Olen rakentamassa kivitaloa/täystiilitaloa. Matalaenergia talossa tuo seinän paksuus tuntuu karkaavan niin isoksi, että joudun kasvattamaan ikkunoita tehollisen valoaukon saamiseksi kohtuulliseksi. Tämä taas syö seinäeristeen hyödyn. Yksi ratkaisu olisi uretaanin käyttäminen. Tuo uretaanin hinta vain hirvittää. Styrox ja mineraalivilla samalla viivalla hinnallisesti, mutta uretaanilla hinta yli tupla. Tässä vertaan saman u-arvon omaavia eristeitä. Onko laskuissani / päätelmissä perustavaalaatua oleva virhe?
On! Uretaania tarvitset (noin) villan paksuus/1,4 eli siinäpä se kompensoituu ja muussakin sen lisäksi. Kaikki ei ole sitä miltä se näyttää.
Minähän en näistä mitään ymmärrä, mutta eikös “3.talo” juuri sanonut verranneensa saman u-arvon eristeitä, eli silloin uretaanilla vaadittava ohuempi eristepaksuus lienee jo huomioitu hänen kustannuslaskelmissaan.
Enhän minäkään, mutta 3.talo:sta ei siinä suhteessa saa selvää.
Kyllä ainakin yritin kompensoida lämmönjohtavuuden pois.Lämmönjohtavuudessa on tyyppihyväksynnän mukaan n. 30% ero. Uretaanin kuutiohinta 100mm levyissä ostettuna noin 260 €/m3,vastaavasti styroksilla kuutiohinta noin 61€/m3. Jos kompensoin tuon styrox:n lämmönjohtavuuden sen hintaan. 61x1.3=80€/m3. Voisiko viisaammat selittää mistä moinen hinnan ero johtuu. Ymmärrän uretaanin hinnan jos hakisin vain saunaan lisäeristettä, mutta koko talossa hintaero n. 9000€. Tällä rahalla lämmitän pelleteillä taloa n. 8 vuotta. Mielelläni ostaisin uretaania, jos tiedätte halvempaa uretaania niin vastatkaa. Onko kukaan ostanut ulkomailta uretaania?
Jämijärvellä on joku joka mainostaa ainakin pirkanmaan alueella uretaanilevyä. On kakkoslaatua jne. Googleta
"Lämmönjohtavuudessa on tyyppihyväksynnän mukaan n. 30% ero. "
tämä ei ole noin yksoikoinen, sillä yhtä hyvin voidaan väittää, että "n. 40% ero".
Tuo Siima&sotku:n antama linkki on hyvin vajavainen rakenteesta, joka on toisaalta tärkeä asia, mutta antaa kylläkin suuntaa.
Lisätään vielä, että aina rakenteissa ns. kylmäsillat, mikäli mahdollista pyritään siirtämään mahdollisimman kauas kylmästä tilasta tai sitten pitämään mahdollisimman kaukana lämpimästä tilasta. Puukin on kylmäsilta, valitettavasti.
On myöskin huomioitava, että polyuretaania/polystyreeniä levyinä tai vaahtona käytettäessä puuta ym. vastaavaa kosteutta imevää "biologista" tai muutakaan ainetta ei saa jättää siten uretaanin/polystyreenin sisään siten, että siitä kosteuden "haihtuminen" tarpeettomasti hidastuu tai suorastaan estyy.
Tosin kysyjän tapauksessa urtsin sisään ei jäisi kuin tiilisiteet, jotka pärjää siellä mainiosti…
Arvoisa Mister! Tarkkaan ottaen varmaankin niin on, mutta esim. asialla on toinenkin puoli eli esim. ikkunakarmeja ei saa/kannata ulkopinnaltaan ympäröidä kokonaan uretaani(vaahdolla)tilkitessä, vaikka puuosat eivät varmastikaan silloin jää “ollenkaan” uretaanivahdon sisään. Tämä lienee kysyjänkin tapauksessa ainakin mahdollinen. Edellisessä en pyrkinytkään sanomaan tuossa asiassa kysyjän tapaukseen, mutta sanoinpahan vain yleisesti.
Monta hyvä! Voisitko ystävällisesti perustella väitettäsi, että puu on kylmäsilta!
Tuon osaan minäkin. Mikä tahansa on kylmäsilta, jos se on rinnakkain paremmin eristävän materiaalin kanssa… Eli, runkotolppa on kylmäsilta villaeristetyssä seinässä, tiilisiteet uretaaniseinässä jne.
Ja Montan vastaukseen. Oikeassa olet, ymmärrykseni mukaan (joka on kovin vajavainen) ja urtsin käyttö tuossa paikassa (täystiiliseinässä) on mielestäni työn kannalta hankalampaa kuin villan, mutta on siinä suuret edutkin…
Ryöppy hyvä! Kyllä voin perustella. On toisaalta myönnettävä, että kylmäsilta on "katsojan silmissä". Ei mennä kuitenkaan aivan sinne "hyvän eristeen" äärirajoille. Kylmäsiltahan on normaalissa kielenkäytössä sellainen, että se johtaa hyvin lämpöä. Kun taas eristeeksi käsitetään aine, joka on "huonosti" lämpöä johtava.
Kylmäsillan virallisessa määrittelyssä kaikki se mikä on ympäröivää ainetta lämpöä "paremmin" johtava on kylmäsiltaa. Otetaan vähän konkretiaa. Varmaankin on totuttu pitämään, että kivi(aines) on kylmäsiltaa, kun taas siitä tehty (kivi)villa on eriste (jonkinlainen paradoksi). Villaeristeen lämmönjohtavuus (lambda) on noin 0,037 W/mK ja massiivipuun (mänty, koivu, kuusi) lambda on noin 0,21 W/mK. Nyt otetaan vertailuksi kipsi(levy), joka käsitetään yleisessä kielenkäytössä kylmäsillaksi rakenteessa. Sillä on luokiteltuna kiveksi hyvä eli pieni lambda = 0,12 W/mK. Nyt voi kukin katsoa kumpaa lähempänä lambda-arvoltaan on massiivipuu eli massiivipuun lambda on "lähellä" kiveä, kun sen sijaan se on "kaukana" eristeestä.
Tietenkin nyt pilkkuviilarit väittävät, että eihän se puu täytä kylmäsiltamäärittelyä, kun puu/hirsiseinän läpi lyödään naula. Väitän, että puu on siinäkin tapauksessa kylmäsilta, vaikka se ei täytäkään kylmäsillan määrittelyä.
Lisätäänpä vielä yksinkertaisesti yksinkertaistettuna, että seinä tehdään pelkästään eri aineista tai että otetaan sellainen kohta seinästä, jossa on sisältä ulos vain yhtä eristettä/ainetta siten, että se täyttää U = 0,24 W/m2K vaatimuksen:
Silloin tarvitaan ("noin-arvoina")
1) polyuretaania 108 mm
2) mineraalivillaa 148 mm
3) kevytsoraa 460 mm
4) massiivipuuta (esim. hirsien välejä ei ole)(mänty/kuusi) 560 mm
5) kevytsoraharkkoa (ei laastivälikohtaa) 960 mm
6) kipsilevyä 960 mm
7) punatiiltä (ei saumaa) 2400 mm
Näistä saadaan "sekaseinä" yhdistelemällä niitä tietyissä suhteissa.
Alkakaas tekemään ns. passiivitaloa em. aineista, jolloin te joudutte kertomaan ko. arvot neljällä (4) ja matala energiataloissa "vain" kahdella (2).
Huom 1! Yo. arvot ovat tarkistamattomia "noin-arvoja".
Huom 2! Passiivitalossa (nimitys on huono) pyritään siihen tietoisesti, että puuta ei ole ulkopinnasta sisäpintaan yhtenäisenä "jonona" ilman "lämpö-/kylmäkatkoa".