Onko mahdollista saada varaavaan vuolukivitakkaan sellaisia "osia", että lämmön saisi siirrettyä myös suoraan patterilinjastoon?
Varmasti, mutta kuinka, sitä on vaikea sanoa tuntematta takan rakennetta. Myös veden kierto häiriötilanteissa kannattaa miettiä, takkaa kun et saa kylmäksi nopeasti sen kerran kuumennuttua. Eli sähkökatkon sattuessa vesi kiehuu takan sisällä ja pitkään. No, akut hoitaa sen. Tietty, kierukan materiaali sellaiseksi, että se kestää, tarvittavat anturit niin, että ne on helppo vaihtaa.
Kannattaisi laittaa valmistajalle kysymyksiä aiheesta, josko heillä olisi tietoa lämpötiloista takan eri osissa, jolloin olisi helpompi kuutioida kierukan oikeaa paikkaa. Ja jos tietoa saat, niin laitappa tännekkin, uskon asian kiinnostavan muitakin kuin minua.
Tiileri ehdotteli putken asentamista yläpalotilan kansivalun yläpuoliseen eristeeseen, jossa lämmöt huitelevat 3-400:n asteen huitteilla.
Toki, en laittaisi lämpöä suoraan patterilinjaan vaan ennemmin varaajaan, koska se ottaa takasta hyötyä myös käyttöveteen ja systeemi toimii myös silloin, kun pattereita ei varsinaisesti tarvita.
Suosittelen lämpimästi! Mutta ei siten että takka on keskellä lämmitysputkistoa, vaan siten, että takka lämmittää varaajan veden. Itse olen käyttänyt järjestelmää jossa leivinuuni lämmittää koko talouden vedet.
Minkä takia takalla pitää sitä vettä lämmittää, eikö puukattila olisi tehokkaampi?
Tietysti tuo takka pysyy ilman puunpolttoakin lämpimänä kun vastuksella lämmitetty vesi siinä kiertää.
Kenties siksi, että esim. sähkölämmitteisessä talossa on mahdollista pienentää sähkölaskuaan samalla kun lämmittää takkaa, lämmittämällä samalla käyttövettä.
Tai, toisaalta, jo olemassa olevan järjestelmän apuna takka toiminee kivasti. Tästä on joissain tapauksissa sekin hyöty, että takan tuottamaa liikaa lämpöä voidaan varata ja käyttää myös muutoin, tällöin IV kone ei aja lämpöä pihalle. Lämpö myös leviää lattiakierron/pattereiden avustuksella tehokkaammin ympäri talon.
Puukattila on toki tehokkaampi, mutta takasta on iloa silmille ja tunnelmalle huomattavasti puukattilaa enemmän. Puukattilaa ei myöskään viitsi laittaa olohuoneeseen, joten se vaatii oman tilansa, joissain taloissa tämä on ongelma.
Ja tietenkään takkaa ei tarvitse pitää lämpimänä kierrättämällä siellä vettä, se ei paljoa älyä vaadi, että kiertoa on vain takan vesien ollessa riittävän kuumia.
No tälläinen itselle tulee.
takka sydän 3000kg,siihen päälle 1cm palovillaa,sitten siihen 12mm kupariputkea reilusti(monta rinnan),sitten 2cm palovillaa,sitten jokin kuori,ehkä kipsilevyä.
vesi niille putkille tulee lattialämmön paluusta jolloin tulovesi on aina lattianlämpöistä maksimissaan.
toivottavasti tälläisestä systeemistä jotain hyötyä saa.
Minä itse en näitä takkasysteemejä oikein kannata, mutta jos joku haluaa ottaa sen riskin, että olohuoneen lattia joskus lainehtii, niin ottakoon.
Miettikää nyt hyvät ihmiset kuitenkin loppun asti, miten sen toteutatte. Otetaan nyt esim. Larmatinin toteutus. Uskon, että hän on miettinyt, mitä tapahtuu eri tilanteissa, ja toteutaa suunnitelmansa järkevästi. Kuitenkin, jos joku hassu nyt ottaa tuosta ohjeen, ja luulee, että se on siinä, niin metsään menee.
Pitää miettiä ainakin: Mistä kohtaa linja katkaistaa, ettei lattialämmitykseen mene suntista liian kuumaa vettä? Miten kierto hoidetaan, jos lattialämmitys on pois päältä? Miten kierto, jos suntti on kiinni? Mitä tapahtuu, jos tulee sähkökatko? Mitään ylipääsemättömiä ongelmia, tai edes kovin kalliita ratkaisuja vaativia nämä eivät ole, mutta huomioida ne suunnittelussa kuitenkin pitää.
Täytyi vielä lisätä jälkikäteen: MUISTAKAA NE POMMINESTOVENTTIILIT JA NIIDEN SIJOITUS NIIN, ETTÄ NE TIE SINNE ON AINA AUKI!
Anteeksi kun huusin.
on yritetty ottaa huomioon kaikki ongelmat ja systeemit,liitos tulee t-haaralla lattiakierron suntin jälkeen joten lattilämpö saa aina viileetä vettä.
ylikuumenemis vaaraa ei ole koska siinä missä putki kulkee takassa ei kovin kuuma ole. en hae mitää 90ast vettä vaan pientä lisälämpöä siihen mitä lattialämpö hukkaa.tulee piiriin viellä ylimäär vesipumppu jos lattialämpöpumput ei päällä,ehkä jokin aurinkojärjestelmistä tuttu lämpötilaohjattu tehosäätöinen pumppu.
japi puhuu asiaa! Eli te ketkä näistä saatte ahaa elämyksen, että mullekkin tommoinen, niin järjestelmä pitää hyväksyttää sellaisella henkilöllä jolla on luvat suunnitella vastaavia järjestelmiä.
Järjestelmän pitää tosiaan kestää sähkökatkot ja myös takan kunnollisen lämmittämisen. Eli vesi ei saa jäädä putkeen kiehumaan ilman jonkinlaista paineenrajoitusventtiliä, eikä muutenkaan saa päästä missään tilanteessa lattialämmitykselle ylilämpöistä vettä. Jos asunto menee syystä X myyntiin joskus, niin seuraavankin asukkaan pitää voida järjestelmää turvallisesti käyttää.
Jos ei tiedä mitä tekee, niin se voi tulla kalliiksi, jolloin hyötyä saa metsästää vielä pidempään.
Jos järjestelmästä tekee kunnollisen, että hyötysuhteet ovat hyvät ja vikatilanteet eivät hajoita järjetelmää ja ympäristöä, ollen samalla helppo huoltoinen, niin tämäkään ei aivan ilmaista ole (syö taas tavoiteltua säästöä)
Mutta jos tietotaitoa + taitoa löytyy toteuttaa ja osia saa edullisesti, niin ei tuossa pahasti metsäänkään mene.
Japin linjoilla olen minäkin. Enkä oikein ymmärrä, mistä säästöä syntyisi, sillä saman lämpömäärän polttoaineyksikköä kohti se takka luovuttaa, oli se lämmitysverkostoon yhdistetty tai ei. Lämmön tasaisempaa jakautumista lämmitysverkosto tietenkin auttaa, jos takka pitää -tai halutaan- sijoittaa lämmityslaitteena epäedulliseen paikkaan asunnossa. Lisälämpöä (parempaa hyötysuhdetta) on saatavissa jäähdyttämällä savukaasuja, joiden lämpötila piippuun mennessään on polton loppuvaiheessa varsin korkea. Kiukaissa käytetyn tyyppinen vesisäiliön läpi johdettu “savutorvi”-ratkaisu järeämpänä rakenteena
toteuttaen tulee ensimmäisenä mieleen. Ohjaamalla savuja vesikiertojärjestelmän tarpeiden mukaisesti lämmittimen läpi/ohi on saatavissa jonkinlainen järjellinen logiikka niin, etteivät takan lämmittämisen ja varsinaisen lämmitysjärjestelmän vaatimukset lyö jatkuvasti toisiaan korville.
Ps. En kehota ketään toteuttamaan yllä olevaa. Haluan vain sanoa, että takka kertalämmitteisenä massiivisena lämmittimenä on periaatteeltaan täysin poikkeava jatkuvasti lähes samassa lämpötilassa pysyttelevään
vesikiertoiseen järjestelmään verrattuna, eikä näiden kahden yhdistäminen menestyksellisesti ole hetikään helppoa.
Kysyisin tähän väliin että kuinka moni on kuullut tai omakohtaisesti kokeillut että varaavaa takkaa kun lämmittää kun on kovia pakkasia ja sitten kun tuleekin lauhempaa niin sitten taas on kotona kuuma,pitäisi leivin uunissa jotain paistaa mutta ei viitti kun kämppä lämpenee liikaa.
Minulla ja tutuillani on tuollaisia kokemuksi.
Joten kun takan lämpöeristää ja sieltä saa pikkuhiljaa hallitusti sitä lämpöä imettyä lämminvesivaraajaan josta sitä voi sitten käyttää miten haluaa.Näitä mietteitä pohdiskelevana haluan sellaisen takan.
"Kysyisin tähän väliin että kuinka moni on kuullut tai omakohtaisesti kokeillut että varaavaa takkaa kun lämmittää kun on kovia pakkasia ja sitten kun tuleekin lauhempaa niin sitten taas on kotona kuuma,pitäisi leivin uunissa jotain paistaa mutta ei viitti kun kämppä lämpenee liikaa."
Kesällä näin voi käydäkkin, mutta silloin paistellaan sähköuunissa, grillissä tai rovopaistia ulkona.
Itselläni on tiilerin Tytti 3200kg. Kuoren ja rungon välissä villat, niinkuin pitääkin. Takka luovuttaa todella tasaisesti lämpöä ja huonetermostaatti pitää huolen, että lämpötila on maltillinen koko ajan. Kattotuulettimella takan päällä levitän takan polton aikana syntyvää kuumempaa ilmaa.
Eli vaikka lämmitän takkaa polttamalla leivinuunin 130 asteeseen tai vaihtoehtoisesti leivinuunia polttamalla 300 asteeseen, niin huoneen lämpö ei nouse 24 astetta ylemmäksi. Kättä kärsii pitää takan kyljessä. Joskus kovilla pakkasilla kun polttaa 2-3 pesällistä aamulla ja 2 illalla, niin sitten pinnan saa kuumaksi ja luovuttaa vielä 48 tunnin jälkeenkin lämpöä.
" Eli vaikka lämmitän takkaa polttamalla leivinuunin 130 asteeseen tai vaihtoehtoisesti leivinuunia polttamalla 300 asteeseen, niin huoneen lämpö ei nouse 24 astetta ylemmäksi. Kättä kärsii pitää takan kyljessä. Joskus kovilla pakkasilla kun polttaa 2-3 pesällistä aamulla ja 2 illalla, niin sitten pinnan saa kuumaksi ja luovuttaa vielä 48 tunnin jälkeenkin lämpöä."
Sopinee vain kysellä:
1) Kuinka paljon energiaa menee polton aikana harakoille siitä klapienergiasta?
2) Kuinka paljon energiaa tarvitaan sen klapikasan synnyttämiseen, että se on siellä polttouunissa?
3) Kuinka paljon maksaa se tilateos ja tila, missä se möntti mököttää?
4) Kuinka paljon energiaa/vaivaa sen tilateoksen huolto vaatii unohtamatta mustaa miestä/naista (ei unohdeta tasa-arvoa)?
5) Kuinka paljon hiukkaspäästöjä se möntti aiheutaa unohtamatta sisäilmastoa ulkoilmasta puhumattakaan?
6) Kuinka paljon huikkasta se vaatii?
7) Kuinka paljon kysymyksiä ja muita ihmetyksiä onkaan?
8) Summauksena: kuinka paljon se hyöty siinä mötiskässä tuotettuna maksaa?
Poltakko marklar tosiaan jopa viis pesällistä päivässä?!? Eihän sulla kerkiä peltejä laittaa kiinni ku pitää jo uutta sytyttää?
Viime talvena poltettiin leivinuunissa pari pesällistä kerralla joka toinen päivä ja siitä aiheutui sitten se että lämpötila humppas. Lämmityspäivänä tuli lämmin ku lattialämmitys oli jo edellis polton jälkeen lämmittäny lattian lämpimäksi. Sitten taas seuraavana päivänä tai vielä seuraavanakin siis ennen uunin uutta lämmitystä oli taas hieman kylmä ku lattia ei kerkeä lämmetä ku lämpö hiipui uunista. Nyt tänä talvena olen polttanut yhden pesällisen joka päivä, jolloin lämpö pysyy tasaisena eikä lattiatkaan mene kylmäksi. Ainoastaan kovilla pakkasilla tai myräkkäpäivinä poltetaan vajaa kaks pesällistä. Meillä on tosin leivinuuni todella isossa tilassa (kahdella sivulla keittiö toisella puolen ruokailutila ja iso olohuone, eikä yhtään väliseiniä), jolloin lämpö leviää hyvin. Takalla lämmittäessä menis kyllä enemmän puita ja pinnat olis varmasti kuumia, kun ei oo niin paljoa kiveä varaamassa lämpöä.
"1) Kuinka paljon energiaa menee polton aikana harakoille siitä klapienergiasta?"
Riippuu puun kosteudesta.. Ikävä kyllä saisi olla kuivempaakin, mutta näin alkuun uudessa talossa kun ei ylivuotista puuta ole, mutta kun klapikoneella 50 mottia puolikuivista rangoista tuossa eräs viikko tein, niin onneks suuriosa kerkeää rutikuiviksi.
Vastakysymys.. kuinka monta prosenttia sähkölaskustasi menee osinkoina sähköyhtiön pääosakkaille? Hyötysuhde ei aina ole sitä miltä näyttää..
"2) Kuinka paljon energiaa tarvitaan sen klapikasan synnyttämiseen, että se on siellä polttouunissa?"
Enpä ole laskenut, mitä tuo jonseredi haukkaa pensaa kuutiota kohden.. litralla sahaa kyllä aikas pitkään. Fiskarssin kirveen sain tuparilahjaks, eli sen valmistusenergiasta pitää kysyä valmistajalta. Ei ole kuitenkaan kuntosalille tarvinnut ajella jenkkiautollani. Ja tuo kirveellä pilkkominen on lähinnä harrastus, kun klapikonekkin saatavilla.
"3) Kuinka paljon maksaa se tilateos ja tila, missä se möntti mököttää?"
Trukkilavoja kertyi iso pino rakennusaikana ja lisääkin saisin kun vaan hakee. Niiden päällä puiden on mukava mököttää ja nauttia tuulesta ja auringosta kun vielä vanha pelti päässyt hyötykäyttöön suojaksi.
Vai komeaa takkaaniko tarkoitit. Sehän on oikea sisutus/ruuanlaitto monumentti joka jakaa olkkarin ja keittiö tilaa kivasti. On siinä monet paistit paistettu edullisella energialla.
"4) Kuinka paljon energiaa/vaivaa sen tilateoksen huolto vaatii unohtamatta mustaa miestä/naista (ei unohdeta tasa-arvoa)?"
Huolto? Tarkoitat varmaan nuohoomista? Eikös tulisijojen piiput ole kerran vuodessa nuohottava. Takan päällisen välillä tietysti pölyistä pyyhin lisäksi, niin ja tuhkaahan tulee marjapensaille mukavasti kun vielä maitopurkkeja hieman käryttelee kunnon hiilillä.
"5) Kuinka paljon hiukkaspäästöjä se möntti aiheutaa unohtamatta sisäilmastoa ulkoilmasta puhumattakaan?"
Luuletko tosissasi, että olen mittarin kanssa mittaillut hiukkaspäästöjä mitä piipustani tulee. En ole. Sisäilma on kyllä ihanan raikas tehokkaan ilmanvaihdon ansiosta. Täällä maalla kun ei noita autojen päästöjä kauhiasti ole.
"6) Kuinka paljon huikkasta se vaatii?"
Siitä lähtien kun kortin sain.
"7) Kuinka paljon kysymyksiä ja muita ihmetyksiä onkaan?"
Kysy toki jos ei ymmärrys riitä
8) Summauksena: kuinka paljon se hyöty siinä mötiskässä tuotettuna maksaa?
Kuntoa tulee, mieltä rauhoittava harrastus(puunteko). Puita saa metsästä. Se, että 2 vuoden polttopuut on pinossa vaatii rahaa noin 50€ Se on eriasia haluaako tehdä ne 2 vuoden puut parissä päivässä klapikoneella vai useammassa viikossa kirveellä on itsestä kiinni.
Hyöty on jokatapauksessa melkoinen. Samat puut palavat puukiukaassa.
Ja tuo, että polttaa 2 pesällistä aamulla ja 2 illalla on tiilerin suosituskin. Ei sitä pesää työnnetä arinasta kattoon saakka. Ja se esimerkki oli siis kylmistä keleistä (-20c)-(30c), joita ei montaa päivää näillä korkeusasteilla ole.
Tietysti näillä keleillä riittää kun joka toinen päivä polttaa puita ja silti pilpin vastukset syttyy aika maltillisesti.
Deippa
Eipä tuo pari pientä pesällistä hyvällä vedolla kauaa pala.. pellit heti kiinni kun hiillos hiipuu.
Itsellä ekana talvena myös lämmöt nousi hieman korkealle, mutta pilpin säädöillä sekin on kurissa.
Itselläni siis takkaleivinuuni eikä leivinuuni ja takka. Jos takassa ei oo polttanut muutamaan päivään ja illalla lämmittää, niin vasta aamulla antaa tasaista lämpöä. Eristeet ovat tehokkaat.
Mainintoja, joihin en kaipaa/odota vastauksia:
"Vastakysymys.. kuinka monta prosenttia sähkölaskustasi menee osinkoina sähköyhtiön pääosakkaille? Hyötysuhde ei aina ole sitä miltä näyttää.."
Kuinka paljon se klapikuutio maksaa oli se omasta takaa tai ostettu! Se on aina sama eli markkinahinta. Muuten sähköstä (tarkkaanottaen lähes) kaikki on hyötykäytössä menemättä korsteenista ohessa harakoille
"Trukkilavoja kertyi iso pino rakennusaikana ja lisääkin saisin kun vaan hakee. Niiden päällä puiden on mukava mököttää ja nauttia tuulesta ja auringosta kun vielä vanha pelti päässyt hyötykäyttöön suojaksi."
Eivät ole ilmaisia, vaan kalliita "laulujen" lunnaita.
"Vai komeaa takkaaniko tarkoitit. Sehän on oikea sisutus/ruuanlaitto monumentti joka jakaa olkkarin ja keittiö tilaa kivasti. On siinä monet paistit paistettu edullisella energialla."
Joopa joo! Onpahan kivan kallis silmänilo.
"Luuletko tosissasi, että olen mittarin kanssa mittaillut hiukkaspäästöjä mitä piipustani tulee. En ole. Sisäilma on kyllä ihanan raikas tehokkaan ilmanvaihdon ansiosta. Täällä maalla kun ei noita autojen päästöjä kauhiasti ole."
Ohhoh mikä käsitys! Ja maallahan muailma on puhdas, kun noita autojakaan ei juurikaan ole.
"Siitä lähtien kun kortin sain"
Huikkaset nostavat puun hintaa ja laskevat terveyttä, jos/kun menee ylirajojen.
"Kysy toki jos ei ymmärrys riitä"
Jassoo tuntuu jollakin riittävän, joten on huoletonta, kun ei ole sitä tietoa, mutta tieto lisää tuskaa.
"Kuntoa tulee, mieltä rauhoittava harrastus(puunteko). Puita saa metsästä. Se, että 2 vuoden polttopuut on pinossa vaatii rahaa noin 50€ Se on eriasia haluaako tehdä ne 2 vuoden puut parissä päivässä klapikoneella vai useammassa viikossa kirveellä on itsestä kiinni."
Katsopa tuonne ylemmäs!
"Ja tuo, että polttaa 2 pesällistä aamulla ja 2 illalla on tiilerin suosituskin."
Kun talonsa on tehnyt huolellisesti, niin tiilerin suosituksia ei tarvita eikä kaivata.
"Kuinka paljon se klapikuutio maksaa oli se omasta takaa tai ostettu! Se on aina sama eli markkinahinta."
Sinun kilowatti tunti menee markkinahinnan mukaan sentilleen, mutta harvennus puulleni voit toki kertoa kuutio hinnan jos osaat?
"Trukkilavoja kertyi iso pino rakennusaikana ja lisääkin saisin kun vaan hakee. Niiden päällä puiden on mukava mököttää ja nauttia tuulesta ja auringosta kun vielä vanha pelti päässyt hyötykäyttöön suojaksi."
"Eivät ole ilmaisia, vaan kalliita "laulujen" lunnaita."
Mikäpä olisi ilmaista.. Kun sinä kannat ne kaatopaikalle, niin sekään ei ole ilmaista.
"Vai komeaa takkaaniko tarkoitit. Sehän on oikea sisutus/ruuanlaitto monumentti joka jakaa olkkarin ja keittiö tilaa kivasti. On siinä monet paistit paistettu edullisella energialla."
"Joopa joo! Onpahan kivan kallis silmänilo."
Kallis? Mielestäni oli todella hyvä hintalaatusuhteeltaan koko projektissa. 5vuodessa maksaa itsensä takaisin lämmityksessä ja hyvät ruuat kypsyy, makkarat ja jopa leivätkin paistuu samalla. Kengät ja lasten haalarit kuivuu nopeasti takan edessä. Lisäksi kyllä joka talossa pitää olla sähköstä riippumaton varalämmön lähde sähkökatkojen varalta. Koskaan ei voi olla varma siitä, etteikö kovilla pakkasilla sähköt voisi olla esim 3 päivää poikki.
"Kun talonsa on tehnyt huolellisesti, niin tiilerin suosituksia ei tarvita eikä kaivata."
Heh, Ikävä lisätä tietoa, vaikka se tuskaasi lisääkin. On aivan yksi ja sama vaikka talosi olisi u-arvoltaan pyöreä nolla joka kohdasta ja markkinoiden parhaalla lämmön talteenotolla, niin sitä lämmitystä tarvitset silti. Se on sitten asia erikseen millä sen teet mutta ei se lämmin vesi sieltä kraanasta ilmaiseksi tule. Ja kyllä sitä ilmaa PITÄÄ vaihtaa pakkaskeleilläkin talossa joka on kuinka tiivis tahansa. Se katos vaatii lisälämpöä. Mutta ei siitä enempää, ettei sitä tuskaa tule kerralla liikaa.
Sen verran annan anteeksi, että tuosta tiilerin suosituksesta olisin voinut asian ilmaista selvemmin. Eli suositus tarkoittaa sitä, että takan saa kauttaaltaan tasaisen kuumaksi polttamalla muutaman tunnin päästä uudet tulet niin edellinen lämpö kerkeää siirtyä rauhassa ulkokuoreen. Niin saa pitkän tasaisen lämmön silloin kun siihen on tarvetta.
En ymmärrä mikä tuossa lisälämmityksessä sinua ahdistaa. Kuitenkin lähes jokaisessa omakotitalossa jonkilainen tulisija on. Ja hyvä niin.
Totta totisesti takka saa talossa kuin talossa olla, mutta siihen on suhtauduttava täysin realistisesti ja polttopuu ei ole halpaa saatikka ilmaista, kuten siihen näköjään suhtaudutaan eli täysin itsepetosta, joka helpottaa, kun ei tiedä mitään. Puunpolttohan kotikaminoissa on täysin saasteetonta ja suorastaan ilmaa/ilmastoa parantavaa varsinkin maaseudulla eli seesam aukene-tavalla.
"polttopuu ei ole halpaa saatikka ilmaista"
Polttopuu ei ole kaikille halpaa, Sähkö ei kenellekkään. Se, että sinä et saa halpoja klapeja, niin siitä on turha ottaa itseenä.
Itsellä puunpoltto takassa säästää sähköä useamman tuhanen kilowattitunnin käyttöveden/talon lämmityksessä, pilp kun hyödyntää tuota takan lämpöä ja kiukaassakin karkeesti laskettaen 1500kWh vuositasolla. Tästä kuluja parikymmentä euroa + laatuaikaa metsässä.
"Puunpolttohan kotikaminoissa on täysin saasteetonta ja suorastaan ilmaa/ilmastoa parantavaa"
Taas olet hakoteillä. Täysin saasteetonta energiamuotoa ei ole vielä keksitty. Toiset saastuttaa enemmän toiset vähemmän. Ei se hiilivoimalakaan ihan päästötön ole mikäli kukkahattutädiksi heittäydyt.
Edit: Miinuksista päätellen tais osua arkaan paikkaan...