Eikö kuluttajansuojalaki ja erityisesti sen 9 luku anna paljon paremmat oikeudet yksityishenkilönä olevalle tilaajalle kuin mitä YSE 98 antaisi? Juuri kuluttajansuojalainsäädännön edullisemmuudesta johtuu, että YSEä ei ole tarkoitettu kuluttajakauppaan ja että siellä voi olla joitakin pakottavan kuluttajansuojalainsäädännön vastaisia - ja siten mitättömiä - sopimusehtoja.
Täydentäkää noita yleisiä sopimusehtoja omilla sopimusehdoilla, joita voitte sopimuskumppaninne kanssa yksituumaisesti sopia lisää.
Jos sopimuskumppaninne ei suostu järkeviin "yksityisiin sopimusehtoihinne", niin silloin kannattaa sopimuskumppani hylätä/heittää yli laidan, koska sillä ei ole vilpittömästi puhtaat jauhot pussissaan.
Jos talokauppiaalle tehdään tarjouspyyntö esim. kokonaisvaltaisesta toimituksesta talosta avaimet käteen periaatteella, niin tarjouspyyntöön on laitettava YSE 98 ehto, jota tullaan sopimuksessa käyttämään. YSE on rakennuttajan ja urakoitsijan välisen sopimuksen ehtopaketti. Jos talokauppa sidotaan siihen tehdään sen mukaan myös maksuerätaulukko esim. niin, että se 10% on se viimeinen maksuerä ja se maksetaan vasta kun rakennus on hyväksytysti vastaanotettu. Jos talossa / toimituksessa on puutteita ei rakennuttajan tarvitse ottaa suoritusta vastaan eikä tarvitse maksaa viimeistä maksuerääkään. Yleensä aina kaikki asiat hoituu kuntoon urakoitsijalta kun raha on saamatta. Jos näin menetellään tulee rakennuttajalla olla pätevä valvoja, joka osaa hoitaa YSE:n mukaisen menettelyn ja sen mukaisen kirjausmenettelyn urakan aikaisissa kokouksissa ja reklamaatioissa, jos niitä tulee.
Voisi kuvitella, että tavarantoimittaja olisi tarkempi maineestaan ja toimisi asiakasystävällisemmiin. Täydet tilauskirjat ja yli vuoden toimitusajat motivoivat kuitenkin valitettavan huonosti parempaan jälkimarkkinointiin
Tätä juuri tarkoitin ja mitä “BT” täydensi; valmistalosopimuksiin tulee saada pikin miten kunnon pelisäännöt, jossa on vahvasti myös YSE 98 mukana kulutajasuojalainsäännösten lisdäksi.
Käytännössä lienee monien talotoimittajien osalta niin, että jos kuluttaja ehdottaa heidän vakiosopimusehdoista poikkeavia ehtoja, niin onnettomalla myyjällä ei ole valtuuksia tehdä sopimusta ja lafkan pomot eivät ryhdy tekemään yksilökohtaisia sopimuksia ainakaan merkittäviltä osin. Tämä ei välttämättä johdu siitä, etteikö olisi puhtaita jauhoja pussissa, vaan siitä, että pelätään, että ostaja yritätä vedättää omilla ehdoillaan. Esim. meiltä kerran hylättiin talokauppatarjous vain siksi, että se ei ollut Kiinteistömaailman lomakkeelle tehty. Pelättiin, että siinä on jotain epäilyttävää ja hyväksyttiin sopimusneuvotteluihin oikeaa lomaketta käyttänyt alemman hinnan tarjonnut (se on toinen juttu se, mutta kun oikeaa lomaketta käyttäneiden hinta jäi sitten kuitenkin liian alhaiseksi, niin pyysivät sitten meiltä sitä meidän tarjousta uudestaan, mutta eipä enää tarjottu, kun olikin nykyinen tonttimme kiikarissa.... eli myyjän olisi kannattanut hyväksyä tarjouksemme. Tulivat jo sitten hinnassa alaskin, mutta ei enää tarjottu sitäkään).
Kysyntä on niin kovaa, että monesti ostaja joutuu sopimusneuvotteluissa tyytymään "ota tai jätä" -tilanteeseen. Toki pitäisi huolehtia siitä, että rahaa on aina tarpeeksi sisässä, koska mikään muu kuin raha ei tunnu motivoivan rakentajia. Tavarantoimittajista meillä on ollut ihan hyviä kokemuksia, mutta niissäkin varmaan löytyy monenlaista veijaria. Lammille kaikki maksettiin vasta toimituksen jälkeen ja noin 10 erässä, joten homma oli hyvin balanssissa.
YSE voi olla kuluttajalle arvaamaton, eli ihmiset eivät edes tajua, mitä ovat sopineet. Pitäisi lukea ehdot läpi ennen kuin tekee sopimusta niillä. Siinä on reklamaatio- yms. määräaikoja, joista pitäisi osata pitää kiinni, jos käyttää sitä. Moni rupeaa vasta ongelmien ilmettyä selvittämään, mitä tuli sovittua ja silloin voi reklamaatioaika olla jo mennyttä. Myös muita muodollisuuksia on, jotka voivat olla kuluttajasuhteissa ehkä liian muodollisia. Meidän kokemusten mukaan muodollisuudet herättävät kuluttajille rakentavissa epäluuloja, vaikka niin ei pitäisi ollakaan.
Sopimustekniikka ei ole koskaan läpihuutojuttu. Sopimukseen ei pidä laittaaa nimeä, jos jotain kohtaa sopimuksessa ei ymmärrä. Sen takia talokaupoissa esiintyy valitettavan paljon epäselvyyksiä, joka johtuu usein siitä, että talokauppias on ammatisopija ja ostaja maallikko. Olen tehnyt urakka- ja muita sopimuksia rakennusalalla n. 20-vuotta ja hyvin usein käydään vielä lakimiesten kanssa läpi sopimustekstit ja niiden liiteasiakirjat. Mitä paremmin molemmat osapuolet tutustuvat asiapapereihin sitä paremmin homma sujuu.
En usko, että talotoimittajat tekevät tahallaan “epäselviä” sopimuksia, mutta ostajien pitää tutustua sopimusteksteihin tunnollisesti.
Ottaa niin päähän koko älvsby. En lähtis enään yhteistyöhön heidän kanssaan missään nimessä! Kaikki hinta-arviot oli aivan äärrettömästi alakanttiin, pitää olla ite tosi tietoinen ja kiinnostunu, ettei budjetti mee kuralle. Yrittää kaunistella lukuja et vaan saa nimet papereihin.Älvsbyyn arvioihin ei kannata luottaa. Niin kauan oltiin ystävällisiä ja avuliaita kunnes oltiin saatu nimet paperiin.
Ajatella että autotallin piirustukset oli niin pielessä että kolme kertaa piti ruotsin päässä korjata, ennen kuin kelpas tarkastajille, et sai pystyttää koko höskää.
Nyt karhutaan sitten lakuja olemattomista palveluista, pystytysporukka vaihtu 3 kertaa ja muuttopäivä kusi.
Kaikki asiain hoito on retuperällä. Yleisvaikutelma vaan oli että epäluotettavaa sakkia. On sekin jos joku "iso kiho" varottelee omista rakennusmiehistään et ei kannata paljon heille sanoo, et ei sit tiiä vaik he rikkois jotain tahallaan.
Niin kuin jo tuolla aikaisemmin totesin ja mihin myös “BT” viitasi; etenkin näissä “avaimet käteen” - toteutuksissa on ehdotomasti otettava YSE sopimuksiin mukaan ja sitten korostaisin vielä, että po. tapauksissa on paljon laajemmasta asiasta kysymys kuin “kuluttajasta”, on kysymys rakennuttajasta eli kuten lakitermi sanoo rakentamiseen ryhtyvästä, joka viime kädessä vastaa lain sanelemista asioista. Näin ollen hänellä täytyisi olla oikeus vaatia, että mm. YSE otetaan sopimukseen. “Tuumasta toimeen” totesi, ettei “kuluttaja” ymmärrä/tiedosta YSE:n henkeä, sisältöä jne…Näin varmaan onkin useassa tapauksessa ja siksi olisikin tärkeää, että tällöin rakentamiseen ryhtyvä ottaisi tuekseen, edunvalvojaksi rakentamisen/rakennuttamisen ammattilaisen pääsuunnittelijan, valvojan ja ehkä myös vastaavantyönjohtajan rooliin. Tuon viimeksi mainitu rooli (vast.työnjoht.) pitäisi sälyttää poikeuksetta etenkin näissä “avaimet käteen” toteutuksissa talotoimittajalle; he sen työnkin tekevät matskuista valmiiseen tuotteseen ja kyllä tämän tahon olisi näin ollen vastattava tekemisistään myös viranomaisille. Tilaajalle ja tai hänen edun valvojalleen jäisi näin ns. valvojan rooli (sopimuksen, laadun yms. mukaisuus).