Sellainen on esim. Dupont:in Tyvek tietenkin sillä edellytyksellä, että ei saivarrella sillä, hengittävätkö rakennusmateriaalit vaiko ainoastaan eläimet.
Siis kyseessä on hydrophobinen kuitukangas (nonvowen fabric), joka päästää lävitseen kaasut, mutta ei vesipisaroita.
Siis, ilmaa läpäisvä ei hengittävä.
Läpäisevä, ei läpäisvä, jatketaan pilkunnuss.. Eikun oikeesti näin juuri, kirjoitin huolimattomasti. Esim tyvek pro on tuohon paras.
no moi. tylsää lukea teidän tappelevan. itse meinaan vaihtaa palahuopakaton peltikatoksi.soitin palokunnalle ja sanoivat että mieti ite jos huopa lähtee palamaa ni mitä se on. otan pois vanhan kun mietin miten se palaa ja palaa ja palaa ja leviää. mutta oikea kysymykseni kuuluu tarvitaanko peltikatteen alle niin vahvoja ainevahvuuksia kuin pellin valmistaja vaatii kun alla on jo huopakaton jäljiltä tavaraa? ystävällisiä vastauksia odotellessa juon vielä yhden. kiitos. mun mielestä tää palsta on väärä paikka arvioida toisen osaamista. vastatkaa vain kysymykseen ni valitsen mielestäni parhaan vastauksen. ei sekää oo kaikkien mielestä oikeen? so fuckin what? tarvii infoo. t.mä
Työjärjestys/matskut: aivan oikein huopa veke, tuuletusrima esim. 22 x 25, ruoteet 22 x 100 pellin “edellyttämällä” jaolla (asennusohjeet). Aivan riittävä vanhan umpilaudoituksen (huovan alusrakenne) kyseessä ollessa. Laudoitus riittää myöskin aluskatteeksi pellin ollessa kyseessä.
Minä kyllä laittaisin siihen laudoituksen päälle vesihöyryä läpäisevän aluskatteen sillä peltikate kondensoi aina vettä ja aluskate vie kosteuden räystäille eikä näin vesi valu rakenteisiin.
Umpilaudoitus todennäköisesti raakapontti ja tuuletusväli (pelti -laudoitus) “hoitavat” kyllä tuo kondensoitumisen.
Jos ja kun tulen on annettu ededä jo peltikaton alle niin taitaa olla ykshailee onko siinä huopaa vai ei. Ja talo palo korjauskelvottamksi,kommentoi aamulehti…
Minulla on alkamassa (suunnitteluvaihe) huopakaton uusiminen rivipeltikatoksi. Työtila, joka on rakennettu -76. Autotalli ja varastotilaa, rak. vuosi -70,kattopintaa näissä yht. noin 130 m2. Katto on suurimmala osalta (työtilan osalta) ns.pulpettikatto ,jossa loivemman lappeen kaltevuus 1:5, jyrkkä lape on jotakuinkin 1:2. Autotallin ja varasto-osan, kaltevuus n. 1:20. Asuintalon, rak. v. -70, katon kaltevuus on 1:3, norm. harjakatto, siinä on kattopintaa n, 180 m2.Työsuunnitelma on sellainen, varasto ja autotalli osa muutetaan myös pulpettikatoksi. Kävin rakennusvirastossa vanhojen kuvien kanssa, keskustelemassa rakennustarkastajan kanssa asiasta. Hän kertoi, että hommaan pitää hankkia rakennuslupa ja että heidän arkkitehti tutkii asian. Rakennusinsinöörin kanssa on asiaa selvitetty, ja homma on piirustulaudalla, Ennen työn alkua otin työtilan ulkopuolen räystään alalaudat pois, niitten päälle oli asennettu 10 cm karhun sammallevyä??, vein sitä rakennusvirastoon nähtäväksi, oli kuulemma joillakin pelle pelottomilla silloin sellainen energian säästösäästöajatus, että tuuletusta rajoitetaan mahdollisimman paljon, lisäksi varsinainen katon villoitus oli raakaponttilautaan saakka, eli tuuletustila oli 0 cm, tällä osalla on liimapuukannattajat, joiden korkeus on 26 cm. Nyt on tarkoitus myös korottaa kaikkia kattoja 10 cm, että saadaan tuuletustilaa tähän työhuoneen katoon. ( L-muotoinen rakennus), kytketty katoksella. Telinetyöt ja kattopinnoitteen purku käynnissä. Saa nähdä mitä rakennusvirastossa suhtaudutaan tuohon räystäskorkeuden muutokseen. Alustava työohjelma on sellainen, että kaikki vanhat huopakatteet poistetaan, ja puretaan myös raakaponttilaudoitus, korotusosat asennetaan vanhojen kattotuolien päälle, paitsi muutososa. Asennetaan uusi 23 mm raakapontti, (umpilaudoitus), sitten pohjahuopa ja sen jälkeen konesaumattu rivipelti, ilmeisesti noilla jyrkemmillä katon osilla riittäisi harvempi laudoitus, sekä joku muu aluskate?