Tässä ihan untuvikko kyselee toivoen sekä käyttökokemuksia, että mahdollisia syitä ja parannusehdotuksia 
Eli olen harkinnut ostaa talon, jossa on poistoilmalämpöpumppu lämmitysjärjestelmänä. Talo on vuosimallia -87. Talossa on myös varaava takka ja leivinuuni, joiden käyttöasteesta en osaa sanoa. Eniten kummastuttaa sähkön kulutus: 21000 kWh vuodessa, mikä on jonkin verran keskimääräistä enemmän, kuin mitä 115 neliöisessä talossa olettaisi olevan. Olen ymmärtänyt, että poistoilmalämpöpumppu olisi energiaasäästävä järjestelmä, mutta ilmeisesti näin ei ole?
Tietenkin talon eristeet ja käyttäjien tottumukset vaikuttavat kulutukseen, mutta voivatko noin paljon vaikuttaa?
En havainnut mitään korvausilmaventtiilejä ikkunoissa - eikö niitä tarvita? Vaikuttaako pumppu sisäilman laatuun? En haluaisi käyttää kesällä mitään ilmastointia, voiko pumpun silloin sulkea? Vaikuttaako tällainen järjestelmä siihen, että sisällä ilma kiertää koko ajan - vai ei? Eli pöly pyörii ympäriinsä ilmavirran mukana…? Pesuhuoneessa oli lattialämmitys, onkohan tämä yhteydessä pumppuun jollain tapaa…?
Onko kulutukselle jotain tehtävissä muutoin kuin käyttötottumuksia muuttamalla - eli voiko järjestelmässä olla jotain vikaa, vai onko se jo vanhentunutta tekniikkaa tms? Onko sille jotain tehtävissä? Kustannukset?
Älkää nyt tukehtuko nauruun näiden alkeellisten kysymysten takia - jostainhan tämäkin "ura" on aloitettava 
Kiitoksia vastauksistanne toivoo Uniko? 
Aika paha sanoa tarkkaan kun kukaan ei tiedä entisen asukkaan tottumuksista.
Kuulostaa hurjalta määrältä sähköä kyllä tuon kokoluokan taloon.
Talo pitäisi tutkia perin pohjin. Eli kuinka paljon on yläpohjan eristettä, sitten lämpökuvata sisäpuolelta kovilla pakkasilla jotta näkee mahd. vuodot yms ja koittaa selvittää seinien eristepaksuus mikäli mahdollista.
Lämpökuvaukseen suositellaan kuulemma “kohtuullista” pakkaskeliä. 5-10c.
No, ennen kevättä kuitenkin…
Meillä myös PILP lämmitysjärjestelmänä, sekä varaava takka. Talon koko lämmitettävänä alana 90m2. Seuranta on antanut suuntaa, että tällaisena talvena menee yli 10 000 kWh vuodessa, arvio on ehkä hyvänäkin vuonna l. lämpimämmällä talvella hiukan optimistinen.
Uudessa talossa asutaan, mutta mikäli näillä kokemuksilla olisimme ostamassa PILP-lämmitteistä taloa ja sähköä kuluu noinkin paljon, ensinnä tulee mieleen, mihin muuhun sitä sähköä asukkaat ovat käyttäneet? Elektroniikka, kodinkoneet (kuinka vanhat?), valaistus ym. pienet jutut kuluttaa nekin. Sitten PILP tekee lämpimän käyttöveden. Siitä suuret sähkölaskut vasta tuleekin, jos vettä läträä mielin määrin. Talon sijainti vaikuttaa myös, onko napapiirin pohjoispuolella vai Ahvenanmaalla. Jotkut sanoo että säädöillä voi vaikuttaa.
Ja tiedoksi: PILP tekee lämpöä sinne, missä lämmitysputketkin kulkee, eli tod.näk. teidän harkitsemassa talossa myös pesutiloihin. Entä miten talossa on hyödynnetty auringon lämpöä, mihin suuntaan ikkunat, ym. Ja viimeksi kehottaisin kysymään, milloin tämä pumppu on taloon hankittu. KUn niilläkin on vain rajallinen käyttöaika, ja tän ikäinen alkaa olla tiensä päässä, jos on yhtä vanha kuin talokin. Onnea ostoaikeisiin!
Jos laite on vanha Valmet Kotilämpö tai Upovari ja lämmönjakotapa on kiertoilma, ei korvausilmaventtiileitä tarvita seinissä. Laite ottaa tuloilman yhden sisäänottokanaviston kautta, ajaa sen suodattimien läpi sisälle ja poistuessaan lämpöä siirretään käyttöveteen. Jos laite on edelleen alkuperäisessä kuosissaan, sen hyötysuhde on jo heikko verrattuna 2000-luvun PILPeihin. Lattialämmitys saattaa olla toteutettu vesikiertoisena eli varaajalta napattu lämpöä pesuhuoneeseen.
Vastaavan laitteen sisäkalujen täydellinen saneeraaminen maksoi jokunen vuosi sitten yli 5000€ töineen, mutta laite siirtyi 2000-luvun tekniikkaan. Talo on vuodelta -85. Sähkönkulutus on nyt uusittuna noin 19000kWh 170 m2 talossa 5 hengen perheellä, joista 3 on murkkuja (lue: kuumavesi valuu koko ajan…).
Töiden osuushan on muuten kotitalousvähennykseen oikeuttavaa kulua.