Seinärakenne ihmetyttää

Ulkoseinien eristys
1

Meillä 1973 rakennettu puurunkoinen tiilivuorattu talo. Ihmetyttää ulkoseinän rakenne johon törmäsimme remonttia tehdessä. Näin se menee ulkoapäin: tiili, 5 cm villa, vinolaudoitus, paksu paperi, 10 cm villa, ohut paperi, lastulevy, 5 cm villa ja paneeli. Seinä on purettu nyt niin että jäljellä on enää 10 cm villasta ulospäin loput. Ilmarakoa ei ole, eikä tiilivuoressa ole myöskään "ilmareikiä". Paksu paperi joka on vinolaudoituksen ja runkokoolien välissä on yläpäästään märkä. Muuten seinä sisältäpäin tutkien ok, villat hiukan tummuneet, puurakenteissa ei näkyvää vikaa.

Miten pitäisi lähteä korjaamaan? Ainakin tämä märkä paperi on nyt saamassa lähtöpassit, ei vain ole mitään käryä mistä kosteus on sinne päässyt. Vinolaudoituksen kuntoa ei pääse tutkimaan ulkoapäin laisinkaan purkamatta ulkovuorta.

Pitäisikö tälläiseen seinään jollain konstilla puuhastella ilmarako? Uskaltaako eristää uudelleen uretaanilevyllä ettei sitten tee pulloa?!


2

"...ettei sitten tee pulloa?!"

Tähän ei voi muuta kuin viisastella, että meinaatko, että et halua sellaista sammiota, jossa vesi pysyy ja home viihtyy tai onko taroituksesi tehdä hengittävä talo, jossa hetken päästä hengittää vain homeiset seinät ja asukkailla henki tuskin edes vinkuu.

Tuo viisastelu on provosoiva, jotta havahtuisit edes ajattelemaan ei ainoastaan tätä päivää, vaan myös tulevaisuutta.

Heikkoja lenkkejä tuossa rakenteessa ei puutu, joten siitä on lähdettävä, että rempan jälkeen siihen jää heikkoja kohtia mahdollisimman vähän. Tästä ollaan varmastikin yhtä mieltä. Vai mitä? Ne heikoimmat lenkit ovat

1) tuuletusvälin puuttuminen

2) vinolaudoitus villoituksen välissä (saattaa olla/aiheuttaa ns. korsteeni-ilmiön, joten se 5 cm villa täysin turha ja se vinolaudoitus on toiminut jonkinlaisena tuuletusvälinä

3) koska villat tummuneet, niin silloin se vahvistanee, että se vinolaudoitus on toiminut ns. "ilmavälinä" eli ilmanliikettä on ollut "runsaasti" villoissa aiheuttaen enrgiahukkaa ollen harakan pesä

4) höyrynsulun puuttuminen

Nyt hieman äimän käkenä, kun nykyisinkin puuhastellaan vielä hengittävää rakennetta, on sanottava, että seinärakenne ei hengitä nyt eikä ole koskaan hengittänytkään, vaan on "ajettu" täysin hölmöyksissä kosteutta seinään heikentämään sitä eristettä, mitä sitten onkaan. Tämä "hengittävä" rakenne on täysin erään tahon täysin jesuiittamainen myyntikikka, johon jotkut hölmöyksissään ovat langenneet luullen siinä ajettavan heidän etuaan, mutta päin vastoin. Tällaiseen hengittävään rakenteeseen sortuu vielä valitettavan moni (en uskalla sanoa, että hölmö, joten jätän sen sanomatta, jotta minua ei bannattaisi, mutta jos niin käy, ei sillä ole väliä, en minä siitä kärsi enkä "paremmaksi" tule).

Hengittävä rakenne on vain sitä, että suorastaan kaadetaan vettä rakenteeseen luullen sen parantavan rakenteen eristyskykyä. Jos joku "korkeasti" oppineeksikin väittävä täällä, että 20 paino-%:n vesimäärä ei heikennä oikeastaan ollenkaan ko. eristeen eristyskykyä ja toisaalta toisenlaisen eristeen 0,3-0,4 paino-%:n "vesipitoisuus" taas romahduttaa ko. eristeen eristyskyvyn, niin ihmetellä täytyy moista tietoutta.

Kyllä se niin on, että jokainen kosteuspisara heikentää eristeen eristyskykyä. Jos joku toisin väittää, niin väittäjällä on täysin oma lehmä sonneineen ojassa, jolloin sillä tavalla se synnyttää lisää väärää käsitystä (taaskaan en uskalla sanoa keille) ja pyrkimyksenä lihottaa omaa kukkaroaan.

Vielä lopuksi! Tuon kysymäsi rakenteen korjaaminen huolettomaan ja päivänvalon kestävään tilanteeseen on melkoinen haaste. Siitä on tehtävä valitettavasti se pullo ja pullonhenki hoidettava ilmanvaihdolla, jolloin vain asukkaat hengittävät ja voivat hyvin vastaisuudessakin. Tuo tarkoittaa sitä, että myös talon tiiveys on hoidettava kuntoon.

Toivottavasti Sinä et ole .... (no taas uskallus loppui).

3

Juuri siksi olen täälläkin liikkeellä ettei tarvi jälkikäteen todeta että "oltiimpa (niitä kirottuja) hölmöjä"!

Tietoa yritetään kahmia kaikkialta, paitsi kauppiailta, jotka tuohonkin seinärakenteeseen on ollut jo myymässä vaikka mitä ja että kaikki siihen käy ja mitään muutoksia ei tarvi tehdä?! Ei näin.

Täällä on käynyt seinää päivittelemässä useampi rakennusmies, on keskusteltu kahden eri rakennusinssin kanssa, on pommitettu rakennusmestari-kuntotarkastajaa sekä myyjää. Vastauksia seinän korjaamiseen on tullut yhtä paljon kuin on ollut vastaajiakin.

Kaikista vastauksista yhteenvetona saatamme tehdä näin: puretaan vinolaudoitus harvemmaksi (tällä hetkellä se on "ttivis") jotta saadaan ronkittua ilmaraon paikalla oleileva villa pois. Mainittakoon tähän vielä että myyjän mukaan koko vinolaudoituksen voi purkaa, "ei se talo siitä mihinkään kaadu" sanoi hän, heh-heh...

Sitten kun on ilmarako tehty niin laitetaan runkotolppien väliin uretaanilevy ja sitten päälle vielä se Anselmi. Ollaanko oikeilla jäljillä vai ei?

4

Rakennusmestari tietää vastauksen noihin uretaaneihin ja vinolaudotukseen.

Vaikka tietäisin (en tiedä) vastauksen niin mitään en menisi neuvomaan ennen kuin paikan päällä olisi otettu täysi selvyys talon rakenteista.

Jäykisteenähän tuo vinolaudoitus on toiminut ja se pitäisi ilmeisesti korvata jollain. Mutta niinkuin sanoin niin tarkan vastauksen antaa mestari.



Milläs muuten tiilet on sidottu? Onkos mitään kiinnikkeitä seiniin?

JA onkos tuo vinolaudoitus pakko purkaa jos sen villan saisi välistä pois jolloin tuulettuisi sukkien ohella myös se seinärako?

Sitten tiiliseinästä kolmannesta varvista alhaalta katsottuna joka kolmas pystysauma auki. Käy hellävaraisesti ensin poraamalla ja sitten piikkaamalla.

5

JA onkos tuo vinolaudoitus pakko purkaa jos sen villan saisi välistä pois jolloin tuulettuisi sukkien ohella myös se seinärako?

Tuskin löytyy sellaista taikuria, joka saa villan pois purkamatta vinolaudoitusta ainakin osittain tai sitten tiilivuorausta. Kyllä tuo vinolaudoituksen osittainen purku kuulostaa järkevämmältä.

6

Juu ei sitä villaa sieltä pois saa muuten kuin osittain purkamalla vinolaudan tai muurauksen. Tässä tapauksessa olemme mieluummin kallistumassa vinolaudan purkuun. Sen jälkeen tuulensuoja ja sitten uretaania. Aamen.

7

Jos tiilen ja runkotolpan välissä on se 50mm niin kyllä ne töryt sieltä pois saa ilman tiiliseinän purkua.
Moottorisahalla vaan ylhäältä alas tolpan kumpaakin puolta jolloin jää tolpan vahvuonen lisu kiinni siihen itse tolppaan joka voidaan sitten ottaa irti siitä sivulle murjomalla vaikka olis laudat piesty 4" tököillä kiinni.

Tärkeää on se että selvitetään ensin talon rakenne että mitä voidaan purkaa ettei heikennetä liikaa runkoa. Toinen vitsaus onkin sitten tuulensuoja...

Viisaammat vois korjata nyt jos tulee huti:

Itse laittasin jonkin kovavillan(50mm) ulommaiseksi ja sitten foliopäälysteinen uretaanilevy joka toimii myös höyrynsulkuna. Nykyrakenteiden mukaan sen päälle 50mm vaakakoolaus ja villa.

Toimisiko tämä?

 

TARKENNUSTA: eli siis käsitin että runko on 2x4" eli kovavilla tulisi pattinkin ulkopinnan kanssa tasan. Eli sinne jäisi siten se n. 50mm tuuletusrako tiilen ja seinän väliin.

8

Senna hyvä!

Älä sano vielä aamenia. Tuollako tavalla ingengör (= (suomeksi) ei tee mitään) neuvoi? Jos neuvoivat, niin älä kuuntele, sillä polyuretaani ei kaipaa eikä missään tapauksessa tarvitse mitään tuulensuojaa, sillä se on niin itsenäinen, että se ei myöskään kaipaa eikä tarvitse höyrynsulkua.

Siis rakenne kannattaa olla siten, että

1) tolppien väliin 100 mm (kannattaa nimenomaan foliopintaisena) polyuretaania siten, että levyt saumataan runkotolppiin sekä ala- että yläohjauspuuhun pur-vaahdolla (sauma noin 1 cm) ja jos tolpan väliin laitat esim. kahdesta pur-palasta, niin nekin saumataan keskenään.

2) yritä ainakin myös se alaohjauspuun ja sokkelin rakokin tilkitä PUR-vaahdolla.

3) jos otat sahalla kauttaaltaan sen vinolaudoituksen runkotolppien "ihoa" myöten, niin varmista rungon jäykistys työn kestäessä, että et suoralta kädeltä sahaa koko vinolaudoitusta takkapuiksi. Jos näin teet, niin silloinhan sinne mahtuu jopa 120 mm PUR.

4) sisäpintaan sitten ystäsi Anselmi.

5) Myös muista, että runkopuita et saa kauttaaltaan ympäröidä PURrilla.

6) tuolla tavalla katkaiset myös puurungon kylmäsillat, jolla eristyskyky paranee noin muutaman prosentin (sanotaan 5-8 % hiusjuuresta tempaisten, en viitsi alkaa laskemaan)

7) Kun sumaat niitä tolppien välejä, niin älä tömäytä koko (100-120 mm) rakoa kerralla täyteen, vaan kerroksittain 2-3 kertaa ja hanki peltipistooli, ei muovista eikä missään tapauksessa ns. kertakäyttöisiä pulloja, vaikka kertakäyttöisiähän ne pistoolipullotkin ovat (tämä pilkun nuuskijoille huomautuksena).

8) yo. tavalla tehtynä rungon jäykistykseen riittää(nee) pelkästään nuo uretaanilevyt saumattuina yo. tavalla, mutta varmuuden vuoksi kannattaa ainakin nurkkiin jätää vinolaudoitusta sopivasti pätkimättä ja sitä vastaan sitten se 100 mm uretaanilevyt tai jos laitat 120 mm, niin lovea sitä PUR-levyä.

9) Hyvää teet, mutta erinomaista tuppaa tulemaan.