Pitäisi maalata iso vanha talo, joka parisenkymmentä vuotta sitten maalattu teho öljymaalilla. Mitä maalilaatua suosittelette? Miten käy Vinha? Ei liene mitään tuuletusrakoja, kun talo on vanha hirsitalo, jonka päällä paneelilaudoitus. Entä öljymaalit, kaikki näyttävät olevän nýkyisin homepilkkuisia.
Nordiga eko
Otappas tuolta vasemmalta Rakentaja.fi-tuotemapit, kohta Maalaustyöt / Ulkomaalaus siellä selostetaan Tehot ja Vinhat. Meillä on ollut mökeissä Ultraa ja on pysynyt, eikä ole homehtunut. Sitä meinaan käyttää seuraavassakin puuseinässä. Se seinän tuuletus onkin jo toinen juttu.
Tarkoitin sillä tuuletusasialla sitä, että olen lukenut vanhojen talojen maalaamisohjeista, että ei pitäisi laittaa sellaista maalia, joka ei hengitä, ellei sitä tuuletusrakoa ole. Vinha ei taida olla hengittävää laatua? Eikä varmaan se Ultra kun näkyy olevan akrylaattimaali eli muovia.
Öljymaalin päälle laitetaan öljymaalia. Sekin on muovia, sillä alkydiöljy polymeroituu hapettuessaan.
Mikään maali ei hengitä. Jos hengittää, niin sitten on syytä soittaa manaajalle. Sen sijaan maalikalvot päästävät vesihöyryä lävitseen vaihtelevia määriä. Kaikki sitä kyllä päästävät. Ihan kaikki.
Uula petrooliöljy maali on ainoa pitkäikäinen mitä nykyään saa käyttää. Kallista on mutta toimii.
maaleissa on parempi kiertää kaukaa kaikki, missä viitataan johonkin perinnehömppään.
Olisiko sitten parasta ottaa Teho öljymaalia. Sehän on alkydiöljymaali eikä mikään varsinainen "perinnemaali". Meillä on paljon pohjatyötä entisen maalin rapsuttamisessa. Pitäisikö laittaa jotain pohjamaalia, jos Teholla maalaa?
Jos sulla on tehoa siinä ennestään, niin kannattaisi varmaan soittaa tikkurilaan ja kysyä sieltä. Tää on kuitenkin netin paskanjauhantapalsta, jossa sisällöstä on 40% luuloa, 30% uskoa, 20% tietoa ja 10% kusetusta. Valmistajan ohjeisiin tukeutuminen on kohtalaisen turvallista myös rekkulatapauksissa, vai kuinka luulet valmistajan vastaavan, kun sanot tehneesi täysin keskustelupalstan ohjeitten mukaan?
Maalaa teholla ensimmäinen kerros ohennettuna, esim. valtti pohjuste ja sitten toinen kerros ohentamattomana. Jos kaavit entisen maalin tarkkaan, voit vetää valtti pohjusteen ensin, sitte vasta maalaat.Itellä oli uusi ulkovuori paneli, osa seinistä lämpimällä ja osa kylmiä seiniä. Tein työn v.2000 syksyllä,hyvin on maali pysynyt seinissä.Vedin ensin pohjusteen valtti,sitten ohennetun öljymaalin teho, sitten ohentamattomana 1 tai 2 kertaa.
Hyvinpä Janne kiteytit neuvojesi koostumuksen. Kuitenkaan kukaan ei ole vielä kantanut murhetta tuosta kyseisen kohteen seinärakenteesta. Kysyjä ei kerro kokonaistilannetta, mutta kyllä noilla muovimaaleilla (alkydi) on vanhanaikaisessa höyrysuluttomassa rakenteessa tullut ongelmia, kun laudoitus on tuulettumaton.
Itse olen joskus näitä keskusteluja ihmetellyt, kun omassa talossa 30-lukuinen öljymaali on pysynyt seinässä, ja lauta takana on ehjää. Naapuri on uusinut alkydimaaliaan aika paljon tiuhemmin. Seuraavaksi vaihdetaan laudat.
Fysiikka ei häpeä perinnettä, kun fysiikan lait eivät muutu muotilehtien mukaan. Ja se mikä homehtuu kastellijukkaomatalon seinään lyödyssä kesällä kaadetussa puussa, voi kestää iankaiken valikoidusta talvikaadetusta puusta sahatussa vuosikymmeniä vanhassa laudassa.
Nykyään lähes parasta mitä kaupasta saa, on nordica eko. Näin olen usean vuoden maalarikokemuksella huomannut. Öljymaalin päälle käy vesiohenteinen, vesiohenteisen päälle ei öljy. Nordica ekossa on hyvä homeensuojaus. Käy raapan kanssa seinä kokonaan läpi ja irtoava maali huolellisesti pois ja nordicaa kaksi kerrosta päälle. Tai jos paljon maalia irtoaa voit myös ekan kerroksen vetästä esim. puupohjaa ja sitten nordica(myös hieno kiilto)
Pete, kun ostat öljymaalia, ostat pääsääntöisesti alkydimaalia.
Mä jäättäisin nordican laittamatta, kun ei laudoituksen takana ole tuuletusrakoa.
Mitenkäs Janne tietää minun maalikaupoistani. Mutta voin sanoa, että kun tarvitsen alkydimaalia, niin ostan sitä. Ja kun tarvitsen öljymaalia, niin silloin en osta alkydimaalia.
enpäs minä tiedäkään. Tarkoitin tuolla, että valtaosassa myytävistä öljymaaleista on sideaineena alkydiöljy. Ja on se öljymaali sitten pellava- alkydi- tai joku muu sideaineinen, on kaikille näille tyypillistä, että sideaineena käytetty öljy polymeroituu. Muuten se ei kuivu ikinä. Ja koska se polymeroituu, on se valmiina kalvona muovia! Jos haluat maalia, joka ei ole muovia, tulee sinun käyttää silikaatteja, jotka eivät sovellu kuin betonille tai teräkselle tai punamultaa, joka ei itseasiassa ole maalia. Maalin ominaisuuksiin kuuluu kalvon muodostus ja sitä punamulta ei tee. Näin ollen aina maalatessasi öljymaalilla olet maalannut muovimaalilla.
On hienoa nähdä, että näilläkin palstoilla liikkuu ihmisiä, jotka ottavat selvää asioista ja kommentoivat vasta sitten. Jannen kommentti herätti sen verran myötätuntoa, että päädyin itsekin horisemaan tänne kaiken turhuutta.
Varsinkin rakennusalalla nimet ja termit leimataan helposi hyväksi tai pahaksi. On panukailoja ja muita profeettoja, jotka ajoittain julistavat pannaan millon mitäkin välillä nimikkeellä “muovimaalit” tai “homepesät” jne.
Kaikista pahimmat pannat julistavat kuitenkin tavalliset tepot ja pertit, joiden mökkinaapurin aitan seinästä on punamullan päälle sateella maalattu panu korkannut jo viidessä vuodessa vaikka maalaamisestakin on todellisuudessa jo 15 vuotta. Suurin vika maalissa x ja y on sen käyttäjä ja käyttöhjeiden lukutaito. Varsinkin esikäsittelyt, mutta myös maalausolosuhteet jäävät usein vittumaista maalaustyötä suunniteltaessa pois laskuista ja epäonnistuminen onkin maalin vika. Sitten on nämä ekohörheltäjät, joiden mielestä 1800-luvulla maalattiin taloja paremmin, vaikkei niitä käytännössä juuri edes maalattu. Olen pyöritellyt jokusta muutaman vuoden koekentällä jököttänyttä testikapulaa ja sen perusteella petrooliöljymaali on ainoa mainitsemisen arvoinen perinnemaalityyppi, mutta eipä tuokaan järin lupaavalta “nykyaikaisiin” kilpailijoihinsa verrattuna näyttänyt.
Noista öljymaaleista vielä sen verran, että useinhan noissa käytetään pellavaöljyn vahvisteena alkydiöljyä, että eipä tuosta alkydistä pääse eroon kuin näiden perinnemaalivalmistajien öljymaalisotkuissa. Alkydiöljyhän sinänsä on ominaisuuksiltaan huomattavasti pellavaöljyä sopivampi maalikäyttöön, mutta on vaan hiukka kallista läträttäväksi. Ikävä kyllä VOC-päästödirektiivi rajoittaa vielä liuotteiden käytön niin pieniin määriin, ettei alkydiöljyä saada enää juoksemaan. Onneksi maalitehtaat ovat kiertäneet hiukan lainsäädäntöä poistamalla tietyistä tuotteista maininnan siitä, että ne sopisivat kiinteisiin rakennuksen osiin, joita direktiivi koskee. Näin samat tuotteet pysyvät hyllyssä, mutta käyttöohjeessa ei enää mainitakkaan kaikkia käyttökohteita.
Maalien “hengittävyys” on yksi näistä termeistä, joilla voidaan julistaa pannaan kaikki muut maalit paitsi se, minkä itse sattui sutimaan torppansa kylkeen ja nyt ostokrapulaa potiessa on pakko todistaa oma ratkaisu hyväksi ja muut huonoiksi. Hengittävyyshän käytännössä tarkoittaa höyrynläpäisykykyä, joka on diffuusiokerroin vertailukohtanaan metrin ilmapatsas. Hengittävyys syntyy vesihöyryn kyvystä läpäistä maalin huokosia eli maalipinnan kyvystä estää läpäisyä. Tämä tietysti riippuu kalvon paksuudesta ja huokosten määrästä ja tyypistä. Jos hypätään tässä kohtaa hieman lähemmäs asiaa, niin päästään toteamaan, että öljymaalin “hengittävyys” paranee maalin vanhetessa puun elämisen synnyttäessä mikrohalkeamia, kun taas dispersiomaalilla se lähinnä heikkenee likaantumisen seurauksena. Ollaan siis aikalailla ±0 -tilanteessa ja pelin ratkaisee ainoastaan rakenteen kosteustekninen toimivuus ja maalarin (luku)taidot. Viimeisellä viitataan pohjatöihin, saatuun tartuntaan, kuivakalvonpaksuuteen, jne. Maalatkaa millä vaan, kunhan teette sen oikein, niin se onnistuu. Ja jos joku käskee teitä tekemään ennen maalausta hieman purkutöitä ja tarkistamaan onko tuuletusrako toimiva ja rakenne muuten ok, niin tehkää. Ja jos joku kohta rakenteesta ei toimi, niin se pitää tehdä toimivaksi.
Otetaan vaikka iso puutalo, jossa on lyhyet räystäät, 12 mm umpeen koolattu tuuletusrako, 18 mm vaakapaneeli ja hemmetisti köynnöstä paneloinneissa. Omistaja ei vakuutu, vaikka kaikki sanovat hänelle, että rakennetta pitää muuttaa ennen julkisivumaalausta. Kaikki sanovat, että pinnan panelointi pitää uusia ennen maalausta, eikä omistaja usko. Pinta maalataan pikaisen pesun ja pahimpien köynnösten poiston jälkeen ja vaihdetaan vain pari pahinta lautaa… odotetaan 5 vuotta ja kappas… talo on karseammassa kunnossa kun ennen maalausta ja tästä syytetään maalia. Näin jatketaan jokunen kierros, kunnes koko talon voi jyrätä maan tasalle ja tehdä uusi kunnollinen tilalle. Tähän saattoi olla sekoitettu jokunen katkera yhtymäkohta tosielämään.
Homeesta vielä sen verran, että maalin ominaisuuksiin ei kuulu homehtuminen eikä homeenestokyky. Maaleissa on kyllä pieniä määriä homeenestoaineita, mutta kaikki maalit homehtuvat oikeissa olosuhteissa.
Hometta voi kyllä estää. Ensinnäkin kaikki mahdolliset köynnökset pois julkisivupinnoilta ja puut, varsinkin koivupuut nurin 30 metrin etäisyydeltä julkisivuista, niin ollaan homeenestossa jo aika pitkällä. Maaliin syntyvä mustapilkkuhome on ongelma, mutta se on vain kosmeettinen ongelma. SIitä ei ole terveyshaittoja. Syynä ovat ympäristön kasveista levinneet itiöt ja tiuha kuivumis-kastumissykli. Maalin sideaine tai muut ominaisuudet eivät vaikuta tähän mitenkään.
Onneksi pahimmat jäämät siitä lähtee pesemällä.
Kiitos ajastanne
T
Viimeisestä unohtui itse asia… Eli aina kannattaa huoltomaalata samalla maalilla millä pinta on maalattu jo aiemmin, mikäli se on vain mahdollista. Näin välttyy monelta ongelmalta. Teho ei ole muutenkaan yhtään hassumpi vaihtoehto puujulkisivun maalaamiseen, vaikkakin öljymaalin levittäminen on hieman raskaampaa ja tasaisen kiillon saavuttaminen vaativampaa.
Minä vedin Virtasen maalia akrylaattimalin päälle ja hyvin on pysynyt. Mikään maali ei “hengitä” mutta öljymaali “halkeilee” niin että alla mahdollisesti oleva kosteus pääsee haihtumaan. Tärkeintä on alla olevan rakenteen olevan tuuletusrako. Jos ei tuuletusrakoa niin “halkeileva” öljymaali “lateksia” parempi!