Kaappi on tiivis.
Ps. Taitaa olla muutenkin erikoisin.
Onko teidän mielestänne tuossa kohtaa tämän piirroksen perusteella kapillaarikatko? Siis tarkoitan oikeastaan ilmarakoa, koska mitään viitteitä mistään eristyksestä ei ole. "Sorastus" ei kerro oikeastaan mitään, koska kyseessä on 70-luku. Vesihöyry tietysti on oma lukunsa.
Tämän tarkempia papereita ei löytynyt...
Kai sitä Nilconia voi itse kantavana alalaattapalkistona pitää, joten saattaa sen alla tyhjääkin olla. Anturan leveydestä voisi hyvinkin niin päätellä. Miksi muuten hirvittelette sitä kapillaarista veden nousua niin kovin? Eikös se sokkeli siellä ulkoseinällä osoittautunut kuivaksi.
En muuten ymmärrä, mitä siellä nyt on tehty, että allergiaoireet ovat hetkessä hävinneet.
Tällänen opus löytyi netistä, BES-innovaatiota kerrakseen.
marksto: Hirvittää sen takia että tää on hirvittävä riskirakenne kun lattian alla on villaa vasten betonia. Meni tossa yks päivä hermot ja täytettiin ilmaraot uretaanilla (kaikki paitsi tiivis kuivauskaappi jossa on korvausilma/ puhallusaukko lattiassa + poistoventtiili katossa). Siihen loppui allergiaoireet. Muilla perheenjäsenillä ei ole ikinä ollut mitään allergiaoireita tai sairasteluja. Itse olen astmaatikko ja jyrsijöiden kanssa en voi olla samassa tilassa ilman lääkitystä.
Chilina…
Ota kuntotutkija paikalle ja tehkää kunnon tutkimus koko talosta.
Myös terveystarkastajan käynti on mielestäni aiheellinen.
Niinkö se nyt sitten on, että (ent) raitisilma johdetaan sen Kotilämmön kautta lattiaan ja “lyhintä tietä” kuivauskaapin kautta ulos. Miltähän alueelta lattia nyt lämpiää, eli riittäisikö talviolosuhteissa?Poistoilmapuhallin pitää alipainetta talossa ja korvausilma tulee siis mistä tulee rakenteiden läpi, mutta ei ainakaan lämmöntalteenoton kautta. Olenko ollenkaan kartalla, mitä siellä on tehty?
Melko kartalla 
Korvausilma tulee nyt ikkunaluukkujen venttiileistä. Osa ilmasta kulkee Kotilämpö-koneelle LTO:lle ja sieltä alas U-laattoihin. Kone ei ota kylmää ulkoilmaa nyt ollenkaan. U-laatoista ilma pääsee pois suoraan koneen vieressä olevan kuivauskaapin alaosassa olevan kanavan kautta kaapin katon poistoventtiiliin. Lämmittääkö talvella? Ei tarpeeksi. Pesuhuoneen lattia on nyt melko lämmin ja huoneissa lattia on myös hieman lämmin. Pidimme puhallusta kiinni urtsituksen aikana ja lattia jäähtyi heti kylmäksi. Erikoista että puhallus riittää edelleen joka huoneeseen…
Nyt on kesä aikaa miettiä miten edetä. Noita rakoja ei avata ainakaan enää ikinä. Meillä on ilmalämpöpumppu jo entuudestaan. Ongelma on siis edelleen se, että siirrymmepä mihin tahansa muuhun lämmitysmuotoon kuin tämä, alapohja on vaarassa jos siellä ei vaihdu ilma.
On tosiaan kantava U-elementti joten kapillaarikatkona on ilmatila. Tosin kosteus voi nousta perustuksia myöten jos ei ole tarpeeksi karkea täyttö.
“Sorastus” kato, ihan idioottivarma kapillaarikatko 
Jos sorastus niin hyvä! Vielä 80-luvulla “vanhat pässit” suunnittelivat taloja “arinaperustuksella” eli perustukset lähti “liikuttamattomasta maasta” joka johti savi- ja silttimailla kosteuden nousuun perustuksia myöten seinän alaosaan, lisäksi “valesokkeli” tehosti kastumista. Salaojituskuvissa oli jopa RT-kortistossa virheellisiä ohjeita vielä 2000-luvun alussa. Samoin kapillaarikatko-ohjeissa. Onneksi ennen ihmiset oli jo penskoina tottuneet “passiiveihin” ja eivät oireilleet niin herkästi kuin nykyään. Tosin “horot” talot auttoivat kun ilma vaihtui joka raosta.
Joo... meillä toi sorastus on tod. näk. hiekkaista multamaata... Hyi mikä sana toi horotalo :D Meillä taitaa olla sellanen, tämän päivän tapetin poiston perusteella. Väliseinä oli irti ulkoseinän betonista pahimmillaan 2cm. No, ilma vaihtuu :)
Hiekkainen multamaa on hyvää kasvimaalla? 
Uskoisin kuitenkin että on hiekkaa, tosin rakeisuuskäyrä kertoisi totuuden. Vanha konsti: jos pissii hiekkaan niin ei saisi jäädä lammikkoa vaan hiekan pitäisi imeä neste heti, tosin näin monen Karhun jälkeen en kokeilisi!
Olen kärjistävällä tuulella, mutta talon ympäryshiekka on ainakin melko hienojakoista… Mutta kiitos vinkistä, sitten kun salaojia ruvetaan kaivamaan, vaadin että miesväki testaa tämän. Talkoo-Karhut palkkioksi.
Pitäisköhän laittaaa ehdotus kapilaarisoran erääksi uudeksi testaustavaksi ns. “kusitesti”!
Ehdottomasti. Saattais syntyä uusi ammattikunta noista testaajista. Tää menee entistäkin enemmän sivuraiteille, mutta huomasin äsken asiakkaan liiketilan ikkunapellissä markan kokoisen reijän murron jäljiltä, ikkuna oli jo vaihdettu ja murto saatiin muutenkin pois päiväjärjestyksestä. Mutta kehtaako tuosta nyt huomauttaa? Se ei kuulu tietenkään toimenkuvaani, mutta heidän taloyhtiönsä kylläkin...
Hoplaa. Nostan tämän ketjun nyt takas kartalle, koska haluan vielä palata tähän, enkä sotkea muita ketjuja. Lisäks odotan että joku rohkea uskaltaisi sanoa jotain järkevää vielä. Itse kuvittelen päätyneeni nyt parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun, eikä LVI-insinööri osannut ottaa kantaa ilmeisesti koska kyse ei ole pelkästään ilmanvaihdosta, vaan myös talon perustuksista. Se oli vähän masentavaa.
Eli onko jollakin parempia ideoita tähän kuin se mitä ollaan jo tehty? Raot on tukittu ja alapohjasta imetään tällä hetkellä ilmaa poistoilmanvaihdon mukana pihalle. Täten se on alipaineistettu, kuten aiemmin mainitsin muualla, että yleensä neuvotaan että esim. tapauksissa jossa homeista osaa ei voi millään purkaa ja uusia, se tulisi kapseloida ja alipaineistaa. Meiltä nyt ei hometta löytynyt (lattiasta).
Korvausilma tulee ulkoa ikkunaventtiilien kautta, eikä Valmetin LTO:a voi enää käyttää. Lämmitys on alustavasti ajateltu järjestää asentamalla kylppäriin lattialämmitys ja muihin huoneisiin sähköpatterit ilpin kaveriksi. Myös varaavasta takasta on puhuttu, mutta itse en oikein ole vielä innostunut siitä, koska en usko sen tuovan arvoaan vastaavaa hyötyä.
Näettekö edelleen tässä ongelmaa? Ja jos, niin missä kohtaa? Kertokaa ihmeessä, koitan kestää. Ollaan sitä jo tähänki asti tultu. Allergiaoireita ei ole enää sen jälkeen ollut kun täytimme ilmanvaihtoaukot uretaanivaahdolla ja se on riemastuttanut siinä määrin että en ole tätä asiaa jaksanut murehtia. Tosiasia on, että tämä pitäisi kuitenkin kesän aikana saada mietittyä loppuun.
Ensinnäkin kosteus- ja homevaurioita ei pidä kapseloida. Rakenteiden tiiveyttä ei pystytä tekemään niin hyvin, etteivät ne vuoda.
Toisaalta jos alapohjaan ohjataan ilmaa ulkoa, jäähtyy lattia talvella ja voi olla erittäin kylmä. Jos sinne johdetaan sisäilmaa tulee kondenssiriski erittäin suureksi ja samalla kasvaa homehtumisriski.
Tässä aluksi…
Huomenta vaan sullekkin 
"Rakenteiden tiiviyttä ei pystytä tekemään niin hyvin, etteivät ne vuoda" Ei niin. Mutta kerros nyt riski, jos ja kun tässä tapauksessa sisäilmaa tosiaan vuotaa tiivistyksistä huolimatta sinne alapohjaan ja se menee poiston mukana pois. Missä kohtaa se ajautuu sisäilmaan? Siellä on alipaine.
Nyt oli jo yli 30 vuotta sisäilma kiertänyt lämmityslaitteelle ja sieltä taas lattian alle. LTO:n lisäksi on ollut käytössä siis huoneilman kierrätys (säästöjä, säästöjä). Ja nyt ne villat on kunnossa, hiirenp*skoja lukuunottamatta. Sulla on nyt varmaan joku laskelma esittää miten sisäilman kosteus tiivistyy viileässä tilassa niihin villoihin? Anteeks, siis kondensoituu. Mikäköhän se lämpötila vois olla millonkin... Lähin BT nyt liikkeelle ajatuksesta että meijän tilanne vastaa alapuolelta eristämätöntä maanvaraista tuplalaattaa. Eiks se nyt periaatteessa ole vastaava idiotismi?
Ps. Nenähän on hyvä indikaattori. Varsinkin mun lähes kaikille homeille altistunut. Ennen halusin isona poliisikoiraks, nykyään voisin olla homerekku.