50 mm uretaani villan tilalle

Väliseinien eristys
1

Tilanne se, että kappaletavarasta tehtyyn puurunkoon laitettu normaali 150 mm villa runkotolppien väliin ja vaakakoolaukseen höyrysulun sisäpuolelle suunniteltu 50 mm villa.

Paljonko rakenteen U-arvo paranisi vaihtamalla villa uretaaniin? Voisi yrittää laskea kustannusvaikutusta energiatodistuksen laskentapohjalla.

Mitä rakenteellisia heikkouksia piilisi? Luulisin, ettei niitä levyjä ihan prikulleen tarvitse leikata sillä ne saumattaisiin varmaan vaahdolla.

Onko työläs sähkävetojen suhteen vai antaisiko höyrysulku ja sen takainen runkovilla tarpeeksi periksi johdoille (ilman putkituksia)?

2

Vastaanpa itse kun otin ainakin jotain selville. Jukka-talon esitteiden mukaan seinän U-arvo paranisi vain 0.02. Energiajuniorin (Excel-pohja) perusteella säästäisin vain 700 kWh vuodessa kohteessani. Se ei taitaisi mitenkään puoltaa investoinnin eroa, joka olisi luokkaa 1500-2000 euroa (hinnat tosin kysymättä tarkasti)

3

Ensiksi: Vakio uskollinen äänestäjäni äänestä tämä heti pimentoon, niin silloin se herättää enemmän terveellistä huomiota.

Kysymys: "Tilanne se, että kappaletavarasta tehtyyn puurunkoon laitettu normaali 150 mm villa runkotolppien väliin ja vaakakoolaukseen höyrysulun sisäpuolelle suunniteltu 50 mm villa."

Vastaus: 150mm villa+höyrynsulku +verhous U= noin 0,30

Tuulensuojaa ei huomioitu, mutta oltava ehdottomasti.

150mm villa+50mm uretaania (jokainen sauma, myös keskenään, on saumattava vaahdolla, ei erillistä höyrynsulkua) U = noin 0,18

150mm villa+50mm villa U = noin 0,22

Kysymys: "Paljonko rakenteen U-arvo paranisi vaihtamalla villa uretaaniin? Voisi yrittää laskea kustannusvaikutusta energiatodistuksen laskentapohjalla."

Vastaus: 50mm uretaania yli runkotolppien (on jo tuulensuoja) + 100mm tolppien välissä + asennusväli (tyhjää)50mm U= noin 0,180. Ei erillistä höyrynsulkua.

50mm uretaania yli runkotolppien (on jo tuulensuoja) + 100mm tolppien välissä + asennusväli, jossa 50mm villaa (ei erillistä höyrynsulkua saa olla ) U= noin 0,16.

Kysymys: "Mitä rakenteellisia heikkouksia piilisi? Luulisin, ettei niitä levyjä ihan prikulleen tarvitse leikata sillä ne saumattaisiin varmaan vaahdolla."

Vastaus: Ei mitään, saumaraot noin 1 cm Kaikki levyt saumattava myös keskenään ja tietenkin tolpituksiin saumavaahdolla.

Kysymys: "Onko työläs sähkävetojen suhteen vai antaisiko höyrysulku ja sen takainen runkovilla tarpeeksi periksi johdoille (ilman putkituksia)?"

Vastaus: Kaikki vedot ehdottomasti höyrynsulun sisäpuolella.

4

150 mm villaa on jo ja toki sen ulkopuolella tuulensuojalevy. Villan sisäpuolella on jo höyrysulku ja vaakakoolaus. Jos oikein ymmärsin niin arvioit u-arvon parantuvan 0.04. Oletetaan että sillä säästyisi jopa 1000 kWh (ehkä yliarvio). Hinnan tuplaantuminen 100 euroon per mega saisi homman kannattavaksi, ja vieläpä investoinnin korkokustannuksia laskematta, vasta noin 15 vuoden päästä.



Taidan tutkia yläpohjaani.

5

Valitettavasti tuo pelkästään teoreettiseen U-arvoon tuijottaminen ei ole koko totuus. Työn laatu on ratkaisevin. Uretaanilla tehden työn laatu on yleensä huomattavasti parempi, sillä ilmavuotoluku on yleensä ratkaisevampi kuin pelkkä U-arvo eli talon tiiveys on oikeastaan ratkaisevin asia. Villalla tehden siellä ei ole yleensä sisä-ulkosuunnassa kauttaaltaan "täyttä määrää" villaa.

6

Seinien höyrysulku on todella hyvin laitettu enkä ymmärrä mitä lisäarvoa uretaani siihen nähden tuo. Uretaania laitetaan U-arvon takia ja faktat nyt vain näyttävät siltä, ettei villan vaihto uretaaniin kannata. Tai sitten energiatodistuksen laskentapohja laskee väärin.

7

“Seinien höyrysulku on todella hyvin laitettu enkä ymmärrä mitä lisäarvoa uretaani siihen nähden tuo.”



Totuus saattaa olla kuitenkin hieman toinen. Minulla ei ole mitään syytä lähteä enempää perustelemaan. Vastasin vain kysymyksiisi. Sinähän se rakennat ja ilmeisesti rakennus tulee Sinulle.



Riippuen rakenteista muovilla on lähes mahdoton kohtuullisesti saada ilmanvuotolukua edes ykköseen (1), kun se alkaa olla nykysuositusten mukaan noin nolla pilkku viisi (0,5). Uretaania käyttämällä se on melko simppeliä. Ilmanvuoto on ratkaisevimpia tekijöitä estettäessä hukkaenergiaa.



Kaiken lisäksi se energiatodistus on sellaista teoriaa, että se ei kerro yhtään mitään eli se on usein aivan “höpönhöpöä”, vaan käytännössä työnlaatu/-tapa sen ratkaisevat. Energiatodistuksella byrokraatit pönkittävät vain itseään, että kuinka me osaamme.



Vain silloin energiatodistuksella on käytännön merkitystä, kun työ on tehty teorian vaatimalla tavalla ja huolellisuudella.

8

Tosta hyörynsulkumuovin ilmavuodosta olisi kiva saada lisätietoa. Ihmetyttää, mistä se ilma vuotaa, kun itsellä muovi on limitetty yhden tolpan välin ja saumat on teipattu. Lisäksi kipsilevynkin luulisi puristavan tolpan kohdalta muovit toisiinsa kiinni aika tehokkaasti. Vai onko ongelma vain pistorasioiden ja ilmastointiputkien läpivientien kohdalla. Nekin kyllä on teipattu.

9

Ensiksi:Teippaus ei pidä. Toisekseen: siellä on "miljoonia" pieniä reikiä/onkaloita.

Laskepa esim. tee nuppineulan mentävä reikä (terävä pää) ja niitä on sitten miljoonia eli paljon. Kuinka suuri ala siitä tulee.

Miksikähän auton/pyörän/kottikärryn renkaan venttiili sisäkumissa ei ole teippaamalla kiinnitetty?

On otettavahuomioon myös vesihöyryn vastus, se on taas toinen juttu.

10

Meneekö se vesihöry muovin läpi helpommin, kuin 50 mm uretaanin läpi ja eikös sen vesihöyryn pitäisi mennä tuulettuvaan tilaan, vai minnekkä se tässä tapauksessa rakenteelisesti menee.

11

Kaapeleita, lukuunottamatta antenni-, puhelin- ja atk-kaapeleita, ei saa kuljettaa kahden eristekerroksen välissä.

Eli vaakakoolauksen ja runkotolppien väliseen tilaan niitä ei saa laittaa.

Johdot on porattava vaakakoolauksen sisäpintaan niin, että ne jäävät levyä vasten. silloin kaapelessa syntyvä lämpö pääsee siirtymään levyn kautta huoneeseen, eikä kaapelin lämpötila nouse liikaa.

12

Molemmissa tapauksissa - muovi tai uretaani - vesihöyry menee huonosti läpi molemmissa tapauksissa itse aineen, mutta sillä rakenteessa ne reiät ovat ratkaisevassa asemassa, koska sitten rei''issä vesihöyryn vastus "paineen alaisena" eli ilmavirran kuljettamana on olematon. Varsinkin muovissa on reikiä (saumat, niittien tekemät, rasioiden ympäristöt, kun rasia on höyrynsulun ulkopuolella, jne).

Vesihöyryhän pyrkii lämpimästä kylmempään eli yleensä sisältä ulos, joten on pyrittävä estämään vesihöyryn siirtyminen rakenteeseen.