Omakotitalon yläkerran WC:n pinnat ja kalusteet olisi tarkoitus laittaa uusiksi ja nyt suunnittelun alkumetreillä heräsi ajatus mahdollisuudesta lisätä suihkukaappi. Kaipaisin kommentteja lähinnä suihkukaapin viemäröintiin liittyen. Nykyinen lavuaarin viemäri tulee sopivasti noin 120 cm:n päähän suihkukaapille kaavaillusta nurkasta, mutta lattiakaivoa tilassa ei nykyisellään ole.
a) Jos toteutus tehdään kaikkien nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti, vaaditaanko suihkukaapilliseen tilaan aina lattiakaivo (ja tietenkin sen tarvitsemat lattian kaadot)?
b) Entä onko mahdollista viemäröidä suihkukaappi toimivasti (vaikkakin ehkä nykymääräyksiä rikkoen) ilman lattiakaivoa nykyiseen lavuaarin viemäriin? Onko joissain suihkukaapeissa itsessään viemärin hajulukkoa, vai joutuuko sen virittämään poistoputkeen erikseen. Onko kokemusta tällaisesta hajulukon lisäämisestä ja sen mahdollisesti vaatimasta korotuksesta. Eli mahtaako onnistua tuossa tapauksessa, ilman että suihkukaapin pohjaa joutuu nostamaan kovin ylös.
Rakenteista muilta osin todettakoon, että WC on kipsilevyseinäinen ja lattiarakenne alhaalta päin: kehäristikko jonka väleissä äänieristysvilla, harvalaudoitus ja kolminkertainen kipsilevy, jonka keskikerroksessa lattialämmitysputkisto. Lattiakaivonkin lisääminen voisi olla ehkä periaatteessa mahdollista, jos kipsilevylattiaa saisi varovasti purettua ja lattiakaivon sijoitettua sopivasti lämmitysputkistojen väliin, viemärin poistoputken kaato on riittävä ja lattiarakenteen saisi kaiken tämän jälkeen vielä korjattua ehjäksi. Käytännössä taitaa olla kuitenkin turhan paljon jossittelua... Vaikkei lattiakaivoa tulisikaan, niin lattia ja seinät tarpeellisin osin on tarkoitus joka tapauksessa vedeneristää, joten kosteusongelmia ei pitäisi syntyä (kunhan vesi enimmäkseen pysyy kaapin sisäpuolella eikä pääse lattialle lillumaan).
Minkä kokoinen putki tuosta lavuaarista lähtee? Olen paljon nähnyt 50mm:n putkia noissa kohteissa, miten mahtaa moinen jaksaa vetää suihkukaapin vedet, vai nouseeko pinta pitkässä suihkussa?
Mitäs ne vesijohtoputkien halkaisijat olivatkaan? Taisi olla 10 tai peräti 12 mm. Vaikka niistä vesi purkautuukin paineella ja vaikka se tulisi suoraan ilman hillitsevää suihkusuutinta, niin eiköhän se viemari silti vedä vaikka olisi vain 50 mm.
Jees, tuli itsellenikin eilen vielä mieleen, että täytyy muistaa kokeilla tuota viemärin kapasiteettia laskemalla vettä täysillä lavuaariin. Ei sitä vettä suihkusekoittajasta sen enempää tule kuin lavuaarin hanastakaan. Tosin korkeammalla olevasta altaasta voi painovoima jouduttaa veden poistumista hieman paremmin kuin matalalla olevasta suihkukaapin pohjasta. No, tarvittaessa, jos tuo epäilyttää, voi suhteellisen helposti järjestää jonkin suihkukaappia paremmin jäljittelevän veden poistumiskokeen. Viemäriputken kokoa en ole vielä tutkinut, itse jopa ajattelin sen olevan mahdollisesti 32 millistä. Täytyypä perehtyä tuohon puoleen vielä lisää…
Rautakauppakierrokselle tämän suhteen en ole vielä ehtinyt, mutta osaatteko kertoa mistä suihkukaapeista tuollainen hajulukollinen viemäröinti voisi löytyä (tai olla helposti lisättävissä). Googlettamalla ei oikein tuollaiset detaljit selviä.
Ja vielä ihan puhtaasta mielenkiinnosta takaisin alkuperäiseen kysymykseenikin: Eli miten nykyiset rakennusmääräykset suhtautuvat huonetilaan, johon tulee suihkukaappi? Käytännössä varmasti nykyisin sellainen tila suunnitellaan aina märkätilaksi (eli lattiakaivolliseksi), mutta entä periaatteellisesti, voisiko rakennusmääräysten mukaisesti märkätila rajoittua pelkästään suihkukaappiin?
Kun edellinen viestini ei näytä menevän perille, niin annetaan vähän rautalankamallia (vain lyhyesti)
1) Jo 32 mm putki riittää, kun se on riittävän puhdas eikä törkyä siis liikaa.
Tämänhän voi päätellä myös siitä, että näistä kopeista on poistona vain ja ainoastaan 32 mm. Jos se ei riitä, niin silloin kaikki (siis kaikki) kaapit ovat susia eli määräysten vastaisia eli myydä ei saa, mutta "jostakin" syystä niitä kuitenkin saa myydä.
2) Rakentamismääräykset vaativat ko.tilaan lattiakaivon ja vesieristyksen.
3) Sen voit asentaa tietenkin sinne "omalla vastuulla", kun et enää sitä itse käytä, niin poistat sen sieltä tai anna tulevalle ostajalle (siis talon) kirjallinen selvitys, että ko. tila ei täytä rakennusmääräyksiä ja näin ollen ostajan on otettava oma vastuu käytöstä (ellei ota niin poista se sieltä).
4) Itsepähän teet ratkaisusi ja vastaat siitä.
5) Niitä vesilukollisia on pilvin pimein ja vesilukkoja lisävarusteena myös (en anna mitään merkkiä, kun en mainosta näillä sivustoilla, Yv on eri asia).
Kiitos hyvistä kommenteista! Äläkä Monta turhaudu kyselyistäni, tiedonjanoani kun ei vaan pysty sammuttamaan "voit unohtaa muut" tyyppisin kommentein - hieman enemmän rautalankaa siihen toden totta vaaditaan :)
Tiedän, että suihkukaapeista lähtevät poistot ovat 32 millisiä. Siitä huolimatta aion edelleenkin testata viemärin vetokykyä varmuuden vuoksi etukäteen, mitään haittaakaan siitä kun ei ole. Putken halkaisija tai puhtauskaan ei mielestäni ole mikään ehdoton tae toiminnalle, ratkaisevaa on lisäksi mm. ohuen putken pituus ja kaato.
Ymmärrän myös vastuuni ratkaisusta ja osaan huomioida asian mahdollisessa myyntitilanteessa. Haluan kuitenkin ymmärtää miten työ kuuluisi tehdä rakentamismääräysten mukaisesti ja sen jälkeen vetää omat johtopäätökseni ja toteuttaa remontin kenties tietoisesti niitä rikkoen.
Rakentamismääräyksiä sen sijaan joutuu hetken aikaa tavaamaan löytääkseen oleelliset kohdat. Lähinnä minua hämäsi kokoelman osassa "C2 Kosteus" esitetty märkätilan määritelmä, joka viittaa puolestaan viittaa "huonetilaan". Huonetilan määritelmää en sen sijaan onnistunut mistään löytämään. Ymmärtääkseni huonetila voi olla vain osa huonetta, jolloin esimerkiksi koko kodinhoitohuonetta ei tarvitse vesieristää nurkkaan sijoitetun kurapisteen takia (eli osa huoneesta on kuivatilaa ja osa märkätilaa). Jäin siis lähinnä miettimään, onko sama sovellettavissa suihkukaappiin, jolloin märkätila rajoittuisi vain suihkukaappiin. Suihkukaapin rakenteet kun varmasti täyttävät C2:n kohdan "7 märkätila" vaatimukset.
Oleellinen kohta rakentamismääräyskokoelmassa lienee osassa D1, kohta 4.2.1.3. Siinä vaaditaan, että suihkuHUONE tulee varustaa lattiakaivolla.
Korjaus- ja muutosrakentamisessahan määräyksiä sovelletaan "vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät." Miten ikinä tuota sitten tulkitseekin... Mutta tilan käyttötarkoitus suihkukaapin lisäyksen myötä ainakin muuttuisi, joten määräysten mukaan toimien tila tosiaankin pitäisi varmaan muuttaa oikeaoppiseksi märkätilaksi (vedeneristys ja lattiakaivo+kaadot).
Kokemuksia eri suihkukaapeista saapi puolestani lähettää privana tai tänne palstalle.
Suihkukaapin voi asentaa vain tilaan, jossa on lattiakaivo ja joka on rakennettu muutenkin märkätilaksi. Tällaisessa tilassa kaapin voi liittää haarayhteellä 32 mm lavuaarin viemäriin. Niin lavuaarille kuin suihkukaapille tarvitaan omat hajulukot.
“Tällaisessa tilassa kaapin voi liittää haarayhteellä 32 mm lavuaarin viemäriin. Tällaisessa tilassa kaapin voi liittää haarayhteellä 32 mm lavuaarin viemäriin.”
Monta ihmetyksen ihmetystä. Miksei muka voisi? Hyvinhän tuo toimii juuri noin ja Y-haarayhteellä saa sopivat loivat kaarrokset viemäriliitokseen!
"Onko kokemusta tällaisesta hajulukon lisäämisestä ja sen mahdollisesti vaatimasta korotuksesta. Eli mahtaako onnistua tuossa tapauksessa, ilman että suihkukaapin pohjaa joutuu nostamaan kovin ylös."
Hajulukon voi kätevästi ja halvalla taivutella 32 mm vesilukon haitariputkesta tekemällä S-mutkan putkeen.
Pakko rakennella itse koska suihkualtaan alla välttämättä ei ole tilaa normaalille hajulukolle. Jos altaan korkeus on vain 160 mm, niin ei sinne sovi kaupasta löytyvä hajulukko.
Mutta hätä keinot keksii ja tätä keksintöäni voi ihan vapaasti apinoida.
Joo… Näitä halpakorjauksen sätöksiä on esiintynyt taloissa. Hirveitä virityksiä, joista ei ole muuta kuin haittaa käyttäjille ja vesivaurioriski ilmeinen.