Tuntuu siltä että täystiilitalot on kadonneet kokonaan. Ainakaan markkinoinnissa ei ole näkynyt. Isäukko on vanhempi muurari, ja kovasti opastaa aika ajoin,että kun seuraavan talon teet, niin tee jo se täystiilitalo.
Nyt kun tuosta energiankulutuksesta puhutaan, niin täystiilitalosta aika energiaystävällisen saa.
Täystiilitalolla tarkoitan että runkotiili on myös savitiiltä. Eli ei harkkoa. Oikeastaan kiinnostaisi tietää että mitä eroa on tehdä runko harkosta, kuin että sen tekee vaikka runkotiilellä(ohutsauma)?Lähinnä kiinnostaisi hyvät ja huonot puolet rakenteellisesti..
Taitaa olla selvästi edullisempaa tehdä harkoista, ja halvalla kun kaikki koittaa rakentaa on tietysti loogista ettei täystiilitaloja juuri lainkaan taida nykypäivänä valmistua.
Rakenteellisesti harkko on huomattavasti tiilirunkoa kevyempi, joten perustuksissa pääsee helpommalla. Lämpöharkolla saa tasotetta/rappausta vaille valmista seinää yhellä työvaiheella, kun taasen täystiilitalossa työ lienee kolminkertainen?
Ja hyviä muurareita on vaikea löytää, varsinkin halvalla.
Siinä ne päällimmäiset syyt varmaan on, itse kyllä tosin ainakin arvostan täystiilitalon huomattavasti korkeammalle kun jonkun harkko tai siporexi väkerryksen.
tt-taloja rakennetaan vähän. osin syynä on rappauksen suosia ja tt-taloon mielletään tarvittavan paljon työtä
markkinoillahan on kaksi ohutsaumamuurauksella ladottavaa järjestelmää. Maxit-kahi ja wienerpergerin. Maxitin kahit on mittatarkempia ja ne liimataan (muistaakseni) 2mm saumalla. Wienerbergerin palikat 5mm saumalla. Aikalailla lienevät wienerbergerillä apinoineen maxitin järjestelmän. Ero tavanomaiseen muuraukseen on työsuorituksena aika iso. Kaikki muurarit eivät ole parhaimmillaan näiden palikoiden kanssa. Eikä kait niin kokemusta vaativaa työtä kuten tavanomainen muuraus. Itse en tiedä kun en ole muurannut kuin NRT-tiiliä ja en ole edes muurari. Huomattavasti nopeampia nämä ohutsaumamuurattavat palikat ovat tavanomaiseen nähden. Maxitin palikat luultavasti kaikkein nopeimpia kun laastia tarvitaan varsin vähän. Tosin tarkempaa hommaa kun sauma ei anna pelivaraa.
Lujuusmielessä nämä runkotiiliseinät eroavat melkoisesti tavanomaisesta tiiliseinästä, mutta tämä lähinnä vaikuttaa rakennesuunnittelija laskelmiin, jos hän jotain laskee. pystysaumoissa ei ole lainkaan laastia mutta toisaalta ohuempi sauma lisää kuormankantokapasiteettia ja laastina käytetään tavanomaista lujempaa tavaraa
Täystiilitalon ehdoton etu on tosiaan lämmönvarauskyky, joka on betonirungon tavoi huomattavasti leca ja sipo-seiniä parempi. Muutoin en sanoisi että tt-seinästä helposti sen energiataloudellisemman saisi. toki eristevahvuus valitaan joustavasti, mutta käytännössä ei u-arvossa haluta mennä alle 0.17 seinän paksuuden takia. suunnilleen samaan u-arvoon päästään luultavasti parhailla leca-harkoillakin
Jäähdytyskustannuksia ajatellen tt-talon lämmönvarauskyvystä ehkä enemmänkin etua. ja yhtälailla tuuletetusta ilmaraosta ulkoseinässä. Näin aurinko ei lämmitä seiniä.
Niin ja kyllä tt-taloja rakennetaan vaikka määrä onkin vähäistä. Sille miksi tt-taloja niin vähän, niin syyt pitää hakea jostakin muualta kuin teknisistä syistä. Myöskään kustannussyyt tai työmäärä ei ole enää syynä näillä runkotiilillä. Ei myöskään perinteisillä tiilillä jos itse muuraa
halusit vertailun harkko vastaan tiilirunko
Minulle jäi epäselväksi tarkoititko tavanomaista harkkoa jossa eristeet ja runko samassa vaiko vertailua siitä että tekeekö talon rungon tiilistä vaiko harkoista, jolloin harkot olisi eristämättömiä ja rakenne olisi jokatapauksessa perinteisen tt-talon kaltainen
Joo…eli jos harkolla niin silloin se olisi mallia eristeellä.Sellaista vertailua meinasin.
Näyttää harkoilla pääsevän 0.16 arvoihinkin. Ovat mallia jälivalu sisäkuoreen. Tuollaisella varmaan karkaa jo kulutkin.
Tuo tt-talo kuulostaa talolata joka toimii hyvin joka kelillä. Eli myös kesällä. EIhän sitä nykyihmisen talossa saa kuumakaan olla.
Jossain näin laskelman että tt-talon ulkoseinä valmiina sisätasoitteineen töineen tarpeineen olisi n.200€/neliö.Pitääpä jatkaa harkintaa…
Leds: lähetin privana jotain mielipiteitäni, kun en julkisesti halunnut vastata
Eristävyydestä sen verran että tt-talossa varsin pieneenkin u-arvoon päästään ilman julmettoman paksuja seiniä jos valitaan hyvän lamda arvon omaava eriste, joka tietenkin maksaa vähän lisähintaa. Polyuretaanilla ainakain uutena erinomainen eristävyys. Lasi- ja kivivillastakin löytyy paremman eristävyyden eristeitä lisähinnalla.
Tämänhetkisillä energian hinnoilla matalaenergiarakentaminen ei juuri kannata, mutta määräyksiä parempi kylläkin. En ole tosin koskaan nähnytkään matalaenergiataloa, eli taloa joka kuluttaisi puolet määräyksistä. Seinän u-arvon pitäisi olla 0.12, yläpohjan 0.08, ikkuna 0.65 jne…
Kaikkinimimerkitvarattu hyvä! Työn laatu varsinkin eristystyössä,talon tiiveydessä ja kylmäsillat ovat hyvin ratkaisevaa laatua.
tietenkin näin, mutta tiivistä on paljon helpompi saada tietyillä ratkaisuilla. tt-talon seinärakenteesta on helpompi saada tiivis kuin vaikkapa puurakenteisesta, jossa höyrynsulkumuovi. Vastaavasti ontalolaatta yläpohjasta on taas paljon helpompi saada tiivis kuin puurakenteisesta.
Olenpahan eri mieltä, sillä ensiksi molemmista saa noin niinkuin yhtä tiivistä huolellisella ja vain huolellisella työllä ja toisekseen ei “höyrynsulkumuovi” ole aina tarpeen puurakentamisessa. talon tiiviyden kannalta heikoimmat lenkit huonoa työtä lukuunottamatta ovat ikkuna- ja ovilävet.
empä ala asiasta enempää väittelemään varsinkaan kun näkökantani on melkolailla vallalla oleva tänä päivänä. Ikkunoissa itse suosin kiinteitä ikkunoita tiveyden ja muidenkin syiden takia. Joka huoneessa vain tuuletusluukku/ikkuna joskaan sekään ei kaikkien mielestä enää lto-koneiden aikana tarpeen. Suunnittelemassani talossani myös ovien lukumäärä on minimoitu. 1 ovi riittää minulle
JOs minä tekisin puurungon laittaisin höyrynsulun mutta käyttäisin siinä tarkoituksessa xps-eristettä. palonkesto tosin tämän ongelma
Oma projektini on alkutekijöissä vielä, nyt on vasta suunnitteluvaihe päällä ja pohdinnassa runkoratkaisu. Tt -runkovaihto kiinnostaa teknisistä syistä paljon, mutta kustannuspuoli on hiukan hämärän peitossa.
Kaipaisinkin näiden asioiden kanssa jo painiskelleilta kokemuksia tai mielipiteitä tt -talon kustannustasosta verrattuna muihin "kivi"runkovaihtoehtoihin. Jos joku on laskenut neliöhintavertailua tms. eri kivirunkovaihdoille, olisi hienoa jos viitsisitte jakaa tietonne. Myös kaikki muut rakennuskokemukset ja -huomiot tt -rungosta otetaan ilolla vastaan!
Moro. Kokemuksesta, mutta ilman omakohtaista vertailupohjaa muihin rakenteisiin, voin todeta että halpa tt-rakenne ei ole. Jos vertaan toteutunutta runkovaiheen kustannusta niihin tarjouksiin joita sain ennen hanketta muista rakennevaihtoehdoista, voin todeta että lopullinen runkokustannus on noin kaksinkertainen. (Näin se tietty olisi voinut olla myös mikäli olisin päätynyt näihin halvempiin tarjouksiin.) Suurinpiirtein ja nopeasti laskien, neliöhinnaksi muodostui valmiin rakennuksen osalta 2700-2800 E/br-neliö ja vähän enemmän per asuinneliö. Kustannuksiin tietysti vaikuttavat suurelti rakennuksen detaljit, kerrosmäärä ja erityisesti täysin muut kuin runkoon liittyvät seikat.
Suuremmat runkokustannukset selittyvät ainakin hitaalla runkovaiheen työllä ja sen kautta syntyvillä työmaakustannuksilla, esim. telineiden johdosta. Ne kun maksavat maltaita ja ovat vielä harvinaisen v-mäisiä koota/muuttaa/purkaa. Tiilirakenteessa niitä myös tarvitaan kauan, erityisesti jos kerroksia on enemmän kuin yksi. Tiilien hinta sinänsä on kohtuullinen, vaikka niitä kuluukin aivan tuhoton määrä. Tämä taas aiheuttaa merkittävät rahti- ja siirtokustannukset. Lisäksi nyt on ilmennyt mielenkiintoisia seikkoja, kuten esim. se että jokaisen taulunkin ripustaminen seinälle edellyttää kohtuuttoman reiän poraamista ja siivoamista tiilipölyn levitessä joka paikkaan. (Siperia tosin tässäkin opettaa, ja nykyisin vaimo seisoo imurin kanssa vieressä kun jotain seinään porataan.)
Jotain hyvääkin tähän rakenteeseen on todettu liittyvän; äänieristys on todella hyvä, jo pelkästään tiilisten väliseinien johdosta. Lämmön varaus ja tasaus jne. saattavat olla enemmänkin markkinamiesten höpöjä kuin todellisia faktoja. Onhan kämpässä lämpö toki pysynyt sisällä hyvin ja tasaisena nyt kovimpienkin pakkasten aikana, mutta eikös sen pidä vähän joka rakenteessa olla näin. Rakennuksen “asettuminen” on ollut hyvin vähäistä ja seinien tasoitehalkeamien määrä on olematon jos vertaan kavereiden taloihin joissa on puu tai muu kivirunko.
Varaudu siis normisuoritusta kallimpaan runkokustannukseen jos valiset tämän vaihtoehdon. Vastineeksi saat hiljaisen talon joka lienee ainakin runkonsa osalta ikuinen. Ehkä jälkeläiset muutaman sukupolven päässä antavat arvoa tällekin seikalle. Itse kuitenkin rakensin kaksi täystiilitaloa kerralla: ensimmäisen ja viimeisen.