Eli meille on tulossa Kastellin economy 118.
Taloon otettiin matalaenergia paketti mikä sisälsi lisäeristystä ala- ja yläpohjaan + paremman ilmanvaihtokoneen ja lisähinnasta otimme vesikiertoisen lattialämmityksen.
Nyt vain mietityttää että otetaanko maalämpö vai ilmalämpöpumppu + sähkökattila?
Lämmitysjärjestelmä otetaan lainarahalla joka tapauksessa.
Maalämpöä olemme ajatelleet, mutta kannattaako se?
Asennus pitäisi toteuttaa lämpökaivolla.
Pitäisi ottaa huomioon seuraavat asiat.
-Sähkönhinnan nousu
-Mahdolliset energia verot ym.
-Lainan korot.
-Maalämmön tuomat kustannus säästöt
…
Osaisiko kukaan auttaa?
Talo on liian energiatehokas ja pieni, jotta maalämpö löisi leiville. Sähkö on aina varma valinta. Ilma-vesi lämpöpumppu soveltuisi lattialämmityksen kanssa.
Ilmastointi/lämmitys, PILP poistoilmalämpöpumppu kaikki samassa paketissa. 
www.lampopumput.info 
Suorasähkö kaapeleilla olisi ollut se kokonaiskulut huomioonottaen paras vaihtoehto. Jos vesikiertoon on päädytty kannattaa jo melkein ottaa se maalämpö, vettä ei kannata lämmittää sähköllä.
Öh…Eipä lämpene, eikä lämpiä.
Itse kun laskeskelin suurinpiirtein näin…
Että jos lämmitykseen menisi 14000 kWh/vuosi niin suorasähköllä se maksaa 1680/vuosi kun sähkönhinta siirtoineen on 12snt/kWh ja jos maalämmöllä kuluisi esim vain 35% siitä mitä suorasähköllä niin se tekisi 588e/vuosi jolloin vuosittainen sähkölaskusäästö olisi 1092e.
Lainan kk-erä nousisi 94e kun otan lainaa sen verran lisää että saan maalämmön hommattua.
Joten jos pumppu kestäisi 20vuotta niin sähkölaskuissa säästäisi 21840e ja lainaa maksaisin 22560e.
Joten Lainasta kun vähennän sähkösäästön jää pumpulle hintaa 720e tällä sähkönhinnalla, mutta jos sähkönhinta vaikka tuplaantuu niin kuukauden säästö pompsahtaa 2184euroon, joten sähkösäästö on 43680e/20vuotta, joten siitä kun vähennän pumpusta maksamani lainan niin jään vielä 21120e voitolle.
Jotain en ilmeisesti osaa ottaa huomioon, kun lähes kaikki ovat sitä mieltä ettei kannata. 
Ja tosiaan sähkönhinta ei varmaankaan ihan 24snt/kWh nouse, eikä laskelmissani ole huomioitu koron nousua ollenkaan.
Niin ja kun kyselin ilma-vesi lämpöpumppua niin se tulisi maksamaan n.13000e ja maalämpö 16000, joten hintaero on aika pieni, kun vertailee hyötysuhteita.
Joku on se ätziih! ätziih! ä…äätziiiih! se vilauttaja, jolla pokka ei pidä loppuun saakka. Kun ei ole sitä tieto/taitoa. Sen verran on tajua, että kannattaa vetää välistä. Olisi kannattanut aikanaan is…i vetää välistä ajoissa.
Mitäs se Jv… nyt yrittää sanoa?
@Jv2…112. Mihin ketjuun viestisi on tarkoitettu? Siirrä se sinne.
Suarisen laskelmasta päättelen, että oletettuna 20v käyttöaikana suorasähköön verrattuna maalämmön kustannukset ovat 720e kalliimmat.
Tietenkin suorasähkölaitteiden hankkiminenkin jotakin maksaa,jota summaa et ehkä ole ottanut huomioon lisäinvestointia vähentävänä tekijänä. Jonki verranhan se kannattavuutta siirtäisi maalämmön suuntaaan, mutta kovin kiikunkaakun kannattavuus kuitenkin on.
Mitä tulee arvioimaasi laitteiston kestoikään, huollon tarpeeseen tai sähkön hintakehitykseen, en osaa ottaa kantaa. Aika näyttää.
Suarinen on arvioinut lämmitysenergian tarpeen aivan yläkanttiin. Pitää muistaa, että sähköstä menee suuri osa muuhun kuin lämmitykseen ja tämä osa kulutuksestakin muuttuu viimekädessä lämmöksi. Esim. kellarikerroksessa olevan varaston lämmitykseen riittää pelkkä pakastin. Sitä on vaikea käyttää maalämmöllä.
samaa olen tuon lämmitysmuodon kanssa tuskaillut. Olen 2013 keväällä rakentamassa matalaenergia taloa 118m2. Alustava suunnitelma olisi s-lattialämmitys + lto(vallox-90-se)+ ilp + takka. Toinen vaihtoehto yhdistelmä olisi ILTO Comfort CE50 vesikierolla + takka.Ja kolmas tehowatti vesikierolla+ lto(vallox-90-se)+ilp+takka.Oishan se maalämpö mutta ei sovi pudjettiin todennäköisemmin, kun kaivona pitäisi toteuttaa. Kyllä tämä hankalaa on :). Kommentteja suoituksia?
Rajurakentajan ensimmäinen vaihtoehto on hyvä. Mulla on 70-luvun harakanpesässä just noin. Lämmitykset on paria pakkasviikkoa lukuunottamatta yösähköllä. Matalaenergiatalon pitäisi pärjätä ilmanvaihdon jälkilämmittimellä sekä “mukavuus” lattialämmityksillä.
Laita ensin vain sähkökattila ilmavesilämpöpumppu (vilp) varauksella.
Myöhemmin lisäät ilmavesilämpöpumpun näin saat energia avustuksen ja kotitalousvähennyksen. 
Ps.Energia avustushakemus pitää tehdä alkuvuodesta.
Takkaan voi laittaa lämmönsiirtovesiputken ja liittää sähkökattilaan.
Vesilämmitystakassa pitää olla vedenpoisto/viemäröinti putkirikon varalta.
En kyllä haluais mitään monimutkaista lämmitysjärjestelmää, lähinä niiden huoltotarpeen vuoksi. Ja kun talorakennetaan 100% lainalla, niin ei tuhottoman kalliita järjestelmiä haluaisi investoida. Tietty ekologisuuttakin/ ja muunneltavuutta tulevaisuudessa pitäisi tuumailla.
suht.koht. huoltovapaa järjestelmä olisi s-lattialämmitys + lto(vallox-90-se)+ ilp + takka, ja se houkuttelee edullisuudella, siis ei käyttö vaan perustamis kustannuksilta.
Muunneltavuutta tulevaisuuden varalle antaisi: tehowatti vesikierolla+ lto(vallox-90-se)+ilp+takka, eikä tuokaan kustannuksiltaan päättömäksi mene. Sähkö tässäkin energia lähteenä, ja pienillä huoltokustannuksilla varsin menee.
PILP(ILTO Comfort CE50 vesikierolla) + takka tai vaikka VILP PILP:n tilalla ja lto. Näissä vain tuo toiminta varmuus mietityttää, kun olen lueskellut eri foorumeilta käyttökokemuksista, ja joillain tuntuu pelittävän ja joillain ei ? No kaikki sisältö ei varmaan totta noissakaan ole.
Laitetaas tähän vähän suunnittelutietoja tulevasta talosta, niin jos se avaisi pohdintaa tuon lämmitys järjestelmän suhteen.
Lämmitettävä ala 114,21m2(ulkoseinien sisäpiiri) n297m3 (huonekorkeus 2,6m), josta tekn.tila 2,5m2
-Ikkunapintaala n.20m2, ikkunat 0,8w/m2K
-Yläpohja, 100mm kovavilla+400mm puhallusvilla 0,085w/m2K
-Seinät 250mm suurelementti 0,15w/m2k
-Alapohja 250mm suulakepuristettu 0,9w/m2K
Lisäksi tiivistalo järjestelmä, ja suuniteltu max ilmanvuoto 0,8-1
Pohjois-Karjalan alueelle talo tulee
äärh perskules korjataas tuo alapohjan tiedot, eli 0,11 on tuo lattian w/m2K
"Takkaan voi laittaa lämmönsiirtovesiputken ja liittää sähkökattilaan.
Vesilämmitystakassa pitää olla vedenpoisto/viemäröinti putkirikon varalta."
Ötzi, onko tuosta viemäröinnistä ihan jokin oikee määräyskin olemassa? JOs on niin kehtaatko linkata tännekkin…
Putkirikossa tulevat pienet vuotoveet kyllä haihtuu kun uunia lämmittää…
Dodiin pohdiskelujen ja suunnittelijan sekä laskelmien jälkeen päädyn seuraavaan: Haluan että lämmitys muoto on helppo käyttää ja suht.koht huoltovapaa ja edullinen hankintahinta, eli sähkö. Lisäksi tulevaisuudessa muunneltavuus olisi myös tärkeää. Niinpä kononaisuus on Ekowatti vesikiertoisella lattialämmityksellä, ILP, LTO (V90se) ja takka. Nänpä kun sähkö sitten joskus karkaa pilviin niin voi tohon ekowatin kylkeen lyödä tavaraa aurinkokeräimistä vilppiin. noilla pitäisi 118m2 matalaenergiatalon mennä suht. koht. edullisesti
>Putkirikossa tulevat pienet vuotoveet kyllä haihtuu kun uunia lämmittää…<
Jospa "amatöörivärkkääjän" putkiliitos takassa ratkee niin vettä saattaa vuotaa >kymmeniä litroja riippuen lämmitysjärjestelmästä. 
Määräyksestä ei tietoa, jollain valmistajalla ohje vedenpoisto/viemäröinti asennettava takkaan.
Aurinkokeräimet ja vilpit on ihan huuhaata samalla hinnalla saat maalämmön. Ilppiä jos et jäähdytykseen tarvi jätä hankkimatta ja sijoita maalämpöön…osta ekovatin sijaan Maalämpöpummpu ja käytä sitä pelkällä sähkövastuksella ne pari vuotta että saat reiän maahan tukiaisten kera…Vesikiertoisella ei kannata muuta käyttää kuin maalämpöä. Lämmityskauden ulkopuoliset häviöt on suuria (käyttövesi+siirtohäviöt esim jos kosteissa tiloissa halajaa pitää kesälläkin lämpöä laatassa)
Ja ota iv vesipatterilla niin saat maalämmöstä kaiken hyödyn irti…
Suorasähkö tai MLP+ vesikierto muu ei kannata.