Päätimme uusia v 73 rakennetun paritalon ulkoseinän sisäpuolisen lisäeristeen, eli 300mm siporexin sisäpuolen lisäsisäeristeen ja lastulevyt.
Vanha: siporexin sisäpuolella punaisia uretaanintapaisia levyjä joiden väleihin muodostunut rakoja.
Päällä lastulevyä jossa lasikuitutapettia.
Uusi: Koolaukset, mineraalivilla ja kipsilevyt.
Timpurin mukaan asia oli ok mutta luin jostakin , että pitäisi olla myös höyrysulku.
Kysyin timpurilta asiasta johon totesi, että on parempi uusia samanlaiseksi.
Olemme asuneet nyt 2,5v eikä havaittu mitään outoa seinässä tai "homeoireita"
Mietin kuitenkin jos pitäisi olla huolissaan?
Miten pitkään voi mennä ennenkuin ilmenee ongelmia vai olisiko ilmennyt jo?
No nythän rakenne nimenomaan ei ole samanlainen kuin ennen, sillä mineraalivillan ja uretaanin vesihöyrynläpäisevyys on aivan erilainen. Uretaanilevyt toimivat itsessään höyrynsulkuna toisin kuin villa. Höyrynsulku olisi kyllä ollut hyvä laittaa…
Kuinka paksulti villaa on? Se vaikuttaa rakennusfysikaaliseen toimivuuteen. Mitä paksumpi kerros, niin sitä suuremmalla todennköisyydellä villan ja siporexin rajapintaan voi syntyä kastepiste. Laitapa tarkemmat rakennepaksuudet, niin joku näppärä tällä palstalla pyöräyttää teoreettiset käppyrät DOFLÄMPÖ ohjelmalla… (Tai demoversion voit itsekin ladata ja kokeilla sillä)
Villaa 100mm
Siporex elementti 300mm
Sorry, villa onkin vain 50mm
Syötin DOFLÄMPÖ demoversioon rakenteen kevytbetoni 300mm + mineraalivilla 50mm + kipsilevy 12mm. Ohjelman "3:n päivän kylmin" ajanjaksolla siporex:n ja villan rajapinnassa mennään hyvin lähelle kosteuden tiivistymistä, suhteelliseen kosteuteen 96.2% ("3:n päivän kylmin" olosuhteissa siis sisälämpötila 20 ja suhteellinen kosteus 50%, ulkona -20 ja SK 90%.) Noissa olosuhteissa rakenne on siis varsin lähellä kosteuden tiivistymistä. Kuvaavaa on, että kun ensin laskin vahingossa lastulevyllä kipsilevyn sijaan, niin rakenteeseen tulikin jo tiivistymisvaara.
Tuo siis teoriasta, käytäntö voikin olla toinen juttu. Jos rakennuksen ilmanvaihto on riittävä, kylmillä ajanjaksoilla sisäilman kosteus tuppaa usein olemaan tuossa käytettyjä olosuhteita olennaisesti alhaisempi, jolloin kosteudentiivistymisriski pienenee selvästi. Kovemmilla paukkupakkasilla tietysti tiivistymisriski vastaavasti kasvaa. Jos mielenrauhaa haluaa hakea, niin seinärakennetta voi tietysti avata kohdista, joissa arvelee talvisin lämpötilan olevan alimmillaan ja sisäilman kosteuden suurimmillaan (esim. märkätilojen läheisyydessä seinien alaosat/nurkka-alueet). Välttämättä kahdessa ja puolessa vuodessa ei tosin ole tullut mitään selviä mikrobivaurioita, vaikka niitä pitemmällä aikavälillä (esim. 20 vuotta) voisikin muodostua.
Jos rakennuksen ilmanvaihto on hyvä ja siten talvinen sisäilmankosteus pysyy alhaisena, niin veikkaukseni kuitenkin on, että rakenne on säilynyt terveenä huolimatta siitä, että teoriassa liikutaan riskirajojen lähellä.
(Vertailun vuoksi alkuperäisellä rakenteella suhteellinen kosteus siporexin sisäpinnassa vastaavissa olosuhteissa jää 30%:n tuntumaan - joten rakennusfysiikan kannalta uusi rakenne on tosiaan aika kaukana alkuperäisestä)
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, miten siporex-seinä oikein toimii? Valtaosa näistä taloista on kai ilman mitään lisäeristettä. Höyrysulkuna toimii (jos toimii) pelkkä maali tai tapetti tai vastaava. Huokoisena aineena kyseinen materiaali ei pahemmin vastustane höyryn läpikulkua, jolloin kastepiste sopivissa olosuhteissa muodostuu jonnekin seinärakenteen sisään. Olisi kiva tietää, onko näin.
Ok, pitänee keskustella timpurin kanssa 
Sisäilmakosteus on ollut 20% nurkilla viimeiset 2kk, ostin herätys kellon jossa on myös ulko lämpötila, sisäilmakosteus% ja sääennuste.
En tiedä miten tarkka tämä mittari on mutta kai se on suuntaa antava.
Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto.
Jos oikein ymmärsin niin ei tarvitse olla kovin huolissaan, vaan tämäkin pitäisi olla ihan toimiva rakenne.
Ainoa riski tietysti kosteudentiivistyminen kovilla pakkasilla.
Voiko villat pysyä kuivina vaikka kosteuttaa tiivistyy siporexiin, ajattelin lähinnä joss mittauttaa “tikulla” rakenteen, niin onko kaikki ok jos villat ovat kuivat?
““Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, miten siporex-seinä oikein toimii? Valtaosa näistä taloista on kai ilman mitään lisäeristettä. Höyrysulkuna toimii (jos toimii) pelkkä maali tai tapetti tai vastaava. Huokoisena aineena kyseinen materiaali ei pahemmin vastustane höyryn läpikulkua, jolloin kastepiste sopivissa olosuhteissa muodostuu jonnekin seinärakenteen sisään. Olisi kiva tietää, onko näin.””
Näin olen ymmärtänyt että siporex toimii, ongelmana on että kastepiste voi siirtyä kovilla pakkasilla villojen ja siporexin väliin?
Toisaalta eikö kovilla pakkasilla ulkona oleva ilmankosteus ole silloin myös huomattavasti alhaisempi kun 80-90%
Ensinnäkin pakkasella on korkein suhteellinen kosteus eli enimäkseen 95% Rh ylöspäin.
En laitaisi siporexin sisäpuolelle lisäeristettä. Mksi siihen pitää laittaa sehän on toimittajien mukaan paras seinärakenne!
Jos rakenteen sisälle muodostuu olosuhteita jossa suhteellinen kosteus on yli 60-65% RH on homehtumisvaara aina olemassa. Se, että miten pitkiä aikoja kosteus on näissä lukemissa on ratkaisevaa. Jos suhteellinen kosteus nousee korkeaksi vaikka muutamaksi viikoksi vuodessa on homehtumisvaara olemassa.
Suhteellisen kosteuden lisäksi myös lämpötila vaikuttaa homehtumisvaaraan - alemmissa lämpötiloissa mikrobitoiminnan aktivoituminen (tai uudelleenaktivoituminen) kestää huomattavasti kauemmin kuin korkeammissa lämpötiloissa, tai estyy jopa kokonaan.
Esim. tuossa rakenteessa edellä esitetyissä olosuhteissa siporex:n ja villan rajapinnan lämpötila on noin 5 astetta. Jotta ko. lämpötilassa syntyisi homeriski, pitäisi suhteellisen kosteuden olla arviolta vähintään noin 85%. Ja silloinkin aikaa tarvittaisiin viikkoja. Betonitohtorin esittämä suhteellisen kosteuden raja on turvallinen kaikissa lämpötiloissa, mutta alle 10 asteen lämpötiloissa raja-arvo nousee varsin voimakkaasti ja korkeammatkin kosteudet ilman homeriskiä ovat mahdollisia.
Edellä esitetyn laskelman mukaan suhteellinen kosteus kyllä nousee yli homeriskirajan ko. lämpötilassa. Mutta jos sisäilman kosteus on selvästi alhaisempi (kuin laskelman 50%), niin myös ko. rajapinnan kosteus voi jäädä alle homehtumisrajan (joku täyden lisenssin omistaja voisi pyöräyttää saman laskelman alemmalla sisäilman kosteudella). Ja silloinkin tarvitaan siis varsin pitkä pakkasjakso homehtumisen alkamiseksi - milläs leveysasteilla kysyjä asuukaan? ;) Nimittäin, kun ulkolämpötila pakkasten jälkeen nousee, niin myös rakenteen lämpötila tuolta osin nousee ja sen myötä suhteellinen kosteus vastaavasti asettuu turvallisempiin lukemiin.
Jos rakenteeseen pääsisi tiivistymään vettä, niin silloin ongelma pahenee aivan toiseen kertaluokkaan, koska rakenteeseen kerran tiivistynyt vesi ei sieltä ihan vähällä kuivakaan ja rakenne muhii silloin 100% kosteudessa taatusti niin pitkään, että home saa vallan.
Riskirakennehan tuo joka tapauksessa on, mutta olosuhteista riippuen on voinut säilyä vaurioitta ja voi kenties säilyä vastedeskin. Mahdotonta sanoa varmuudella mitään.
Vielä kysyjälle kosteusmittauksesta. Se kertoo vain hetkellisen tilanteen ja riippuu vahvasti vallitsevista olosuhteista. Kuten edellä on käynyt ilmi, niin pitemmän aikavälin olosuhteet ovat ratkaisevat, joten rakenteen terveydestä hetkellinen kosteusmittaus ei kerro käytännössä mitään
Niin, kommenttina vielä tuohon, että miksi ylipäätään laittaa lämmöneristettä sisäpuolelle… 30cm siporexia taitaa vastata lämmöneristävyydeltään karkeasti noin 10cm mineraalivillaa, eli siitä voi repiä syytä lisäeristykseen. Paras varmasti olisi tuplasti paksumpi yksiaineinen sipo seinä.
Etelä-suomessa/espoo.
Jos pakkasta esim. 25 astetta niin sisäilma 10-20%.
Luultavasti ohjelma myöskin laskee arvot yläkanttiin, olettaisin ainakin.
Onko kenelläkään tietoa jos tällainen rakenneratkaisu on ruvennut kukkimaan
Juttelin rakennusinsinöörin kanssa ja hänen mielestään pitäisi olla ok, mene ja tiedä sitten.
Ohjelman laskennassa ei ole mitään ‘varmuuskertoimia’, niiden lisääminen on rakennesuunnittelijan heiniä - eli käytännössä yleensä höyrynsulkumuovin lisäämistä mahdollisimman lähelle rakenteen sisäpintaa Eli ainoa tuossa laskelmassa oleva varmuustekijä on mielestäni tuo hieman yläkanttiin arvioitu sisäilman kosteus - joka sekään ei ole yhtään yläkanttiin esim. huonosti tuuletettujen märkätilojen osalta… Myöskin ohjelman eri materiaaleille laskemat lämmön- ja vesihöyrynläpäisevyydet ovat keskimääräisiä arvioita ko. materiaaleille, poikkeamia voi olla suuntaan tai toiseen esim. valmistajasta riippuen. Esim. joissain lähteissä siporexin lämmöneristävyydelle on annettu parempia lukuja kuin tuossa ohjelmistossa - jos näin on, niin tilanne olisi teoreettisesti parempi, mutta kun ei ole mitään takeita, etteikö voisi olla huonompikin…
Niin, mikä siis neuvoksi, moukari esille:)
Neuvot on vähissä, harkinta jää tietysti itsellesi. Todennäköisesti kohtuullisen helposti, vain vähäisellä rakenteen purkamisella, on tarkastettavissa tämänhetkinen tilanne riskialtteimmaksi arvioimastasi kohdasta. Sen perusteella voi arvioida korjaako rakenteen nyt, myöhemmin, tai ei mahdollisesti ollenkaan. Tosin jos myyt, niin rakenne on tietysti annettava tavalla tai toisella tiedoksi ostajalle. Puntaroitavaa riittää siis välillä mielenrauha vs. korjauksen vaatima vaiva ja raha.
Niin…, herää kymysys…miksi yleensä rakentaa tämän tyypin taloja.
Vielä hieman vettä myllyyn…, jos oikein ymmärsin talossa on painovoimainen ilmanvaihto. Silloin kun ko seinärakenne valmistetaan on rakenteessa vettä 30-paino%. Niissä taloissa missä on koneellinen IV on IV täysillä pari vuotta jona aikana ajetaan kosteus pihalle. Mitenhän se painoivoimaisella toimii???
Pistä sisäpuolelle
a) uretaanilevy 100mm saumaten vaahdolla+kipsilevy U=0,22
b) mineraalivilla 100mm+höyrynsulku ehdottomasti liimaten ympäristöön, ei teipaten)+kipsilevy U= 0,28
Betonitohtori, talo oli vuodelta 73, joten eiköhän rakennusaikainen kosteus lie poistunut jo painovoimaisellakin Ja alkuperäinen rakennehan polyuretaanilämpöeristeellä oli rakennusfysiikan kannalta ihan täysin toimiva. Nyt moka on vain tullut korjausrakentamisessa, kun ei ole ymmärretty, että villa lämpöeristeenä toimii kosteusteknisesti aivan toisin kuin alkuperäinen.
Montan ohjeet ovat toimivat, jos rakenne päädytään uusimaan.
Mielipiteeni on, jos se nyt ketään kiinnostaa, että mainitun 50mm villaa voi vallan hyvin lisätä “kuivien” huonetilojen seinille. Kosteat (märät) tilat luonnollisesti vesieristetään. Pakkaskautena huoneilman kosteudet ilman että kostutetaan ovat oikeastaan liiankin alhaiset, luokkaa 10…20%RH. Ohut villakerros tuskin laskee siporex-seinän sisäpinnan lämpötilaa niin paljon, että kyllästyslämpötila asettuisi tähän pintaan villa-alueesta puhumattakaan. Kondensoitumista tapahtuu varmaankin siporexin sisällä kuten kai tähänkin asti. Miksei se sitten tunnetusti aiheuta ongelmia, on minulle arvoitus.
Tämä on siis mielipide, ei takuu.
Ai niin. Voi kai sinne kipsilevyn alle laittaa tavallisen höyrysulkumuovin ongelmitta.
"Voi kai sinne kipsilevyn alle laittaa tavallisen höyrysulkumuovin ongelmitta."
Tottakai ja mitä reiättömämpänä ja tiiviimpänä se säilyy, niin sitä parempi. (Ottakaas "taulutehtailijat" tämä huomioon, joten silloin tulee uretaanilevyn etuus höyrysulkuna ja ilmanvaihdossa, olipa se mikä ja millainen sitten hyvänsä).