ovat oikein, mutta turhaan sitä on rakentajaa masentaa näillä laskelmilla. Kokonaislämpöhäviö kompensoidaan ala ja yläpohjien eristyksillä. Hirsitaloja tullaan tekemään edelleen Suomessa joka tapauksessa.
Niinhän se on, että on masentavaa kuulla totuuksia eikä elää siinä rinsessa ruususen unessa. Kun seinien lämpöhäviöt kompensoidaan ala-/yläpohjan eristyksillä, niin silloin joudutaan sellaiseen suohon, että heikkopäistä hirvittää.
Nykyvaatimusten pitää olla vielä tiukemmat kuin ovatkaan, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa. Kun siis ala-/yläpohjan eristyksillä kompensoidaan teoriassa ulkoseinien tuhlailu, niin sinne on pantava eristystä "metritolkulla" ja sekin maksaa mammonaa pilvin pimein. Kohta ollaan siinä tilanteessa, että eristysten metrimäärät loppuvat eli ylä-/alapohjien U-arvot oltava nollia, jolloin tullaan ikiliikkujaan eli ala-/yläpohjien eristys on tuotettava energiaa kompensoidakseen "ulkoseinät". Nyt ollaan jo hyvin lähellä sitä tilannetta.
Totuushan on myös se, että ensin tehdään se hirsitalo. Sitten huomataan sen energiasyöppöys siitä, kun vastaavanlainen naapuri lämmittää talonsa huomattavasti pienemmällä euromäärällä ja hänellä eivät myöskään sukat pyöri jalassa. Silloin alkaa se lisäeristäminen. Tutustutaan tietämättömän eli luulijan raamattuun, joka pyörii eristäjien sivustoilla yötä päivää, mutta ei hoksata sitä, että se lisäeristysoppi on suurelta osin täyttä soopaa, joka edistää eli lupaa parannusta vain ko. eristevalmistajalle ja lyö turpiin sitä lisäeristäjää. Siinä sitä sitten ollaan.
Periaatteessa Monta puhuu asiaa, mutta on olemassa normaaleja ihmisiä joilla on varaa maksaa energiasta ei se heille meinaa herttasta hevon paskaa. Tämä energiavouhotus on köyhien kohinaa. Jos joku haluaa asua hirsitalossa niin asukoon.
Näissä nykyaikaisissa energiataloissa tulee olemaan rynsaasti ongelmia. Kosteuskondenssia tulee tapahtumaan paksuissa eristeissä. Hometta kehittyy siinä suhteessa. Eihän näitä matalaenergiataloja ole vielä tutkittu. Tutkimus vasta alkaa nyt ja kansa on jo kokeillut ja kukas muu maksaa kuin kansa.
No näinhän se on, kun tietoisesti otetaan ne kustannukset. Se tavanomaisin tapa on mieltymys siihen hirsitaloon, jolloin se on paikallaan, kun halutaan myös pihistelemättä maksaa ne energiahukat ja sukkien pyörimisen jalassa haitat. Siis mieltymis ja hankinta on siloin paikallaan, kun se on tervettä tietoisuutta.
Mitalilla on sitten se surullisempi puoli, sanoisin surullisin puoli. Mieltymyksenä siihen hirsitaloon tietämättä siitä energiasyöppöydestä eli energiariippuvuudesta eli energia-alkoholismista tai sitten unelmoidaan (huom! unelmoidaan), että eihän se lämmitysenergia niin paljon maksa meidän tapauksessa, kun me ollaan niin ajattelevaisia ja säästäväisiä. Sitten hankitaan se ihana hirsitalo, minkä jälkeen silmät avautuvat eli tieto lisää tuskaa, jolloin lähdetään siihen lämmityskustannusten pienentämiseen. Se kustannusten pienentäminen hyvin harvoin pääsääntöisesti onnistuu.
Syynä on myös se, että nuo eristysfirmat ohjeistavat nettisivuillaan parhaansa mukaan siten, että se edistää heidän myyntiään viisvälittäen lopputuloksesta, koska ne eivät niistä rakenteista koskaan joudu vastuuseen. Ei koskaan! Ne tietävät sen, mutta se lisäeristäjä taas luulee (siis luulee), että ne joutuvat vastuuseen, jos ei homma onnistu. Toisaalta nämä lisäeristäjät luulevat myös, että ne ohjeet ovat oikein, kun ne ovat tuolla netissä ja niitä muutkin käyttävät.
Siinä sitä ollaan taas: aina ei kannata tehdä niin kuin muut tekevät, vaan pitää ajatella täysin itsenäisesti ja tehdä sitten vasta ja oikein. On parempi olla yksin oikeassa kuin laumana väärässä.
Esimerkkinä tuosta lisäeristyksen törppöydestä lisäeristäjää kohtaan, mutta eristeentekijän laariin kylläkin:
Siellä ohjeistetaan lisäeristyksen tekemistä hirsi/-rakenteen/-talon sisäpuolelle, koska se on "helpompaa ja halvempaa" ja silloin säilytetään se hirsitalon ulkonäkö. Näinhän se ei välttämättä helppouden suhteen ole eikä muutenkaan. Tämä ohje on täysin päin peffaa niin suuresti kuin voi olla. Ei myöskään aina huomata, että sisätilat pienenevät tietenkin eniten suhteellisesti mitä pienempi talo on. Jos vielä hifistellään, niin myyntitilanteessa sillä on hyvinkin suuri merkitys.
Lisäeristys on pääsääntöisesti tehtävä aina ulkopuolelle, jolloin se on toisaalta varmempaa ja vähiten jälkiharmia tuottavaa. Tällöinkin voidaan se hirsitaloulkonäkö säilyttää ja tehdä se aivan turvallisesti ja oikeaoppisesti. Se on vielä valitettavaa, että itseään ns. ammattilaisena pitävät/kutsuvat noudattavat noita päin peffaa olevia ohjeita, sillä he eivät yksinkertaisesti tiedä/osaa edes ajatella muuta kuin itselle laariin. Se, joka uskoo myös tuollaisia "ammattilaisia", on täysin hölmö, suorastaan pöljä! Ja siitähän sakotetaan ja varmasti!
Näissä rakennushommissa ei useinkaan huomata sitä, miten nykymääräykset sallivat rakennusalan/asuinpinta-alan "keplottelun" rakennusluvassa sallittua suurempaan ja käyttäen ensin tietenkin rakennusvalvonnan harkintaa venytettynä äärimmilleen. Tämä on täysin sallittua ja siitä ei joudu vastuuseen, vaikka "kiinni joutuisi", koska on menetelty täysin määräysten mukaan.
Summa summarum: Tiedä mitä ostat talossa, älä luule unelmana mitään! Minulla ei ole mitään hirsitaloja vastaan, vaan siitä miten ja millä perusteilla se hankitaan. Se on aivan hyvä ja käyttökelpoinen asumus, joka siihen on viehtynyt, mutta sen hankinta pitää olla täysin tietoista mitä siinä mukana seuraa. Samaa on tietenkin aina muissakin rakennuksissa, sillä ne eivät tee poikkeusta. Kukin talo on aina ja vain aina sittenkin yksilöllinen ja niihin eivät kaikki yleispätevät neuvot ja ohjeet auta.
Näissä talokaupoissa on samaa piirrettä kuin jossakin muussa rakkaudessa, että yläpää sammuu, kunnes sitten herätään. Se on valitettavinta, että se herääminen tapahtuu usein heti kaupantekoa seuraavana päivä, jolloin siinä on käytetään tai ainakin yritetään käyttää sitä maakaaren yksipuolista huonoutta härskisti hyväkseen. Se on se kallein ja huonoin ratkaisu molemmin puolin, että kohde hinnoitellaan jälkikäteen. Surullista! Mutta viemäreille kultakaivos!
eli on toisin sanoen niin, että on turha haikailla ratkaisua, jossa pelkällä yksinkertaisella hirrellä saavutetaan pitkäaikainen ja toimiva ratkaisu energiataloudellisessa ja mukavuusmielessä?
Katselin muuten nyt, että finnlamellilla on tarjolla myös rakenne, jossa lisäeristys selluvillalla. Mitäs siitä osaavat sanotte, onko myös sen osalta sisäpuolinen eristäminen mielestänne tuhoon tuomittu vaikka se on hengittävää materiaalia? Vaikuttaa yhtäkkiä siltä noiden edellisten kommenttien perusteella, että lisäeristetty, mutta hengittävä materiaali olisi paras kompromissi. Eihän sitä nyt voi mitään metrin vahvaa hirttäkään laittaa
Saahan sitä katsella niitä susirakenteita periaatteella moni kakku päältä kaunis, mutta silkkoa sisältä.
1) Mikään rakenne ei hengitä, jos hengittäisi, niin silloin moni ongelma voitaisiin hoitaa kuin koira. Kieli ulos ja läähätys.
2) Jos pannaan tuohon erääseen noin 270 mm hirteen määräykset täyttäväksi ekonörttien eristettä noin 180mm ulkopuolelle ja ulkoverhoukseksi vielä noin tuuman paneeli, niin tuleepa itkevä rakenne ja ne itkuloraukset kerääntyvät siihen ulkovuorauslankun sisäpintaan.
3) Jos taas käännetään yo. rakenne, niin silloin kastuu hirren sisäpinta.
Joo rakentakaa sitten vaan, mutta pelkään pahinta. Toivon olevani väärässä, mutta se toivo ei auta rakennusfysiikassa. Jos taas voi toivolla onnistua, niin se olisi helppoa, mutta kun se ei ole, niin en myöskään myönnä olevani väärässä ellei joku järkevällä tavalla toisin osoita.
Toivotan rakentajille onnea! Mutta silläkään ei rakennusfysiikassa aina onnistu, vaan on oltava tieto/taitoa, jos ei aivan yllin kyllin, niin vähintään riittävästi.
PS! Vilkaisinpa vielä erästä kuvaakin, niin helvettivie siellähän on kylmäsilta aina ilmeisesti k/k600, mikä paheentaa huomattavasti tilannetta. Siinä vedetään oikein pahasti ekonörttejä ja rakenteeseen rakastuneita hengittävyydellä. Jos siihen lisättäisiin niin kuin kuuluisikin höyrynsulku, niin tilanne muuttuisi parempaan suuntaan huomattavasti.
Arvioitaessa rakennuksen seinien eristävyyttä on muistettava, että seinien kautta häviävä energiamäärä on noin 15-16 prosenttia rakennuksen kokonaisenergiahävikistä. Kylmäsillat ja rakennus virheet on asia erikseen. Itsekkin miettinyt erirakennus tapoja, niin olis hyvä kuulla kokemusia esim. hirsitalossa asuuneelta mitä energian kulutus sitten on ns. normi taloon verrattuna.
Kahta normitaloakaan ei voi verrata kovin tarkasti, mutta kylläkin suuntaa antavasti. Karrikoiden perustelua: toisessa suut on supussa ja toisessa säkit ovissa!
Jotta jotakin voi päätellä, niin niitä normihirsitaloja on oltava runsaasti kuin niitä tavallisia normotaloja. Ennen ei voida tehdä oikeastaan mitään tarkkoja johtopäätöksiä, vain suuntaavasti ja mutua lisäten.
Mutua ei tarvita siinä, että tiiviin hirsitalon tekeminen on "monta vertaa" haastavampi kuin "normitalon".
Vielä provosoiden "tiiviin" normitalon tekeminen on helppoa, mutta tiiviin "puhtaan" hirsitalon tekeminen on mahdoton!