Hei!
Meillä on talopaketti tullut, vähän muuteltu, ominpäin piirusteltu ja suunniteltu, niinpä sitten tuli puolilämpimästä varastosta tekninen tila. Rakennusvaiheesta johtuen siellä on tällä hetkellä PILP, sähkökeskus ja keskuspölynimuri. Siellä on myös vesikiertoisen lämmitysputken lähtö, eli vettä lähtee lämmitetylle puolelle. Tarkoitus on vielä laittaa vesipumppu, tai vesimittarikin, kun saamme vedet taloon, sitten tietysti pakastin ja kaikenlaista roinaa mitä varastoon alunperinkin. Kysymys on nyt siitä, miten paljon tällaista tilaa täytyy talvipakkasilla lämmittää ja mitkä ovat riskit jos vaikka sähkökatkos vie PILPistä tehot (sen "päästöillä" tila on nolla-asteisella säällä n. 10 astetta)? Kauanko kestää ennen kuin on katastrofi päällä ja miksei LVI-suunnittelija ole tähän asiaan ottanut kantaa. Olenko vain huolestunut vaimoihminen?
Laittaisin tilaan sähköpatterin, mikä ohjautuu termarilla; jos ja kun ulkolämpötila laskee oikein alas niin koneiden “päästöt” eivät riitä pitämään tilaa > 0 C. Nollassa vesi tupaa jäätymään eli siinä se katastrofi-piste on.
Niin no… Kysehän oli sähkökatkon aiheuttamasta katastrofista… Siihen ei patterikaan paljoa auta… Olkoonkin, että se patteri, ns. pakkasvahti voisi olla hyvä varmistus.
Mutta, mimmoiset on tuon tilan eristykset?
Jos ja kun laitteiden, putkien yms eristykset on asianmukaiset niin niiden “päästöt” ei pidä huonetta +:n puolella kunnon pakkasilla. Sähköt kun prakaa, niin se on taas oma lukunsa.
Vastaus eristekysymykseen: Pohjalaatta on betonia, ilman lämmitystä. Seinät on puurakenteiset, eristetty 10 mm villalla, sisäpuolella kipsilevy. Yläpohjassa 35 mm puhallusvillaa seka 10 mm levyvillaa.
Eristepaksuus on seinissä 10 cm villaa, puurakenteinen ulkoseinä, sisäpuolella kipsilevy. Katossa kipsilevy ja yläpuolella 10 +35 cm villaa. Betonilaattalattia, ei lämmitystä, alla thermisol-eristeet niin kuin asuinpuolellakin.
Tulikohan mitat oikein?