Eli.. Olis projektina -40 luvulla rakennettu talo johon on tehty vuori remontti muutama vuosi sitten.. Siis lisätty villat, tuulensuojalevy ja uusi lautavuori.. Nyt olis sit sisä remontin aika. Ja kun sisä seinät ovat "pahvia" niin meinaan repiä kaikki pois, koolata hirsiseinän ja laittaa kipsilevyn.. Ja amatöörinä kysymys kuuluukin että kannattaako vielä villoittaa esim. 50mm villalla sisältäkin?
Yleisesti sanottuna voit ja lisää höyrynsulku. Miksi et käytä uretaani+kipsi? Menepä uretaanivalmistajien sivustoilta hakemaan oppia, kenties löytyy sieltä ratkaisu. Myös villasivustoiltakin.
Pistähä tarkasti mitä tuo seinä sisältääpi, eli ESIM. ulkoa: 20mm puuverhous - tuuletusrako - 12-50mm tuulsuoj - xxxmm xxxxvilla - xxxmmhirsi? - ???.. Emminä ihan heti pistelisi kuitenkaan hirsiseinään turhaan MUOVIA tahi kipsiä.
Ei se villa siellä pahaakaan tee. Mitä taas tulee muoveihin ja uretaaniin kertomassasi kohteessa, kannattaa olla varovainen. Pitäisi tuntea tuo rakenne ja olosuhteet kokonaisvaltaisesti ennen niiden käyttöä, ettei käy huonosti.
" Emminä ihan heti pistelisi kuitenkaan hirsiseinään turhaan MUOVIA tahi kipsiä."
Mihinkähän tuo perustuu? Ilmeisesti "Emminä" olemiseen. Kuitenkin kaikki kunnia sille naisen logiikalle, mutta ei tässä.
Jos haluaa energiasäästöä, niin nyt olemassaolevassa rakenteessa (ei ole tietoa paksuuksista eikä hirsiseinän "rakoisuudesta") on käytettävä/kannattaa lisätä villaa+höyrynsulku tai uretaanilevyä.
Ilman höyrysulkua eräin paksuuksin hirren sisäpinta ja sisävillan raja kastuu käytännössä varmasti eli suht. kost 100% (teoriassa lähellä 100%), mutta kun pannaan höyrynsulku, niin teoriassa ko. kohdassa suht.kost. on noin 17% suurimmillaan.
Eli siis… Seinässä on 20mm lauta vuoraus, tuuletusrako, 12mm tuulensuojalevy ja ilmeisesti 50mm villa… Hirsi on jotain vähän reilua 200mm… Itse en ole kyseistä remonttia taloon tehnyt vaan ostin asunnon juuri ja edellinen omistaja kertoi tehneensä moisen remontin…
Jos laitat kipsilevyn koolaamalla niin koolinkien välit villaa täyteen. Ettei ilma ja hiiret pääse liikkumaan.Sitten höyrynsulku ja kipsilevy. Emmien muovikammo kannattaa unohtaa, aiheuttaa vaan turhia rakennusvirheitä.
Selvä… Teemme siis näin… Kiitoksia…
Se on kato Esson baarissa ukit puhunu, että muovi on syypää kaikkiin ongelmiin mitä nykypäivänä rakennuksissa on, niin siihen alkaa moni sitten uskoa, VAIKKA eivät todellisuudessa tiedä mistään mitään.
Mutta joo aiheeseen, jos sinne villaa sisäpuolelle laitat ILMAN muovia, niin tod.näk saat sitten niitä ongelmia samalla rahalla.
Täällä kun tuntui olevan tietämystä niin… Ajattelin samaisesta talosta purkaa lautalattian ja laittaa tilalle lastulevyä… Kannattaa varmaan laittaa villat sinnekkin? Purut pois ja villat tilalle vai jätetäänkö purut ja lisätään villaa??
Jos hirsiseinä on n.200 mm paksuinen laittaisin sisäpuolelle puukuitulevyä. Hiiret toki tykkää villoista ja home muovi kyhäelmistä. Talon sisäilmanvaihto, painovoimainen koneelliseksi, vaatii yleensä uusimisen jos seinät ylitiivistetään muoveilla.
"Jos hirsiseinä on n.200 mm paksuinen laittaisin sisäpuolelle puukuitulevyä. ......home muovi kyhäelmistä".
Mihinkähän tuo perustuu, sillä 6 on arvosanana täysin metsässä eli homeessa heti eikä 15. päivä.
Kun tekee arvosanalla 6, niin kyhäelmiähän ne ovat. Se on myönnettävä. Rakentamisessa kannattaa noudattaa parempaa arvoasteikkoa.
Ei ole ole mitään järkeä päästää kosteutta tarkoituksellisesti rakenteeseen, koska kosteus heikentää eristyskykyä. Muovi ei lisää/aiheuta höyrysulkuna hometta, mutta sen puuttuminen kylläkin.
Muistakaa myös, että rakenne ei hengitä, siis ei hengitä. Miksi ihmeessä sitä "kulkua" seinän läpi on yritettävä kaikin keinoin lisäämään? Kaiken lisäksi puun eristyskyky on lähempänä kiven eristyskykyä kuin vartavasten eristeeksi tehtyjen aineiden eristyskykyä.
Muuten miksihän pienten lasten sängyissä käytetään lakanan alla muovia, kun lapsella ei enää käytetä vaippoja.
Kun nyt esille tuli hyvä havaintoesimerkki, eli ulkopuolelta villaeristetty höyrysuluton hirsirunko, olisiko mahdollista katsoa, miten villojen on käynyt. Kosteutta? Hometta? Lahoamista?
Oikeaoppisuus edellyttäisi hyvin tiivistettyä höyrysulkua aina, kun eristeenä käytetään mineraalivilloja. Pullomainen tiiveys taas melkeinpä pakottaa käyttämään koneellista ilmanvaihtoa, jotta sisäilman laatu pysyisi hyvänä. Energiataloudellisuuden vuoksi pitäisi puolestaan järjestää ilmanvaihdon lämmöntalteenotto jne. jne.
"Kun nyt esille tuli hyvä havaintoesimerkki, eli ulkopuolelta villaeristetty höyrysuluton hirsirunko, olisiko mahdollista katsoa, miten villojen on käynyt. Kosteutta? Hometta? Lahoamista?"
Tuo toimii, mutta jos otetaan se hirsiseinä pois, niin ei toimi.
"Oikeaoppisuus edellyttäisi hyvin tiivistettyä höyrysulkua aina, kun eristeenä käytetään mineraalivilloja."
Tämäkään väite ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Katsopa esim. ed. "väite" tai mennään kivipuolelle.
"Pullomainen tiiveys taas melkeinpä pakottaa käyttämään koneellista ilmanvaihtoa, jotta sisäilman laatu pysyisi hyvänä."
Niinpä! On helevetin hyvä juttu!
"Energiataloudellisuuden vuoksi pitäisi puolestaan järjestää ilmanvaihdon lämmöntalteenotto jne. jne. "
Tuohan on mitä parhain juttu, sillä pelkästää ulostyöntävä/-vetävä on (ei: olisi) lailla kiellettävä ja heti.
Alkuperäinen kysymys oli -40 luvun hirsimökin seinistä. Miksi ei eristyspaperi ja puukuitulevy kelpaa(riitä) sisäseinään. Kohteessa ei ilmeisesti ole eikä tule koneellista ilmanvaihtoa. Jos ns.painovoimainen ilmanvaihto toimii ja kelpaa asukkaalle niin…
Höyrysulun laittamiseen ei ole löydettävissä haittatekijöitä oli sitten painovoimainen imanvaihto tai ei, mutta sen sijaan sen poisjättämisestä kylläkin voi tulla pitkässä juoksussa ogelmia etenkin jos ja kun eristeenä käyttää mineraalivillaa.
Lisäksi nyt kun joudutaan sisäpuolella turvautumaan koolauksiin niin katsii se lisäeriste (50-100 mm) asentaa + höyrysulku päälle.
Kysynpä nyt viisaammalta, miten se hirsi villaeristyksen sisäpuolella saa villan kosteuskäyttäytymisen muuttumaan riskittömäksi.
Kun nyt on “muutama vuosi” kulunut ulkopuolisen lisäeristeen asentamisesta, kiinnostaisi tietää, miten on käynyt, onko ongelmia.
En vastusta höyrynsulkuja, päin vastoin, mutta huomautinpahan vain, miten sisäilman laadulle voi käydä näitä vanhoja “luonnonvedolla” toimivia rakennuksia tiivistettäessä nykyisten eristeitten vaatimuksia vastaaviksi.
Olen toisaalta tavannut terveitä teorioitten vastaisia rakenteita, joiden toimivuuden ainoa selittävä tekijä on käsittääkseni säälliset asumistottumukset. Niin, ja sanotaanhan, ettei mehiläinen laskelmien mukaan pysty lentämään, mutta lentää vaan, kun ei itse sitä tiedä.
Toisaalta tuttu on sekin sanonta, että näitä on tehty tuhansia, eikä ykskään ole onnistunut.
Asumistottumuksilla on merkittävä vaikutus rakennuksen kosteuskäyttäytymisessä niin “huonossa kuin hyvässäkin” mielessä. Toimivan “luonnon vedon” saa myöskin höyrysulullisin rakennuksiin.
Tuo, että “miksi pitää työntää kosteutta seinän sisään ja eristeisiin…” Tuskin kukaan noin haluaa. Eiköhän asumuksissa ole sen verran tulo ja poisto aukkoja että ylipaineesta tuskin on vaaraa. Ylipainehan vain tuon kosteuden seinän läpi menemisen saattaa joskus aiheuttaa.
Miksi sisäpuolelle pitää koolailla 50-100 villoitusta ja muovi, jos seinän rakenne on hirsi 200 plus ulkopuolinen lisäeristys. Eikö asukas saa halutessaan laittaa jotain pahvia tai puukuitulevyä sisäpuolelle “suikalekoolauksella”. Tekisin näin jos korjataan vanhaa, uuden rakentamisessa on määräykset.
Tuttavani remppasi hiljakkoin mökin pihasaunaansa ja sisäpanelien takana oli jossakin foliopaperi väärinpäin ja seinissä 10cm villoitus täynnä hiirenkoloja. No,katolla oli sentään kymmenisen senttiä sahanpuruja. Homeisuutta ei juuri näkynyt eikä haissut neljänkymmenen vuoden kyhäelmässä. Olisko fantastinen muovi ko.tapauksessa auttanut paremmin rakenteiden kuivana pysymiseen.
"Eihän harakanpesässäkään välttämättä hometta ole. Joku kertoi tuolla toisessa linkissä olleensa/olevansa “vanhana rakennus äijänä”, joten siltä tuntuukin.