Kellarin epätasaisen vanhan betonilattian päälle laitetaan lattialämmitysputket ja sitten raudoitusverkot+betonivalu. Primeri olisi tietysti helpointa levittää ennen lämmitysputkien asentamista mutta meneekö koko primerin hyöty kun sen jälkeen vielä tulee pölyä sun muuta asennuksissa? Eli pitääkö vaan sörkkiä primerit jotenkin putkien asentamisen jälkeen putkien väleistä? Millä muilla tavoin voi edesauttaa uuden betonin tartuntaa vanhaan?
Paras tartunta saadaan puhdistamalla vanhan betonin pinnasta, lika, ja sementtiliimakeros joko hiomalla, jyrsimällä tai hiekkapuhaltamalla. Tai vaikka teräsharjaamalla kunhan vaan alustana on puhdas betonipinta. Primeriä ei tarvita puhtaaseen betonipintaan. Paras tartunta saadaan puhtaalla betonipinnalla.
Ensiksi pyydän nöyrimmin mielin anteeksi hyviltä ystäviltäni: Marklarilta, markstolta, R-ranelta ja kaikilta muiltakin, joita en nyt jaksa tässä muistaa ja kirjoitella, jotta päästään lyhyeen kysyjän kysymättömän kysymyksen vastaukseen. Niin ja tietenkin kysyjälle itselleenkin sorry vaan.
Sinä tietenkin tiedät, sehän on kyllä sanomattakin selvää, että minimivalun paksuus on ehdottomasti betonilla 50 mm ja se levy kuivumisen seurauksen käyristyy ainakin nurkista (ylöspäin), joten sinun on syytä raudoittaa varsinkin nurkat kunnon raudoituksin käyristymisen estämiseksi ja samalla voit sen "pultata" sopivilla ankkureilla (ei: muovipropuilla) siihen alla olevaan lattiaan, ettei siitä tule "keinutuolia". Jos et "tartuntaa" lisää, niin varmasti mikään vanhan betonin puhtaus ei estä sen uuden "levyn" irtoamista siitä vanhasta. Irtoaa varmasti, jolloin käyristyksen estäminen on se tärkein toimenpide.
Toistan vielä anteeksipyyntöni, vaikka et kysynytkään ja toisaalta et varmaan odottanutkaan vastausta kysymättömään kysymykseesi.
Kirjoittelen tämän vain aikani kuluksi, kun en muutakaan häiriköintiä nyt tässä keksi. En myöskään ole mitenkään huolissani valusi onnistumisesta. Kaikkea hyvää valullesi. Kyllä se siitä.
Nyt jälkikäteen huomasinkin täydellisen mokani ja turhan anteeksipyyntöni, sillä kysyithän sinä huolellisena miehenä/naisena.
"Millä muilla tavoin voi edesauttaa uuden betonin tartuntaa vanhaan?"
Ja taas mokasin! Sehän on paha tapani.
Kyllä se primeri sitä tartuntaa lisää vanhaan betoniin, ja suosittelen myös käytettäväksi.
Primeri on syytä levittää edeltävänä työvaiheena ennen valua, jotta alusta olisi myös pölytön. (hankaat vaan harjalla joka paikkaan - tarvittaessa uittamalla, ilman isoja lammikoita).
Tuo Montan mainitsema reunojen/(nurkkien) ylöspäin käyristymen johtuu laatan epätasaisesta kuivumisesta, joka on melko yleistä (kiireessä).
= laatan pinta kuivuu nopeammin kuin laatan “pohja-osa”, ja tapahtuu kutistumaa. Tämä ilmiö pyrkii sitten ajan kanssa tasaantumaan. (huomataan jalkalistojen ja lattian väliin muodostuvasta, joskus yllättävänkin suuresta raosta).
Tässä asiassa valun oikea jälkihoito kiittää huolellista tekijää.
Lattialämmitys lattian seinän viereen olis hyvä laittaa reunanauhaa niin lattiabetonin kutistuessa ei jää rakoa.
Ei sillä betonin iällä ole merkitystä vaan pinnan puhtaudella. Puhdas betonipinta ei kaipaa primeriä, mutta ei siitä haittaakaan ole, turha kustannus.
Monta, "Ensiksi pyydän nöyrimmin mielin anteeksi hyviltä ystäviltäni: Marklarilta"
Saat anteeksi.
"Paras tartunta saadaan puhdistamalla vanhan betonin pinnasta, lika, ja sementtiliimakeros joko hiomalla, jyrsimällä tai hiekkapuhaltamalla."
Näistäkin toimenpiteistä jää varsin helposti sitä pölyä, joten itse kyllä sen primerin laittaisin betonin puhdistamisen jälkeen. Sitten vain mahdollisimman siististi asennukset ja tarvittaessa teollisuusimurilla siistii lopuksi ennen valua. Eikä noista Montan mainitsemista tartunnoistakaan haittaa ole.
En oikein keksi mitään pakottavaa syytä, etteikö rakentamisjärjestystä voi muuttaa siten, että lämmitysputkisto ja valu tehdään yhtäjaksoisesti omana työvaiheenaan ilman kummempia pölyongelmia. Voisiko harkita?
Pölyn ja muun irtoaineksen saa puhtaalta pinnalta pois imuroimalla. Edelleen, puhdas betoni / kivipinta ei kaipaa primeria.
Noniin, kiitoksia kommenteista. Vanha betonipinta on melko karhea mikä myös helpottanee tartuntaa. Likainen se oli joten hioin sen rälläkkään kiinnitetyllä teräsharjalla, h…vetillisen pölyn tuuletus, sitten imurointi ja vedelläkin pääsi pesemään.
Nyt on lämmitysputket jo paikallaan ja viime hetki laittaa primeri, jos sen laittaa. Irrotuskaistatkin laitan ja imuroin vielä kerran ennen valua.
Raudoitusverkon (6/150 mm) ajattelin jättää suoraan lämmitysputkien päälle ilman korokkeita. Verkon ankkurointia vanhaan lattiaan en ole vielä juuri miettinyt millä laittaisi.
Vettä ei kannattaisi / olisi kannattanut käyttää vanhan betonin putsaukaessa ( ainakaan kastumiseen asti ).
Laita se primeri kuitenkin, sanokoot muut mitä tahansa.
“Nimimerkillä kokemusta on”.
Vanha betoni pitää aina kastella. Jos alusta on kuiva “imaisee” vanha betoni uudesta betonista veden rajakohdassa ja liitos rajakohdassa tulee heikko riippumatta oliko primeria vai ei. Kastelu on elintärkeä hyvälle kontaktille.
Primeria ei kannata laittaa puhtaalle kontaktipinnalle.
Nythän “Tohtori” neuvon antoi. Vanhaa betonirakennetta kastelemaan…!
HYVÄ, HYVÄ !! ja taputusten kera.
Onkohan oikeaa tietoa siitä, mikä primerin tarkoitus ja käyttäytyminen on,- varsinkin korjausrakentamisessa ?!
On useita vaihtoehtoja toteuttaa, ja ajatellakkin saa. Jokainen tavallaan.
Hyvä vaihtoehto
En minä siile mitään mahda jos et ymmärrä betoniasioita…
En todellakaan ymmärrä.? "Väitöskirja", joka tähän kysymykseen liittyy, vaatii lisää tutkimista ja paneutumista asioihin. Suosittelen.
Kysyjälle en vaan haluaisi virheelistä neuvoa suoda, vaan antaa tietoa omista kokemuksistani ja oppimisistani. Pyyteettömästi.
Voisitko “vaihtoehtoja” perustella miksei lattiaa saisi tai pitäisi kastella ennen uutta valua? Olen tuon muualtakin kuullut että rajapinnan liian nopean kuivumisen estämiseksi vanha lattia pitäisi kastella.
Kun tuolla menee nuo lämmitysputket niin mielellään teen paljokin ylimääräistä valmistelua ja jälkihoitoa jos sillä vaan voi välttää uuden valun irtoamisen, koska vahinko olis aika iso. Kuivumisella ei suurta kiirettä ole, voin hyvin kastella ja odotella.
Minkälaiset tartuntateräkset tuohon vanhaan laattaan olisi paras laittaa?
Vaikka esitit vastaajaksi toista, niin tietenkin hän saa vastata ja sitten.
1) Kastella pitää se vanha betonipinta, mutta vain kostuttaa.
2) vaikkapa noin 4 kpl/neliö kiila-ankkureilla, joihin "ripustat ylöspäin" sen varsinaisen uuden raudoituksen.
Muuten: "Hyvä vaihtoehto En minä siile mitään mahda jos et ymmärrä betoniasioita..."
Siis kenellähän sitä ymmärrystä ei ole?
Kysyjälle toki vastaan.
Monta on oikeassa, kostuttaa saa - ei kastella. Kastelemalla aiheutat lievän vesivahingon-tyyppisen tilanteen. Kaikki ylimääräinen vesi rakenteessa on huono asia. Olethan varmaan myös kuullut, kuinka vesivahinkotapauksissa kuivuminen on tuskasen hidasta, -jopa kuivureita käytettäessä.
Jos, ja kun tuon primerin (tapauksessasi vesiohenteinen) levittää ohjeiden mukaisesti, oikeassa 1:3 laimennussuhteessa, tapahtuu samalla tuo kostutus, ja primeri sitoo vanhan betonipinnan antaen sille paremman vetolujuuden uuden valun kiinnipysymiselle.(betonin pinta on yleensä se heikoin lenkki).
Samalla primer muodostaa kalvon tuohon rajapintaan, mikä osaltaan ehkäisee tuota “Tohtorin” esille tuomaa “imaisu-ilmiötä”.
Betoni kuivuu ja kovettuu kemiallisessa reaktiossa, jolloin se käyttää massassa olevaa vettä (sitoutuu itseensä), sekä haihduttaen osan siinä olevasta vedestä vallitsevaan ympäristöön.(tapauksessasi ylöspäin).
On tärkeää, että valmiiseen sekoitettuun “satsiin” ei enää missään vaiheessa lisätä vettä. Ei uutena, eikä vanhana.
Jälkihoidossa ei saa kastella, vaan pinta suljetaan muovilla liian nopean pinnan kuivumisen estämiseksi. Näin se kovettuminen tapahtuu tasaisesti ja rauhassa koko paksuudelta, ja tuo käyristyminenkin pysyy paremmin “hanskassa”.
Lopuksi: Vanhan betonin kuivuminen on paljon hitaampaa kuin uuden.
Ja vanhan betonin kuiva -RH% on paljon alhaisempi kuin uuden. (Alustan kosteus ennen pinnoitusta).
Tämä omana vakaumuksenani, eikä vielä “rekkuleita”.
Niin ja hyvä niin, mutta puhdas betonipinta ei kaipaa primeriä.
Ensin tarkistaisin vanhanlattian suoruuden,lämmitysputkien vahvuuden,verkon, siteiden vaatiman yhteisen työvaran ,Uskoisin että laatasta tulee riittävän vahva että ei ole merkitystä onko se pohjalaatassa kiinni,verkko estää kutistumishalkeamat.ei tarvita liimoja eikä ankkureita.Mutta jos haluaa sen pohjalattiaan kiinni ,niin ei muuta kuin harjaat pölyt,kastelet hyvin ja harjaat katuharjalla kynnet sementin ja sannan sekoituksella.Näin onnistuu noin 3cm pinta ilman putkia ja rautoja.Kun kestää kävellä ruiskii vähän vettä ja peittää.Praimereiden sutimiset verkonsilmistä jälkikäteen näin eläkeikään asti "raksalla"pyörineenä tuntuu kuin hölmöläisen leipomiselta joka unohti hiivat. Kireitä siimoja ja suoria pintoja,pieni vinkki alä tee liian märällä kuralla,niin säästät kalliissa pintatasoitteissa.