Eräältä asiantuntijalta tuli faktaa näin:
Poistoilmalämpöpumppu n. 6000 eur, säästö 40-50 %, takaisinmaksuaika 7-8 vuotta??? Vesi-ilmalämpöpumppu n. 10000 eur, säästö 50-60 %, takaisinmaksuaika 7-8 vuotta Maalämpöpumppu n. 12-16 donaa riippuen tuleeko putket kenttään vai kaivoon, säästö 65-70 %, takaisinmaksuaika 5-6 vuotta???
Takaisinmaksuaika kaiketi tarkoitti sitä aikaa, mikä tulee käyttökustannusten säästöinä tietyllä aikavälillä huomioimatta investoinnille mahdollisesti lankeavaa korkoa.
Ottaa nyt näistä selvän, mutta Ojalan laskuopin mukaan poistoilmalämpöpumppu olisi kustannustehokkain kun kyseessä on kuitenkin A energialuokiteltu 1 1/2 krs 130m2 talopaketti, jossa hukkaneliöitä ei ole (kartanon omistajat älköön suuttuko :).
toi asiantuntijan fakta on kyllä jotenkin pielessä. Jos maalämpöpumpun hinnan hajonta on sekeästi suurempi, kuin noitten muitten, niin miten sen takaisinmaksuaika pstytään rajaamaan tarkemmin?Samoin noi hinnat suhteessa takaisinmaksuaikaan suhteessa säästöön eivät jotenkin istu. En tosin jaksa alkaa noista laskemaan, mikä sitten on se kokonaissähkömäärä, josta sitten säästetään.
Mun laskuopin ja arvioiden mukaan tuollaisessa talossa nuo takaisin maksuajat eivät tule toteutumaan.
Talon arvioitu vähimmäistarve 15300 kWh/vuosi (ei sisällä tieten taloussähköä). Arvioitu säästö poistoilmalämpöpumpulla bout väh. 450 egee per vuosi eli 4500 eur 10 vuodessa. Poistoilmalämpöpumpun kytkössä tulee koko ilmanvaihto eli koko investointi pysyy siinä 6000-8000 eur rajoissa. Investointina voidaan siis ottaa pumppu+ilmanvaihtopaketin hinta ja vähentää siitä ilmanvaihtopaketin (lämmön talteenotolla tietty) hinta, jolloin saadaan selville pumpun todellinen lisäkustannus. Sain tämän kuulostamaan itselleni tosi järkevältä vaihtoehdolta, mutta saattoi mennä toki pieleenkin. Miten päin laskettuna vain maalämpöpumpulle en saanut muuta järkevää vastausta kuin, että jos siihen satsaa niin ei voi kuin toivoa, että se pentele kestää sen 25 vuotta. Isommissa taloissa maalämpöpumpulla saavutettava säästö on tietenkin suurempi.
Käde(tön): Oletko mistä saanut tai laskenut energian tarpeen kun tuntuu aika korkealta? Tai sitten asuinpaikka on erittäin pohjoisessa. Itsellä piti paikkansa aika hyvin kaavana 50kWh per asuinneliö /vuosi. Tekisi 130m2 talossa 6500kWh/vuosi. Siihen lämminvesi päälle 750kWh*hlö määrä. Esim 3000kWh/vuosi 4 henkeä. (pitää myös paikkansa meillä). Eli noin 9500kWh vuosi lämmitys ja siihen taloussähkö päälle. Jos takkaa käyttää niin saattaa jäädä alle tuon lukeman selvästi, kuten meillä jäi. Omat kokemukset pirkanmaan korkeudella. kts edellinen viestini.
Käde(tön): Oletko mistä saanut tai laskenut energian tarpeen kun tuntuu aika korkealta?
No itv:n sivuilta sai tehdä vertailulaskelman tietty. Kyllä mä itsekin tota kokonaiskWhmäärää ihmettelin. Meillä tulee jo pelkästään seiniin bout 400 mm villaa et toi sun laskennallinen arvo 50 kWh/m2 kuulostaa selvästi oikeemmalta. Onko sun mielestä vesikiertoiseen lattialämmitykseen kannattavaa investoida? Siihen kun tulee kuitenkin vielä väh. sähkökattilan hinta päälle. Mietin lähinnä tota vesikiertoisen antamaa järjestelmän muuntelumahdollisuutta.
Joo noihin lämpöpumppufirmojen laskureihin ei kannata luottaa, olen kuullut että niissä on ihan mahottomia kulutus ennusteita, eikä ihme
Sulla on tosi järeet eristeet, ilmeisesti myös muutkin kuin vain seinät on matala tai passiivitalo tasoa? Energiamäärä on tod näk selvästi alempi kun tuo mun ilmoittama 50kWh/m2. Ehkä luokkaa 30kWh/m2. No paha lähtee arvailemaan rakenteita enempää tuntematta.
Lattialämmityskaapelit + hyvät termarit (a. 100€/kpl) + lämminvesivaraaja asennettuna eli ole oleellisesti halvempi kuin lattiaputket + tehowatti (~200L LVV sisältyy jo). Sitten jos laitat edulliset perustermostaatit kaapeleiden kanssa niin voi olla enemmän eroa. Kaapelit + älytermarit vaihtoehto on mielestäni se millä pääsee kuitenkin alhaisimpaan kulutuslukemaan. Tästäkin voi toki “tapella” ja säädöistähän se kaikki on kiinni.
Kannattaako laittaa vettä muualle, kuin se on tavallaan pakko. Sama kai se millä sen lämmön siirtää jos kuitenkin sähköllä lämmittää.
Ei, mutta kun niihin kaapeleihin ei saa vettä, jos kuitenkin joskus tulee katumapäälle. Mun töllikässä on sama ongelma. Laskin miten vain, on kaapelit lattiassa halvin ratkaisu, mutta kun haluaisin ne putket muutelumahdollisuuksien vuoksi. Ja jos laitan putket, niin en sitä vettä ainakaan sähköllä lämmitä… Kumpa asuisimme valtiossa, jossa kaikki asuisivat samanlaisessa talossa, ajaisivat sinisellä opelilla ja lämmitysvaihtoehtojakin olisi vain yksi…
"Kumpa asuisimme valtiossa, jossa kaikki asuisivat samanlaisessa talossa, ajaisivat sinisellä opelilla ja lämmitysvaihtoehtojakin olisi vain yksi."
Heh. Muuntelumahdollisuuden vuoksi laitetaan sit varmuudella poistoilmalämpöpumppu. Saatava säästö on hyvä suhteessa lisäinvestointiin. Kävin katteleen tollasta samalla pohjalla tehtyä Jukka-taloa, missä oli kaikkinensa sähkö 120 euroa/kk. Kaapelit lattiassa ym. härpätintä. Uima-altaalle oli omat aurinkokennot katolla. Ihan kohtuullista, mutta tostakin saa nipistettyä pois kun ottaa huomioon ton sähkön hinnan kehityksen viime vuosina. Eihän sitä riippuvuutta sähköyhtiöön saa kokonaan katkaistua, mutta orjuuden astetta voi säädellä. Pilpissä vaikuttaa kuulemma myös takan polttelun aktiivisuus.