Tiilien itse valmistus

eikö noita tiiliä voi tehdä itse jos tontilla on hyvää savimaata? kaupassa ne on niin kalliita.

näin kerran dokumentin afrikasta ku lapsityövoimalla tehtiin tiiliä ja se oli vähän ku hiekkakakkuja tekis ja sitten aurinkoon kuivumaan.

jos ne omat tiilet ei oo yhtä kestäviä ku kaupan tiilet niin voishan sitä edes osan talosta korvata niillä esim joka joka kolmannen tiilenpaikalle laittais itsetehdyn tiile sehän ois jo 1/3 tiilien hinnasta pois.

voisko siihen saveen lisätä jotain ainetta joka lisäisi tulevan tiilen lujuutta?

Heko heko.

Olkia näyttävät lisäävän siihen saveen. Olki on sitkeä materiaali, joten kaipa se lisää myös lujuutta.

Onhan noita ennen muinoin moni Suomessakin itse valmistanut taloonsa. En tosin osaa asiassa valmistusohjetta alkaa neuvomaan. Tuo joka kolmas tiili taisi olla vitsi, mutta kokonaisuudessaan varmasti onnistuisi, jos välineet, taito, paljon aikaa ja talkoo väkeä löytyy. Itse en lähtisi tekemään omaan taloon ilman kunnon vuosien kokemusta.

Kyllä se onnistuu, mutta kannattaa käyttää "normaalia" massaa. Aikoinaan tehtiin tiilet seoksella hiekka+sementti+vesi. Juuri tuossa järjestyksessä lapiolla sekoittaen ja eikun sitten formuun tiivistäen sitä varten tehdyllä työkalulla ja sitten keikautus tiilet alustalle ("vastaavanlainen" kuin

nykyisin letkan alusta) ja sitten kuivumaan ja kastellen sopivasti. Näin syntyi aina kerralla 6 kpl. Ovatpahan kestäneet jo sen nykyisin vaaditun elinkaaren ja ehkäpä toisenkin. Näin niitä syntyi kymmeniä tuhansia, mutta aikansa kutakin.

PS! Ei siinä kovin paljon takoolaisia tarvita, kun on mylly käytössä, sillä niitä syntyy kyllä melko nopeasti. Tottakai se oman aikansa ottaa, mutta en nyt pysty sanomaan minkälaille palkoille pääsee. Alustojakin tarvitaan kuitenkin melkoinen määrä. Ainakin sen yhden kierron verran ennen kuin ne voidaan letkata.

Uskoisin, että aloittaja tarkoittaa oikeita poltettuja savitiiliä, eikä betonitiiliä.

Ota yhteyttä alla olevaan osoiteeseen. Siellä osataan neuvoa. Tekeväthän he niitä perinnemenetelmällä joka vuosi.

Kultelan Kyläyhdistys ry

Kari Löfberg

Hämeen Härkätie 197

31400 Somero

Puh. 050 518 1132

"tehtiin tiiliä ja se oli vähän ku hiekkakakkuja tekis ja sitten aurinkoon kuivumaan."

Että näinkö? Japi

Hyvä ideahan tuo olisi, tiilien teko? meillähän on tänne suomeen otettu noita "tiiliammattilaisia" isot joukot, eikun tiiliä leipomaan?


Tästä kommentista ei pidä nähdä mitään rasismiin viittavaa, vaikka kirjoittaja ilmiselvästi "viittaakin" tuonne afrikansarvesta tulleisiin alan ammattilaisiin.

En tiedä, miten homma menee, kun en itse ole ollut katsomassa. Syntymäkodissani oli kyllä isäni ja hänen isänsä itse lyömät tiilet.

Jotenkin se kai menee niin, että ensin tehdään muottiin tiili savesta, ja se sitten kumotaan juuri kuten hiekkakaakkukin. Tiilien annetaan kuivua hyvin, etteivät halkea poltettaessa. Joskus saven sekaan lisättiin sahajauhoja, joka paloi polttotapahtumassa pois. Tällöin saatiin hieman huokoista tiiltä, joka taas sitten sopi paremmin joihinkin tarkoituksiin.

Kyllä tiiliä todellakin on itse tehty ennenvanhaan, maaseutu on täynnä harmaita tiilinavetoita joissa itse lyödyt tiilet, niitähän lyötiin siihen muottiin, auriko ja kesätuuli ne kuivatti näin ainakin itse muistan?



Toimisihan tuo ajatus vieläkin, joillakin maatiloilla vaikka sivuelinkeinona, ellei sitten törmättäisi johonkin eu tai ihan kotimaiseen direktiiviin jonka tarkoitus olisi suojata alan teollisuutta?

Joo, kyllä siellä Afrikassa ne polttamattomat savipaakut pysyy koossa kun “kerrotaan että isoisän isä on pienenä nähnyt kun on satanut” mutta täällä kun kunnolla tulee ja sataa niin kolmasosa seinistä valuu savivellinä pois.



Maaseudulla nähdyt harmaat tiilinavetat on varmaankin sementistä ja hiekasta tehtyjä eli “betonitiiliä”

Toisaalta taas tulipalon sattuessa mökki ei palaisikaan vaan siitä tulisi entistäkin vahvempi?