Mitä eroa on notkistetulla ja nesteytetyllä betonilla? Siis jos tarkoitus on S2:n tavara saada joko notkistuksella tai nesteytyksellä S3:seen niin tarkoittaako nesteytys ja notkistus samaa
Entä onko ongelmia jos pumppuauton letkun päähän laittaa 75mm letkun jotta korkeaan sokkeliin saa helpommin pohjalle ujutettua letkun. Siis ei kai muuten ongelmia mutta onko 32 raekoko liian iso 75mm letkuun. Betonitoimittajan mukaan onnistuu mutta itseäni vain mietityttää kun letkun koko on noin 2xraekoko
Kun meillä on jäykkä betoni lähellä maakosteaa, pysyy betoni maassa “kakkuna”, voidaan nesteyttää notkeammaksi eli hyvin työstettäväksi betoniksi. Veden vähennystä suhteutuksessa ei silloin oteta yleensä huomioon.
Tehonotkistinta käytettäessä otetaan veden vähennys suhteutuksessa huomioon, jolloin esim. polymeerinotkistimilla voidaan päästä jopa 40% vedenvähennyksiin. Betoni on kuitenkin hyvin työstettävää ja vesi / sementtisuhde erittäin alhainen, betoni “kuivuu” nopeasti yms…
Pumpun letkun ohentamista 32 mm:n massalla on varottava, yleensä ei 75 mm:n letkussa enää toimii, tukko tulee supistajaan. Ota max.raekoko 16 mm, sokkelibetoniksi erittäin hyvää kamaa ja menee letkuista juohevasti.
Lisää rautalankaa taivuteltavaksi...
Onko nyt niin, että jos valussa tarvitaan vaikkapa vetelää (S3) K30-16 rakennebetonia, niin betoniasemalta voi tilata esim.
Mitä käytännön eroja vaihtoehdoilla on valamisen, kovettumisen, kuivumisen ja halkeilun kannalta?
Loppulujuus lienee kaikissa sama?
Ei ole sama asia. palataan myöhemmin aiheeseen
En minäkään oikeastaan vielä ymmärrä mitä käytännön eroa on nesteytyksellä ja notkistuksella. Lohja Rudukselta kun kysyin niin tekninen neuvonta väitti ettei käytännön eroa ole. Heidän mukaan voin tilata esim K40 S2 tavaraa joka on yhden notkeusluokan verran notkistettua tai nesteytettyä ja molemmissa vesimäärä sama. Eli että molemmat olisivat suhteutukseltaan kuin K40 S1, mutta notkistus tai nesteytys muuttaa notkeusluokan.
Jos tilaan K40 s2 ilman notkistuksia ja nesteytyksiä niin notkeus saadaan tietenkin vesimäärän (ja samalla sementtimäärän) kasvattamisella suhteessa S1-luokkaan. Mutta eikö 1lk notkistuksella tai nesteytyksellä notkeus saavuteta näillä lisäoperaatioilla. hinnastossakaan ei ole eroa on se sitten notkistus tai nesteytys
Jos massa todetaan valua aloitettaessa liian jäykäksi, voi kuski lorauttaa lisää “suopaa” sekaan ja massa saadaan sopivan notkeaksi.
Mitähän tuo "suopa"tarkoittaa…?
No, eipä ole betonin toimittajalta asiantunteva repliikki….
Betonin notkistaminen on esim. säänkestävän betonin kannalta
perusasioita, jolla vesisementtisuhde saadaan kohdalleen. Myös
sokkelibetoni pitää olla säänkestävää laatua jonka tulee kestää
jäätymis- / sulamisrasitukset sekä jossain kohtaa myös tiesuolojen
vaikutus yms. rasitukset.
Lyhyesti sanottuna nesteytyksessä ei vähennetä vettä betonin
suhteutuksessa, mutta notkistamisessa kyllä, jonka edellä mainitsin
jopa 40% vähennystä vesisisältöön.
Nämä ovat tärkeitä perusasioita, jotka pitää (pitäisi) olla betonitehtaalla
tiedossa, jos ei ole niin huonosti menee…
Jos jotain epäselvää betoniasioissa ilmenee on suunnittelija avainasemassa
neuvomaan. Jos suunnittelija ei tiedä esim. betonin rasitusluokkia niin
vaihtakaa suunnittelijaa. No…tämähän ei tietysti käytännössä ole aina
mahdollista, mutta RakMk B4 pitää myös rakennesuunnittelijan osata.
Hyvin lyhyt oppimäärä betonin lisäaineista:
Betoni on pääaineittensa osalta kiviainesten, sementin ja veden seos. Betonin lisäaineitten tehtävänä on parantaa ja/tai muuttaa betonin "laatu-" ja/tai työstöominaisuuksia ja/tai eri käyttötarkoituksia varten. Ne ovat kehitetty edellisiin tarkoituksiin siten, että niitä käytetään tarvittaessa hyvin pieniä määriä suhteellisesti eli ovat tehokkaita.
Erilaisia hyötyjä lisäaineista betoniin:
- työstettävyys
- puristuslujuus
- tiivistysaste
- sitoutuminen
- säänkesto
- koossapysyminen
Lisäaineilla on merkittävä osuus mm. itsetiivistyvässä betonissa.
Notkistin:
Esim. betonin vesi ei riitä aina tiivistämään riittävästi betonia, joten sen tiivistettävyyden parantamiseksi käytetään notkistinta, joka on esim. lignosulfonaattia.
Notkistimetkin ovat vedentarvetta vähentäviä tai sitten ei.
Nesteytin:
Vähentää huomattavasti veden tarvetta betonissa, jolloin betonilla on hyvin lyhyt aukioloaika ja sitoutuminen ja lujuuden kehittyminen siksi nopeaa. Voidaan sanoa, että nesteytin on myös notkistin ts. esim vähemmällä veden määrällä saadaan työstettävää betonia. Esim. elementtiteollisuus käyttää "mielellään" nesteytintä. Nesteytin on esim. polykarboksylaattia.
Näiden lisäaineitten lisäksi on sitten mm.
- hidastimia (fosfaatteja)
- kiihdyttimiä (alkalinen vesiseos, käytetään esim kalliohalkeamien veden tiivistämisessä lisäaineena ja huom! juomakelpoista nestettä, mutta en tietenkään suosita käyttämään kaljankaan vastineena)
- huokostimia (vinsolia ja tensidejä)
Betonitohtorille: Se suopa on sitä litkua, mitä niillä on kanisterissa mukana. Lorautetaan pyttyyn ja pyöritetään vähän aikaa. Sitten jatketaan pumppausta ja letkusta tuleekin löysempää kamaa. Näin niin kun yksinkertaistettuna.
Joo minä kysyin hieman kierosti…
Koska työmaalla ei saa lisätä enää vamisbetoniin vettä vaan notekuden korjaus on tehtävä ainoastaan sillä notkistimella tai nesteyttimellä.
Montalla olisi vielä opittavaa betoniteknologiasta…
Nesteyttimellä ei suoriteta veden vähennystä vaan ainoastaan parannetaan työstettävyyttä.
Kaikki markkinoilla olevat polymeerit, (yleisnimitys polykarboksyyliesteri notkistimille), ovat notkistimia tai tehonotkistimia.
" Montalla olisi vielä opittavaa betoniteknologiasta.... Nesteyttimellä ei suoriteta veden vähennystä vaan ainoastaan parannetaan työstettävyyttä."
Taitaapa se olla Betonitohtorilla syytä opiskella vähän betoniteknolookia, sillä esim Sika myy nesteytintä, jolla voidaan veden käyttöä vähentää nimittäin betonin valmistuksessa. Että silleen!
Mitäs tämä lainaus suoraan kopipastella Sikansivustoilta:
"Sikament®-56
Nesteytin / runsaasti vedentarvetta vähentävä betonin lisäaine "
Tarviiko tohtori vielä muuta?
Ei tarvitse mutta olen oikeassa.
Jaha! Onpas täällä "betonitohtori", jollaislla väitteillä on väitellyt betonitohtoriksi anteeksi "betonitohtoriksi".
Tässäpä vielä Sika-tuotantoa:
Antisol-E
Pintakovetin ja jälkihoitoaine
FroBe
Huokostava betonin lisäaine
Intraplast-A
Paisunta- ja injektointilisäaine
Plastiment®-BV40
Notkistin / vedentarvetta vähentävä betonin lisäaine
Rugasol® -A0, -A, -AS ja -AS100
Vesiliukoinen pintahidastin (pesubetonipintoihin)
Sigunit® Powder
Sitoutumista nopeuttava ruiskubetonin lisäaine
Sika®-2
Silmänräpäyksessä sitova sementin kiihdytin
Sika®-4a
Hyvin nopeasti sitova sementin kiihdytin
SikaAer-15B
Huokostava betonin lisäaine
SikaAer-S
Huokostava betonin lisäaine
Sikament®-56
Nesteytin / runsaasti vedentarvetta vähentävä betonin lisäaine
Sikament®-ECO 12
Nesteytin / runsaasti vedentarvetta vähentävä betonin lisäaine
Sikament®-FF86
Nesteytin / runsaasti vedentarvetta vähentävä betonin lisäaine
SikaPump
Betonin pumppausapu
SikaRetarder
Hidastava betonin lisäaine
Sika® Separol-SB509
Biohajoava synteettinen muottiöljy
Sika® Separol-SB512
Biohajoava synteettinen muottiöljy
Sika® Separol-WB120
Vesipohjainen biohajoava muotinirrotusaine
Sika® Stabilizer-100
Stabiloiva / vedenpidätyskykyä parantava betonin lisäaine
Sika Viscocrete®-2026RB
Nesteytin / runsaasti vedentarvetta vähentävä betonin lisäaine
Sika Viscocrete®-20HE
Nesteytin / runsaasti vedentarvetta vähentävä betonin lisäaine
Olisiko luennoivan/opettavan tohtorin ollut syytä perehtyä myös siis Sika-tuotantoon eikä pitäytyä betonoimalla itsensä bain betoniin.
Silti olen oikeassa.
Kerropa tarkemmin missähän asiassa???????Onkohan korppikin valkoinen???
Monta on hyvä ja lukee esim. BY 201 / 2004 sivu 65.
Onko notkistimella/tehonotkistimella/nesteyttimellä muutenkin eroa kuin se, että tehonotkistin ja nesteytin ovat notkistimia tehokkaampia → riittää pienempi pitoisuus tai saadaan suurempi vaikutus?
Nykyisin käytetään polymeerejä 0,3 - 1,0…1,5% sementin painosta riippuen suhteituksesta ja betonin ominaisuusvaatimuksista. Ennen (1990-luvulla siitä alaspäin käytettiin paljon melamiinipohjaisia joiden annostelu oli 0,8 - 1,5…2,0% ja lignosulfaatit ja naftaleenit suurin piirtein samoissa määrissä.
Tuoreen betonin vedenvähennys polymeerejä käytettäessä on hyvä jopa 40%, joka muilla notkistimilla on 10-25%.
Olenko nyt käsittänyt oikein.
Eli esim K45 S1 tavaralle tehdään nesteytys 1lk->
Notkeus on S2 ja lujuus K45
Kun samalle tavaralle tehdään tehonotkistus 1lk->
Notkeus S2 ja lujuus kasvaa vesenvähennyksen seurauksena
Periaatteessa kuitenkin K 45 S2 tavara jolle on tehty 1lk nesteytys sisältää vähemmän nestettä kuin ilman nesteytystä tehty tavara, kun yhden luokan nesteytetyssä tavarassa on sama määrä nestettä kuin K45 S1 tavarassa
Jos tekee alua toukokuussa ja lämpötila pyörii +10 ja reilun 15 asteen välillä niin yhden ruduksen oppaan mukaan nesteytystä suositeltavampaa olisi käyttää nopeasti kovettyvaa betonia alle 15 asteen lämmössä. Nesteytystä kannattaa siis käyttää vain keskikesällä?
Sokkelissa betonini on K45 S2,raekoko 32, ja rasitusluokat XC4 ja XF1. Käyttöikä 100vuotta. Näiden lisäksi ei minun tietääkseni tarvitse betonitoimittajalle ilmoittaa betonista vaan heidän pitäisi näistä muodostaa suhteutus ja lisäaineet. En sitten tiedä mitä ne siellä betoniasemalla osaavat, kun tietoa ei tunnu paljoa olevan. Enää erillisiä notkistuksia ei taida edes pystyä yhdistämään säänkestäviin laatuihin. Säänkestävillä laaduilla yhden ruduksen oppaan mukaan pitää aina myös käyttää 4" letkua. Ei taida oikein Ruduksen henkilökunta olla asiantuntevaa täällä Turun seudulla.
Eikö olisi eduksi käyttää nopeasti kovettuvana laatua, jos haluaa massiivisessa sokkelissa minimoida kutistumia? Mutta massiivisessa sokkelissa lämpötila taitaa betonin kovettuessa nousta melko korkeaksi nopeasti kovettuvana laatuna ja varhaishoito on tietenkin erityisen tärkeää.