Rakennushankkeessani tuli yllätys rakennuslupaa hakiessani, kun vanhat toimivat paskakaivot vaaditaan uusittaviksi!
Kyselin neuvoja ja vertailin vaihtoehtoja. Maaperä on savista eikä korkeuserojakaan oikein ole, joten yhdessä suunnittelijani kanssa päädyimme puhdistamoratkaisuun. Nyt vielä pitäisi osata valita se oikea merkki (jos autosta olisi kyse olisi se Mersu, mutta näistä paskanvatkaimista ei oikein ota selvää)???
Naapurissa asuva "neropatti" teki avukseni oikein taulukon, jossa yritimme vertailla näitä CE-hyväksyttyjä malleja. Kaikki näyttäisivät Sykkeen lausunnon perusteella olevan oivia kamppeita, mutta meidän laskelmiemme mukaan asetuksen vaatimukset ei oikein täyty??? Osaisiko joku viisaampana kertoa, olemmeko ihan hakoteillä laskelmissamme ja voinko päätyä valinnassani johonkin näistä merkeistä, vai olisiko muita pätevämpiä ratkaisuja olemassa? Tuota Sykkeen lausuntoakaan kun ei oikein uskaltaisi epäillä ja naapurikin kun on oikein tohtoris miehiä, niin ei oikein tiedä kumpaa uskois?
<!--
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.Section1
{page:Section1;}
-->
Ecolator5Lain
vaatimus AVL5Ecolator5 testiTestitulos AVLSyke lausunto AVL
BHK250 g156 gAVL 3AVL
5
Typpi70 g33 gAVL 2AVL
5
Fosfori11 g5,9 gAVL 3AVL
5
RaitaLain
vaatimus AVL5Raita testiTestitulos AVLSyke lausunto AVL
BHK250 g221 gAVL 4AVL
6
Typpi70 g43 gAVL 3AVL
6
Fosfori11 g7,7 gAVL 4AVL
6
Uponor 5Lain
vaatimus AVL5Uponor 5 testiTestitulos AVL Syke lausunto AVL
BHK250 g203 gAVL 4AVL
6
Typpi70 g44 gAVL 3AVL
6
Fosfori11 g7,7 gAVL 4AVL
6
Jaa että tavallinen kertarakentaja alkoi yhtäkkiä laskeskelemaan että täyttyykö vaatimukset.Niin varmaan!!! Missä oot ollu muutaman viikon…kaipasin jo sun “ovelia” viestejäsi
Katselin ja ihmettelin noita lukuja -vähän näyttivät epäselviltä???
Yritin koota noista tiedoista selvälukuisemman taulukon, tätäköhän tarkoitit?
"olemmeko ihan hakoteillä laskelmissamme ja voinko päätyä valinnassani
johonkin näistä merkeistä, vai olisiko muita pätevämpiä ratkaisuja
olemassa?"
Olette hakoteillä! Pysykää kaukana tuosta puhdistamosta. Puhdistamot vaativat sähköä sekä jatkuvaa huoltoa toimiakseen, niinkuin pitää.
"Rakennushankkeessani tuli yllätys rakennuslupaa hakiessani"
Ei voi olla yllätys jos joka tuutista on asiasta toitotettu vuosikaudet.
Uuteen rakennukseen pitää tehdä 2-vesijärjestelmä. On järjetöntä sotkea "suhteellisen" puhtaita talousvesiä joita kertyy paljon wc vesiin joita tulee huomattavasti vähemmän. Muuten sinulla kaikki vedet sisältää suolistobakteereja ja suollat niitä isoissa sykleissä tontillesi ja saastutat luontoa. Vähintäänkin wc-vedet umpisäiliöön mikäli ei kunnallistekniikan piirissä.
Kuulehan sinä numeropirulainen. Olen kaivannut sinun p...an jauhantaasi parissa viestiketjussa, mutta huonoin tuloksin. Esitä nyt kerrrankin rehellisesti kuinka paljon panospuhdistamot poistavat suolistoperäisiä bakteereja "puhdistetusta" vedestä? Eräät puhdistamojen valmistajat väittävät "puhdistetun" veden olevan juomakelpoista.Lupaan juoda panospuhdistamon jätevettä jos sinä juot ensin.
Yhteiskäsittelyllä rasitat lähiympäristöä. Terveydelle vaaralliset ulosteperäiset bakteerit ja pelkistyneet typpiyhdisteet pääsevät lähiympäristöön. Asetuksessa on siis keskitytty väärin kotitalouksissa muodustuvien jätevesien ainesosiin;hitaasti aktiiviseen pintamaahan johdettaessa orgaaninen aine ei aiheuta suurta vaaraa vesistöjen hapenkulutukselle, ja fosfori sitoutuu herkästi maaperään. Asetuksessa on unohdettu keskeisimmät ihmisten terveyttä ja lähiympäristöä pilaavat aineosat, ulostusperäiset bakteerit ja typpiyhdisteet.
Katselkaa näitä nettiosoitteita
www.hajavesi.fi
www.vesiensuojelu.fi/jatevesi
www.luvy.fi
www.ymparisto.fi/hajajatevesi
Hei sinä kaikki tietävä konsultti, joka liputat umpisäiliön perään. Onko konsultti sattumalta tietoinen, että alle 10000 AVL kunnat suomessa ovat vapautettuja omilla puhdistamoillaan esim. typenpoistosta kokonaan ja bakteereja pääsee vesistöön myös kyseisiltä puhdistamoilta. Voisiko konsultti kommentoida, mitä eroa on sillä, että umpisäiliö tyhjennetään kunnan putsarille ja nitraatti pääsee sitä kautta vesistöön, vai johdetaanko suoraan mökiltä jonkin talokohtaisen putsarin kautta vesistöön?
"ja bakteereja pääsee vesistöön myös kyseisiltä puhdistamoilta."
Tästä olisi kiva kuulla lisä faktaa? Sinä siis suosittelet, että ne talousvedet(harmaat) sotketaan wc-vesiin ja pumpataan pienpuhdistamon kautta bakteereineen suoraan omalle tontille?
Tutkimustietoa löytyy ainakin kantoaineprosesseista. Suolistoperäiset bakteerit eivät elä kantoaineprosessissa, joten ulosmenevän menevän colibakteerin pitoisuus riippuu selkeyttimen selkeytystehosta eli ulosmenevän veden kiintoainepitoisuudesta. Panosputsareissa ainakin ylikuormitustilanteessa colibakteerit pääsevät läpi, koska niissä ei ole yleensä erillistä selkeytintä. Kantoaineprosessi erillisellä selkeyttimellä vähentään noin 99%:sti colibakteerit vedestä. Kiintoaine eli Colibakteerit eivät kulkeudu maassa, koska ne suodattuvat maahan, mutta nitraatti ja nitriitti kulkeutuvat helposti pohjavedesssä, varsinkin nitriitti on todella vaarallista juomaveteen joutuessa. Siksi ihmettelenkin erittäin löysiä typenpoisto vaatimuksia.
No mistäs löytyy virallinen selvitys,että panospuhdistamo päästää paskabakteerit purkuvesien mukana,vai onko jollain jotain käytännön kokemusta ja näyttöä?
" Lupaan juoda panospuhdistamon jätevettä jos sinä juot ensin."
Älä helvetissä, sillä hu..hul... ja ah... a..nei.. on monenlaisia. Kannattaisiko sittenkin panna juomisehto sittenkin:
"Lupaan juoda panospuhdistamon jätevettä jos " panospuhdistamossa olisi edes järjenhäivää.
"mitä eroa on sillä, että umpisäiliö tyhjennetään kunnan putsarille ja nitraatti pääsee sitä kautta vesistöön, vai johdetaanko suoraan mökiltä jonkin talokohtaisen putsarin kautta vesistöön?"
Eroa on huomattavasti edellisen järkevän menetelmän hyväksi. Voin sen kertoa, että puhtaanpaakin on.
Tässä keskusteluketjussa sumentaa se "rahatpois-tuloksestaviis"-kauppiaan mentaliteetti.
Mitä tarkoitat järkevämmällä jälkimmäisellä menetelmällä? Suurin osa suomen kuntien putsareista antaa huonommat puhdistulokset kuin parhaat talokohtaiset pienpuhdistamot. Väite että umpisäiliö on puhtaampi menetelmä ei pidä paikkaansa tilanteessa, jossa umpisäiliö puretaan jonkin pienen kunnan puhdistamolle.
Oheisena tutkimustietoa jätevesistä. Tämän johdosta käytän umpisäiliötä ja ohjaan paskani kunnalliseen käsittelyyn. Kunta on palkannut henkilöt huolehtimaan puhdistuslaitteista ja lisäksi siellä otetaan vesinäytteitä jatkuvasti ja seurataan jätevesien puhtautta. Harva panospuhdistamon omistaja seuraa putsarinsa toimintaa 24h/vrk.
Katsohan viestiketjua “naapurin purkuputki meidän tontille”. Siinä olen joutunut pakosta seuraamaan erään putsarin toimintaa. Purkuputkesta tulee välillä keltaisen ja ruskean väristä vettä. Haisee pahalle ja joskus vesi on vaahtoavaa. Yhdessä kommentissani on valokuva mukana jossa näkyy tämä “puhdistetun” keltaisen veden muodostama jää. Tämäkin putsari on testattu ja “hyväksi havaittu” testitulosten perusteella.
http://www.vesiensuojelu.fi/cgi/tulostus_jatevesi.pl?sivu=jatevedenkasittelyn_vaihtoehdot.html
Jäteveden hygieeninen sisältö
Ihmisen ruoansulatuskanava ja ulosteet sisältävät runsaasti eri bakteereja, viruksia ja alkueläimiä, joista monet ovat myös taudinaiheuttajia. Ulosteiden mukana nämä taudinaiheuttajat siirtyvät jätevesiin. Jätevedet muodostavat hygieenisen terveysriskin, joka tulee huomioida yhtenä tärkeänä ympäristön kuormitustekijänä. Suurin osa jätevesien taudinaiheuttajabakteereista ja viruksista aiheuttavat ripulia, oksentelua ja mahakipua, mutta myös vakavampia sairauksia. Terveen ihmisen virtsa on normaalisti steriiliä.
Puhdistettu jätevesi ei ole hygieenistä
Taudinaiheuttajabakteerien ja virusten poistuminen jätevedenpuhdistusprosessien aikana ei ole täydellistä, vaikka osa niistä poistuu lietteeseen tai tuhoutuu. Pilaantuneen kaivon ja juomaveden välityksellä levinneiden vatsatautiepidemioiden aiheuttajia on yleensä vaikea selvittää jälkikäteen, mutta suomalaisissa vesiepidemioissa yleisimpiä ovat norovirusten ja bakteereista kampylobakteerien ja salmonellojen aiheuttamat epidemiat.
Jätevesien puhdistus vähentää bakteerien määrää 80 - 99%. Vaikka puhdistumisaste olisikin korkea, se ei tarkoita, että puhdistetussa jätevedessä ei olisi taudinaiheuttajia. Puhdistamattomassa jätevedessä eri taudinaiheuttajia on runsaasti ja niiden määrä vaihtelee suuresti (10-1010 kpl/ml). Yleensä muilta osin puhdistusnormit täyttävä puhdistettu jätevesi on hygieeniseltä laadultaan huonoa ja muodostaa siksi terveysriskin. Monilla viruksilla on erittäin suuri taudinaiheuttamiskyky; jo 10 viruspartikkelia voi aiheuttaa sairastumisen. Bakteereilla taudinaiheuttamiskyky on lievempi, ja yleensä tarvitaan 100 - 107 bakteeria infektion aikaansaamiseksi. Alkueläimet sen sijaan aiheuttavat oireita jo pienemmissä määrissä. Yleensä jo 10 - 100 alkueläimen kestomuotoa voi aiheuttaa oireita päätyessään ihmiseen. Heikkokuntoiset ihmiset ovat alttiimpia sairastumaan kuin terveet.
Bakteerien, virusten ja alkueläinten säilyminen ympäristössä
Ulostebakteerien ja virusten määrä vähenee niiden päätyessä vesistöön tai maaperään, sillä ne eivät juuri lisäänny kantajansa ulkopuolella. Lisäksi auringon UV-säteily tappaa mikrobeja. Vaikka bakteerien ja virusten määrä vähenee mm. laimentumisen ja kuolemisen myötä vesistöissä, ne voivat kuitenkin säilyä pitkiäkin aikoja taudinaiheuttamiskykyisinä. Etenkin bakteerien ja alkueläimien muodostamat kestomuodot ovat erittäin säilyviä eri elinympäristöissä ja kestävät suuriakin olosuhteiden muutoksia.
Suomen olosuhteet ovat oivallisia taudinaiheuttajien säilymiselle vesistöissä. Useiden tutkimusten mukaan ulostebakteerit ja -virukset ovat pitkäikäisempiä viileissä vesissä. Joissa ja järvissä ulostemikrobien säilyvyys on parempi kuin meri- ja murtovesissä. Myös auringonpaisteen vähyys ja jääpeite säilyttävät taudinaiheuttajat pidempään elinkykyisinä, kun auringon UV-säteilyn tuhoava vaikutus ei tavoita mikrobeja.
Suolistoperäiset bakteerit ja virukset elävät lähes hapettomissa olosuhteissa suolistossa ja ruoansulatuskanavassa. Maaperässä ja pohjavedessä mikrobit säilyvät pidempään taudinaiheuttamiskykyisinä kuin vesistöissä tai esimerkiksi viljelykasvien pinnalla, Vesistöissä taudinaiheuttajabakteerien säilyvyys on päivistä kuukausiin. Kesällä auringonpaisteessa ja lämpimässä kuoleminen on nopeampaa kuin talvella pimeässä ja kylmässä vedessä. Kasvustojen pinnalla säilyvyysaika on hieman lyhyempi. Maaperässä taudinaiheuttamiskyky säilyy jopa muutamia kuukausia. Osa suolistoperäisistä viruksista on kestävämpiä kuin bakteerit. Bakteerien kestomuodot, ns. bakteeri-itiöt, ovat lähes yhtä kestäviä kuin virukset.
Pienten kunnallisten jäteveden puhdistuskyky typen osalta on heikko, joten typpi kulkeutuu vesistöön ja voi levitä vesien mukana todella laajalle alueelle. Pienten kuntien puhdistamoissa on usein myös keväällä ylikuormitustilanne koska monet pienet kunnat käyttävät sekavesiviemäröintiä, jolloin keväiset sulamisvedet aiheuttavat ylikuormitustilanteen ja jätevesi menee liki puhdistamattomana suoraan vesistöihin (pienpuhdistamoillehan ei vesistöjä sallita purkupaikoiksi), eikä siinä auta vaikka puhdistamolla olisi 24h miehitys!
Olen myös kuullut, että mallioppilas Suomi on hakemassa EU:lta lupaa poiketa alle 10000 asukkaan kunnissa myös jatkossa kunnallisten jätevesipuhdistamoiden osalta typpireduktion suhteen. Fosfori on toki pahin ravinne ja se saadaan kunnallisissa puhdistamoissa kemian avulla hoidettua, mutta typpireduktiot ovat pienten kuntien putsareilla useinkin retuperällä ja nämä päästöt myös johdetaan suoraan vesistöihin ja sitä kautta jätevesipuhdistamon vaikutusalue typpipäästöjen osalta on varsin laaja. Typpiyhdisteet ovat haitallisia juomavesiin päästyään ja niillä on vesistössä pitkä säilyvyysaika.
Bakteerit ovat sitten oma lukunsa ja niiden kanssa on tultava toimeen oli jätevesien käsittely hoidettu millä menetelmällä tahansa. Kaikissa jätevesien käsittelyyn menevissä yhdyskuntajätevesissä on viruksia, bakteereita ja alkueläimiä, mutta jätevesien käsittelyn hyvyys ja toimivuus lopulta ratkaisee luontoon pääsevien bakteerien määrän ja laadun sekä "bakteeripäästöjen" aiheuttaman haitallisuusasteen ympäristölle ja asukkaille.
Tim(o)puri kirjoitti
“No mistäs löytyy virallinen selvitys,että panospuhdistamo päästää paskabakteerit purkuvesien mukana,vai onko jollain jotain käytännön kokemusta ja näyttöä?”
Suomalainen ei usko ennenkuin näkee.
Voit itse tutkia CE-testatun panospuhdistamon purkuvesien muodostamaa jäätä ja tehdä(teettää) siitä tarpeelliseksi katsomasi analyysit. Lähetä minulle osoite ja maininta haluatko minun lohkaisevan kellertävää- vai ruskeahkoa jäätä analyysiäsi varten. Jätevesianalyysissä selviää varmasti naapurin käyttämät lääkkeet ja niistä voit päätellä onko naapuri sairastanut hyppykuppaa, tippuria, norovirusta ym. tauteja.
Oheisesta kuvasta voidaan itse todeta kuinka puhdasta vettä tulee CE-testattusta panospuhdistamosta ulos. Mielestäni tämä muodostaa suuren terveysriskin tiellä kulkijoille.
Eräs laitevalmistaja on tehnyt lähtevästä vedestä ISO-standardin
mukaisen colibakteeri kolonni analyysin. Tulos oli 933 kertaa vähemmän
Colibakteereja lähtevässä vedessä tulevaan verrattuna. Laite ei tosin
ollut panosputsari. Lokin lentäessä tontin yli ja heittäen colipaskat
nurmikolle ollaan jo paljon suuremmissa saasteluvuissa.
Sen sijaan panosputsarille tämä saattaa olla haasteellista, koska
lietehän on pelkkää bakteeria ja pumpattaessa ns.kirkastetta ulos liian
korkea lietepatsas aiheuttaa valokuvan mukaisen ruskean jäljen. En osaa
sanoa miten lietepatsaan korkeutta säädellään eri panosputsari
laitevalmistajien välillä. Kuten aikaisemmessa viestissä totesin
yksiosastoisissa panosputsareissa sitä ei voi säätää mitenkään, kuten
esim. Ecolaattorissa.
http://www.clewer.com/household.php
"Eräs laitevalmistaja on tehnyt lähtevästä vedestä ISO-standardin
mukaisen colibakteeri kolonni analyysin." "Laite ei tosin
ollut panosputsari."
Ei lisättävää. Tyhjentävästi sanottu!
"Lokin lentäessä tontin yli ja heittäen colipaskat
nurmikolle ollaan jo paljon suuremmissa saasteluvuissa."
Olisikohan näin;
4 henkisessä perheessä vettä kuluu noin puoli kuutiota päivässä. Wc-vedet talousvesiin sotkettuna on viikossa noin 3,5 kuutiota (kk15m3) kolibakteereja runsaasti sisältävää jätevettä, jota ecolaattorisi yrittää epätoivoisesti puhdistaa sen minkä voi(ei kovin hyvin). Samaan aikaan perhe kantaa kemikaalia putsariin otsa hiessä ja sähkömittari pyörii villinä pyörittäen pumppuja ja kemikaalin syöttöä yms. Huollettavia osiakin näyttäisi olevan varsin kattava määrä. Onhan tuolla ainakin työllistävä vaikutus jos ei muuta.
Onnea kaupantekoon!
Tuolla kulutuksella kemikaalia kuluu 66l/a, joten kukaan tuskin konkurssia tekee kemikaalia selkä vääränä kantaessaan ja pahimmillaankin sähköä kuluisi noin 50 -60€:n verran vuodessa, joten sekään ei ole suuri kulu verrattuna kunnalliseen käsittelyyn -elikkä esimerkin putsarin käyttökulut ovat noin puolet verrattuna keskiverto kunnalliseen jätevesitaksaan, huomioiden lietteen tyhjennyksen aiheuttamat vuosittaiset kulut! Eiköhän tuolla toisella puolikkaalla pidä ne vähäiset tekniset komponentitkin käyttökunnossa? -ja on syytä vielä muistaa etteivät ne “maapuhdistamotkaan” ole ikuisia! (Itse uusisin mieluummin niitä suht edullisia yksittäisiä komponentteja, kuin uusisin “koko” pihamaani kerralla -vaikka täytyyhän se nurmikin kyllä joskus uudelleen perustaa)…
Lokin lentäessä tontin yli ja heittäen colipaskat
nurmikolle ollaan jo paljon suuremmissa saasteluvuissa.
Yleensä e.colia käytetään vain indikaattorina, jonka löytyminen mahdollistaa myös taudinaiheuttaja bakteerien läsnäolon. Yleensä rotat ja lehmät ulostavat bakteereita, joista saattaa olla ihmiselle vaaraa. Toki lintuinfluenssallakin on spekuloitu, mutta on aika epätodennäköistä, että lokin paskasta olisi vaaraa.
"sähköä kuluisi noin 50 -60€:n verran vuodessa"
Huolto kulut ovat pitkällä tähtäimellä merkittävän isot ja eipä kovin pitkäikäiseltä tuo tekniikka puolikaan vaikuta niin, että toimisi muutenkin kuin omissa laboratorio testeissä.
"kemikaalia kuluu 66l/a" Ja litrahinta oli? toimitus/noutokulut tietysti päälle.. jatkuvasta tarkkailusta ja huollosta on vaikea hintaa laskea.. Voi vaan verrata huoltovapaisiin vaihtoehtoihin joita onneksi on saatavilla .edullisempaan hintaan. En vain tässä mainitse, ettei syö markkinoitasi.
Ja vaikka ei pelkkää hintaa tuijottaisi, niin tontin ja ympäristön saastuttava vaikutus on tärkeämpi huomioitava, ettei tietentahtoen tehdä niistä kaikista talousvesistä wc-vesiä ja pumpata, niitä tuon muovipallukan kautta tontille, kuten "konsultin" viestissä ilmenee. Ja kun ne vedet menee välillä jopa kunnan ja naapurin tontille, eli aina ei saastu vain oma tontti.
Toivottavasti joku laki puuttuisi tähän touhuun pikaisesti. Nyt vaan moni yritys koittaa tunkea bisnesmielessä markkinoille jos jonkinmoista tuotetta, joilla saisi nopeasti katteet kohdilleen ja asioista tietämättömät ressukat ostamaan lakiuudistuksen pelossa näitä rahastus tuotteita, joista on vain harmia kuluttajille ja ympäristölle. Itsellenikin on tullut vähintää 10 paikasta jos jonkinmoista jätevesilaitos mainosta puolenvuoden sisään, vaikka talo on 1,5 vuotta vanha ja jätevesiasiat hoidettu uudet lait täyttymään ja ennenkaikkea ympäristöystävällisesti ja edullisesti tehden, sekä edullisesti uudistettavaksi mikäli joskun tulevaisuudessa siihen on tarvetta.