Hei,
Kantavan väliseinän takana kipsilevyssä oli kuvan mukaisia raitoja. Seinä on ontelolaatan päällä ja alapuolella lämmin kellaritila. Kantavan seinän ympärillä lattiana styrox+valu. Talo rakennettu 1990. Pitäisikö olla asiasta huolissaan vai voiko antaa olla? Asia tuli ilmi keittiöremontin yhteydessä?
+x[quote][/quote]
Hei,
Kantavan väliseinän takana kipsilevyssä oli kuvan mukaisia raitoja. Seinä on ontelolaatan päällä ja alapuolella lämmin kellaritila. Kantavan seinän ympärillä lattiana styrox+valu. Talo rakennettu 1990. Pitäisikö olla asiasta huolissaan vai voiko antaa olla? Asia tuli ilmi keittiöremontin yhteydessä?
Kantavan väliseinän takana kipsilevyssä oli kuvan mukaisia raitoja. Seinä on ontelolaatan päällä ja alapuolella lämmin kellaritila. Kantavan seinän ympärillä lattiana styrox+valu. Talo rakennettu 1990. Pitäisikö olla asiasta huolissaan vai voiko antaa olla? Asia tuli ilmi keittiöremontin yhteydessä?
Huolissaan! todennäköisesti hometta, jonka kehitysvauhti kiihtyy eli kosteus ei pääse tuulettumaan. Rakennevirhe.
Todennäköisesti rakennusaikana syntynyttä mikrobikasvustoa. Jos alueella ei ole kosteusvauriota (putkivuoto tms) ei home normaalisti sisätiloissa muutoin kasva.
Tarkoitin, että käytön aikana kosteutta ei ole seinän väliin päässyt. Rakennusajasta en tosiaan tiedä. Olisiko esim pintavalun tekeminen tuonut kosteuden levyjen väliin. Pitäisiköhän myös toisen puolen levyt vaihtaa vai riittääkö, että tummunut levy koteloituu tiiviin seinärakenteen sisään.
Ottakaa rakennenäyte raidasta ja vaikka qPCR testiin. On nopea ja selviää onko mikrobeja vai ei. Arvailut ovat arvailuja.
Kuva ehtalevyn taustasta
Pysyn edelleen sanoissani
“Huolissaan! todennäköisesti hometta, jonka kehitysvauhti kiihtyy eli kosteus ei pääse tuulettumaan. Rakennevirhe.”
kunnes toisin osoitetaan
No, miksi ei määritetä? Mikä estää analysoinnin…?
Talo on kohta kolmekymmentä vuotta vanha; jos sinne kosteutta jostakin pukkaa koko ajan , eikä pääse tuulettumaan, niin kyllä nuo levyt ja muutkin rakenteet olisi jo aivan mustia! Kun esiintyy vain raitoja niin todistaa sitä että on ollut kyseessä joku tilapäinen kosteusongelma, joka ajanmittaan on sitten “korjautunut”. Mitäs se näytteen otto auttaa; maksaa vaan ! Pilaantuneet levyt vaihdetaan varmuuden vuoksi tietysti uusiin; voihan siellä olla pöpö latenttina. Koolauksen voi pestä kloriinilla; vaikka en olekkaan sen ystävä, ja sitten jatkossa huolehtia sen rakenteen tuuletuksesta. Eristeitä kai tuossa ei ymmärtääkseni ole ollut eikä tule olemaan…
Miksi pitäisi käyttää kloriinia?
Kun näkisi tai tietäisi vähän enemmän noista rakenteista, niin sen pystyy helposti korjaamaan eikä levyjä tarvitse vaihtaa. Ei mihinkään “homepesuun” kannata lähteä, sillä silloin mennään mahdollisesti ojasta allikkoon eli raviojaan.
“Pesulla” tässä kyllä tarkoitin suht. kevyttä pölyjen pyyhkimistä kostealla rätillä; ei mitään hirveetä veden kanssa läträämistä, eikä välttämättä ehkä kloriinillakaan; tiskinpesuainekin voi olla aivan YES! Muutaman kipsilevyn vaihto ei ole mielestäni suuri kustannus.
Analysointiin ei sinänsä mitään estettä ja saatan tehdäkin sen. Näyttää nimittäin siltä, että koko talon kaikki kipsilevyn vastaavia. Tartuin vain yhden ison toimijan rakennusterveysasiantuntijan kommenttiin, että tavannut vastaavaa muualla eikä näytteissä ollut mitään epäilyttävää. Tiedossa siis iso remontti, jos on mikrobikasvustoa.
Olin yhteydessä myös Gyproc:Iin, josta todettiin, että vanhoissa kipsilevyjen on ollut mustia raitoja. Syynä tähän on kuivatusuuni, joka aikoinaan lämmitettiin kivihiilellä. Lisäksi talon rakennuttajalta sain kommentin, että levyt olisivat olleet kyseisen näköisiä jo asennettaessa.
Testaaminen tietysti varmistaa asian, eikä se taida kovin paljon kustantaa 