Terve! Minulla on 1959 vuoden puolitoistakerroksinen rintamamiestalo, johon olen tekemässä uusiksi edellisen
omistajan keskenjäänyttä yläkerran eristystä. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto. Haluaisin teiltä mielipiteitä, spekulaatioita tai
tutkittua tietoa seuraaviin harmaita hiuksia aiheuttaviin kysymyksiin.
Taloon on uusittu peltikate ja aluskate edellisen omistajan toimesta alle 10v sitten, joskin olisi mielestä kannattanut
korottaa kattotuolit samalla niin olisi saanut enemmän tilaa rakenteille. Vinokatolle ja ulkoseiniin oli laitettu kivivillat
purujen tilalle ja päälle laudoitus, Yläpohja eristämättä vielä eikä päätyihin olen tehty vielä tuuleusaukkoja.
No se siitä lähtötilanne on tämä, vinokaton rakenne ulkoa päin:
pelti, 22mm ruoteet, aluskate, toiset 22mm ruoteet, 125mm kattotuolit joissa sisällä 20mm ilmarako,
100mm kivivilla ja suoraan sen päällä laudoitus (huom. ei höyryn- tai ilmansulkua välissä). Nämä vinokaton eristeet
ja räystään alta ylimmän ulkoverhouslaudan puran auki jo riittämättömän ilmaraon takia.
Ulkoseinien rakenne:
Ulkoverhouslauta, pahvi, 100mm kivivilla, 22mm laudoitus, Tulevaisuudessa suunnitteilla laittaa ulkopuolelle 50mm runkoleijona
Mutta… toteutustapoja onkin sitten yhtä monia kuin on tekijää ja niitä pitäisi puntaroida.
Eristyskyvyltään ei toki tarvitse uudenveroista tulla, kunhan rakenteet pysyy terveenä ja ilma vaihtuu.
Kivivillaa mulla olisi yli oman tarpeen eristysmateriaaliksi ja ulkoseinissä jo asennettuna, mutta arveluttaa sen kosteutta
sitovat ominaisuudet? Toki vinokkaille(n. 2-3m ulkoseinästä yläpohjaan) tulisi aluskatteen alle 50mm ilmarako, runkoleijona, 100mm lisäkoolauksella
150mm kivivillaa ja ilmansulku joka nurkkaan.
Spu, tuo ikuinen kiistan aihe, mietityttää. Ilmeisesti pitäisi olla vähintään koneellinen poisto ainakin, jos sillä koko
vintin eristää, mutta entä jos sillä eristää pelkät vinokaton osuudet? Toinen kysymys onko tutkittu tuleeko höyryntiiviin spu vintti-iita ja anselmi kombon
ja muovittoman ilmansulkunpahvin yhtymäkohdissa ongelmia?
Ekovillasta en ole kuullut mitään kritiikkiä, että se toki olisi turvallisin valinta, mutta jos paloturvallisella kivi “mineraali” villalla uskaltaa jatkaa niin säästyy aikaa ja rahaa, välipohja olikin onneksi selluvillalla täytetty ja alemmassa kerroksessa säästin purueristeet.
“Sivuvinttien” suhteen on varmasti koulukunta eroja, haluaisin ne väliseinät avata ja jättää peltät tuennat pystyyn. Toki ne auttanee puolilämpimänä
lämmöneristyksessä… Kokemuksia?
No ihan ensimmäiseksi, kun eristeenä on mineraalivilla on käytettävä höyrynsulkua, muuten rakennetaan riskirakennetta. Mineraalivillojen harmi on se, että ne nimenomaan eivät sido ja luovuta kosteutta kuten orgaaniset eristeet, vaan liika kosteus muodostaa niihin vettä. Orgaaninen eriste käyttäytyy toisin, luovuttaa kosteutensa merkittävästi helpommin kuin veden haihduttaminen. Tuuletusta ajatellen rakenteiden on syytä olla ilmavuotuja vastaan mahdollisimman tiiviitä, olipa rakennuksen ilamanvaihto sitten painovoimaisesti tai koneellisesti hoidettu.
Vinoissa kattolappeissa asentaisin vuorivillat kiinni näkyvissä oleviin ruodelautoihin. Tuuletusrakoa ei siellä tarvita laudanvahvuutta enempää ja mahdollinen ilmavirtaus siellä on enemmänkin haitaksi. Kattotuolien alapintaan asentaisin kipsilevypintaiset uretaanilevyt , jotka toimivat höyrynsulkuna ja estävät rakenteen kylmäsillat. Toki siihenkin vuorivilla + höyrynsulku käy, mutta on paljon hankalampi toteuttaa. Sama rakenne sopii tietenkin myös pystyseinille.
Höyrysulun ja ilmasulkupahvin rajakohta ei aiheuta lisäongelmaa, mutta höyrynsulun puuttuminen mineraalivillaeristeen päältä on sinänsä riskirakenne.
Samaa tarkoitin mineraalivillan ominaisuuksista ja ymmärrän, että mineraavilla vaatii höyrynsulun. Täytyy vielä puntaroida, kannattaako yläkertaa kääriä muoveihin ku niitä ei ole muualle tulossa vai jos vaihtaisi ulkoseinien eristeet orgaanisiin eristeisiin esim. Ekovilla.
Puurakenteisen vinonkaton tuuletustarpeesta on ristiriitaista tietoa, kun toisaalla sitä korostetaan
https://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/kuluttaja/paroc/rr2004/vinoylapohja.htm
ja toisaalla sanotaan, että sen kannattaisi olla mahdollisimman pieni.
https://image.slidesharecdn.com/juhavinha-120523082524-phpapp02/95/225-framehankkeen-tulokset-21-728.jpg?cb=1337763503
Siihen vaikuttanee yläpohjan rakenne, mutta kumpaa pitäisi tässä tapauksessa uskoa?
-Aloittaja
+x[quote][/quote]
Terve! Minulla on 1959 vuoden puolitoistakerroksinen rintamamiestalo, johon olen tekemässä uusiksi edellisen
omistajan keskenjäänyttä yläkerran eristystä. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto. Haluaisin teiltä mielipiteitä, spekulaatioita tai
tutkittua tietoa seuraaviin harmaita hiuksia aiheuttaviin kysymyksiin.
Taloon on uusittu peltikate ja aluskate edellisen omistajan toimesta alle 10v sitten, joskin olisi mielestä kannattanut
korottaa kattotuolit samalla niin olisi saanut enemmän tilaa rakenteille. Vinokatolle ja ulkoseiniin oli laitettu kivivillat
purujen tilalle ja päälle laudoitus, Yläpohja eristämättä vielä eikä päätyihin olen tehty vielä tuuleusaukkoja.
No se siitä lähtötilanne on tämä, vinokaton rakenne ulkoa päin:
pelti, 22mm ruoteet, aluskate, toiset 22mm ruoteet, 125mm kattotuolit joissa sisällä 20mm ilmarako,
100mm kivivilla ja suoraan sen päällä laudoitus (huom. ei höyryn- tai ilmansulkua välissä). Nämä vinokaton eristeet
ja räystään alta ylimmän ulkoverhouslaudan puran auki jo riittämättömän ilmaraon takia.
Ulkoseinien rakenne:
Ulkoverhouslauta, pahvi, 100mm kivivilla, 22mm laudoitus, Tulevaisuudessa suunnitteilla laittaa ulkopuolelle 50mm runkoleijona
Mutta... toteutustapoja onkin sitten yhtä monia kuin on tekijää ja niitä pitäisi puntaroida.
Eristyskyvyltään ei toki tarvitse uudenveroista tulla, kunhan rakenteet pysyy terveenä ja ilma vaihtuu.
Kivivillaa mulla olisi yli oman tarpeen eristysmateriaaliksi ja ulkoseinissä jo asennettuna, mutta arveluttaa sen kosteutta
sitovat ominaisuudet? Toki vinokkaille(n. 2-3m ulkoseinästä yläpohjaan) tulisi aluskatteen alle 50mm ilmarako, runkoleijona, 100mm lisäkoolauksella
150mm kivivillaa ja ilmansulku joka nurkkaan.
Spu, tuo ikuinen kiistan aihe, mietityttää. Ilmeisesti pitäisi olla vähintään koneellinen poisto ainakin, jos sillä koko
vintin eristää, mutta entä jos sillä eristää pelkät vinokaton osuudet? Toinen kysymys onko tutkittu tuleeko höyryntiiviin spu vintti-iita ja anselmi kombon
ja muovittoman ilmansulkunpahvin yhtymäkohdissa ongelmia?
Ekovillasta en ole kuullut mitään kritiikkiä, että se toki olisi turvallisin valinta, mutta jos paloturvallisella kivi "mineraali" villalla uskaltaa jatkaa niin säästyy aikaa ja rahaa, välipohja olikin onneksi selluvillalla täytetty ja alemmassa kerroksessa säästin purueristeet.
"Sivuvinttien" suhteen on varmasti koulukunta eroja, haluaisin ne väliseinät avata ja jättää peltät tuennat pystyyn. Toki ne auttanee puolilämpimänä
lämmöneristyksessä... Kokemuksia?
omistajan keskenjäänyttä yläkerran eristystä. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto. Haluaisin teiltä mielipiteitä, spekulaatioita tai
tutkittua tietoa seuraaviin harmaita hiuksia aiheuttaviin kysymyksiin.
Taloon on uusittu peltikate ja aluskate edellisen omistajan toimesta alle 10v sitten, joskin olisi mielestä kannattanut
korottaa kattotuolit samalla niin olisi saanut enemmän tilaa rakenteille. Vinokatolle ja ulkoseiniin oli laitettu kivivillat
purujen tilalle ja päälle laudoitus, Yläpohja eristämättä vielä eikä päätyihin olen tehty vielä tuuleusaukkoja.
No se siitä lähtötilanne on tämä, vinokaton rakenne ulkoa päin:
pelti, 22mm ruoteet, aluskate, toiset 22mm ruoteet, 125mm kattotuolit joissa sisällä 20mm ilmarako,
100mm kivivilla ja suoraan sen päällä laudoitus (huom. ei höyryn- tai ilmansulkua välissä). Nämä vinokaton eristeet
ja räystään alta ylimmän ulkoverhouslaudan puran auki jo riittämättömän ilmaraon takia.
Ulkoseinien rakenne:
Ulkoverhouslauta, pahvi, 100mm kivivilla, 22mm laudoitus, Tulevaisuudessa suunnitteilla laittaa ulkopuolelle 50mm runkoleijona
Mutta... toteutustapoja onkin sitten yhtä monia kuin on tekijää ja niitä pitäisi puntaroida.
Eristyskyvyltään ei toki tarvitse uudenveroista tulla, kunhan rakenteet pysyy terveenä ja ilma vaihtuu.
Kivivillaa mulla olisi yli oman tarpeen eristysmateriaaliksi ja ulkoseinissä jo asennettuna, mutta arveluttaa sen kosteutta
sitovat ominaisuudet? Toki vinokkaille(n. 2-3m ulkoseinästä yläpohjaan) tulisi aluskatteen alle 50mm ilmarako, runkoleijona, 100mm lisäkoolauksella
150mm kivivillaa ja ilmansulku joka nurkkaan.
Spu, tuo ikuinen kiistan aihe, mietityttää. Ilmeisesti pitäisi olla vähintään koneellinen poisto ainakin, jos sillä koko
vintin eristää, mutta entä jos sillä eristää pelkät vinokaton osuudet? Toinen kysymys onko tutkittu tuleeko höyryntiiviin spu vintti-iita ja anselmi kombon
ja muovittoman ilmansulkunpahvin yhtymäkohdissa ongelmia?
Ekovillasta en ole kuullut mitään kritiikkiä, että se toki olisi turvallisin valinta, mutta jos paloturvallisella kivi "mineraali" villalla uskaltaa jatkaa niin säästyy aikaa ja rahaa, välipohja olikin onneksi selluvillalla täytetty ja alemmassa kerroksessa säästin purueristeet.
"Sivuvinttien" suhteen on varmasti koulukunta eroja, haluaisin ne väliseinät avata ja jättää peltät tuennat pystyyn. Toki ne auttanee puolilämpimänä
lämmöneristyksessä... Kokemuksia?
+x[quote][/quote]
No ihan ensimmäiseksi, kun eristeenä on mineraalivilla on käytettävä höyrynsulkua, muuten rakennetaan riskirakennetta. Mineraalivillojen harmi on se, että ne nimenomaan eivät sido ja luovuta kosteutta kuten orgaaniset eristeet, vaan liika kosteus muodostaa niihin vettä. Orgaaninen eriste käyttäytyy toisin, luovuttaa kosteutensa merkittävästi helpommin kuin veden haihduttaminen. Tuuletusta ajatellen rakenteiden on syytä olla ilmavuotuja vastaan mahdollisimman tiiviitä, olipa rakennuksen ilamanvaihto sitten painovoimaisesti tai koneellisesti hoidettu.
Vinoissa kattolappeissa asentaisin vuorivillat kiinni näkyvissä oleviin ruodelautoihin. Tuuletusrakoa ei siellä tarvita laudanvahvuutta enempää ja mahdollinen ilmavirtaus siellä on enemmänkin haitaksi. Kattotuolien alapintaan asentaisin kipsilevypintaiset uretaanilevyt , jotka toimivat höyrynsulkuna ja estävät rakenteen kylmäsillat. Toki siihenkin vuorivilla + höyrynsulku käy, mutta on paljon hankalampi toteuttaa. Sama rakenne sopii tietenkin myös pystyseinille.
Höyrysulun ja ilmasulkupahvin rajakohta ei aiheuta lisäongelmaa, mutta höyrynsulun puuttuminen mineraalivillaeristeen päältä on sinänsä riskirakenne.
Vinoissa kattolappeissa asentaisin vuorivillat kiinni näkyvissä oleviin ruodelautoihin. Tuuletusrakoa ei siellä tarvita laudanvahvuutta enempää ja mahdollinen ilmavirtaus siellä on enemmänkin haitaksi. Kattotuolien alapintaan asentaisin kipsilevypintaiset uretaanilevyt , jotka toimivat höyrynsulkuna ja estävät rakenteen kylmäsillat. Toki siihenkin vuorivilla + höyrynsulku käy, mutta on paljon hankalampi toteuttaa. Sama rakenne sopii tietenkin myös pystyseinille.
Höyrysulun ja ilmasulkupahvin rajakohta ei aiheuta lisäongelmaa, mutta höyrynsulun puuttuminen mineraalivillaeristeen päältä on sinänsä riskirakenne.
+x[quote][/quote]
Terve! Minulla on 1959 vuoden puolitoistakerroksinen rintamamiestalo, johon olen tekemässä uusiksi edellisen
omistajan keskenjäänyttä yläkerran eristystä. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto. Haluaisin teiltä mielipiteitä, spekulaatioita tai
tutkittua tietoa seuraaviin harmaita hiuksia aiheuttaviin kysymyksiin.
Taloon on uusittu peltikate ja aluskate edellisen omistajan toimesta alle 10v sitten, joskin olisi mielestä kannattanut
korottaa kattotuolit samalla niin olisi saanut enemmän tilaa rakenteille. Vinokatolle ja ulkoseiniin oli laitettu kivivillat
purujen tilalle ja päälle laudoitus, Yläpohja eristämättä vielä eikä päätyihin olen tehty vielä tuuleusaukkoja.
No se siitä lähtötilanne on tämä, vinokaton rakenne ulkoa päin:
pelti, 22mm ruoteet, aluskate, toiset 22mm ruoteet, 125mm kattotuolit joissa sisällä 20mm ilmarako,
100mm kivivilla ja suoraan sen päällä laudoitus (huom. ei höyryn- tai ilmansulkua välissä). Nämä vinokaton eristeet
ja räystään alta ylimmän ulkoverhouslaudan puran auki jo riittämättömän ilmaraon takia.
Ulkoseinien rakenne:
Ulkoverhouslauta, pahvi, 100mm kivivilla, 22mm laudoitus, Tulevaisuudessa suunnitteilla laittaa ulkopuolelle 50mm runkoleijona
Mutta... toteutustapoja onkin sitten yhtä monia kuin on tekijää ja niitä pitäisi puntaroida.
Eristyskyvyltään ei toki tarvitse uudenveroista tulla, kunhan rakenteet pysyy terveenä ja ilma vaihtuu.
Kivivillaa mulla olisi yli oman tarpeen eristysmateriaaliksi ja ulkoseinissä jo asennettuna, mutta arveluttaa sen kosteutta
sitovat ominaisuudet? Toki vinokkaille(n. 2-3m ulkoseinästä yläpohjaan) tulisi aluskatteen alle 50mm ilmarako, runkoleijona, 100mm lisäkoolauksella
150mm kivivillaa ja ilmansulku joka nurkkaan.
Spu, tuo ikuinen kiistan aihe, mietityttää. Ilmeisesti pitäisi olla vähintään koneellinen poisto ainakin, jos sillä koko
vintin eristää, mutta entä jos sillä eristää pelkät vinokaton osuudet? Toinen kysymys onko tutkittu tuleeko höyryntiiviin spu vintti-iita ja anselmi kombon
ja muovittoman ilmansulkunpahvin yhtymäkohdissa ongelmia?
Ekovillasta en ole kuullut mitään kritiikkiä, että se toki olisi turvallisin valinta, mutta jos paloturvallisella kivi "mineraali" villalla uskaltaa jatkaa niin säästyy aikaa ja rahaa, välipohja olikin onneksi selluvillalla täytetty ja alemmassa kerroksessa säästin purueristeet.
"Sivuvinttien" suhteen on varmasti koulukunta eroja, haluaisin ne väliseinät avata ja jättää peltät tuennat pystyyn. Toki ne auttanee puolilämpimänä
lämmöneristyksessä... Kokemuksia?
omistajan keskenjäänyttä yläkerran eristystä. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto. Haluaisin teiltä mielipiteitä, spekulaatioita tai
tutkittua tietoa seuraaviin harmaita hiuksia aiheuttaviin kysymyksiin.
Taloon on uusittu peltikate ja aluskate edellisen omistajan toimesta alle 10v sitten, joskin olisi mielestä kannattanut
korottaa kattotuolit samalla niin olisi saanut enemmän tilaa rakenteille. Vinokatolle ja ulkoseiniin oli laitettu kivivillat
purujen tilalle ja päälle laudoitus, Yläpohja eristämättä vielä eikä päätyihin olen tehty vielä tuuleusaukkoja.
No se siitä lähtötilanne on tämä, vinokaton rakenne ulkoa päin:
pelti, 22mm ruoteet, aluskate, toiset 22mm ruoteet, 125mm kattotuolit joissa sisällä 20mm ilmarako,
100mm kivivilla ja suoraan sen päällä laudoitus (huom. ei höyryn- tai ilmansulkua välissä). Nämä vinokaton eristeet
ja räystään alta ylimmän ulkoverhouslaudan puran auki jo riittämättömän ilmaraon takia.
Ulkoseinien rakenne:
Ulkoverhouslauta, pahvi, 100mm kivivilla, 22mm laudoitus, Tulevaisuudessa suunnitteilla laittaa ulkopuolelle 50mm runkoleijona
Mutta... toteutustapoja onkin sitten yhtä monia kuin on tekijää ja niitä pitäisi puntaroida.
Eristyskyvyltään ei toki tarvitse uudenveroista tulla, kunhan rakenteet pysyy terveenä ja ilma vaihtuu.
Kivivillaa mulla olisi yli oman tarpeen eristysmateriaaliksi ja ulkoseinissä jo asennettuna, mutta arveluttaa sen kosteutta
sitovat ominaisuudet? Toki vinokkaille(n. 2-3m ulkoseinästä yläpohjaan) tulisi aluskatteen alle 50mm ilmarako, runkoleijona, 100mm lisäkoolauksella
150mm kivivillaa ja ilmansulku joka nurkkaan.
Spu, tuo ikuinen kiistan aihe, mietityttää. Ilmeisesti pitäisi olla vähintään koneellinen poisto ainakin, jos sillä koko
vintin eristää, mutta entä jos sillä eristää pelkät vinokaton osuudet? Toinen kysymys onko tutkittu tuleeko höyryntiiviin spu vintti-iita ja anselmi kombon
ja muovittoman ilmansulkunpahvin yhtymäkohdissa ongelmia?
Ekovillasta en ole kuullut mitään kritiikkiä, että se toki olisi turvallisin valinta, mutta jos paloturvallisella kivi "mineraali" villalla uskaltaa jatkaa niin säästyy aikaa ja rahaa, välipohja olikin onneksi selluvillalla täytetty ja alemmassa kerroksessa säästin purueristeet.
"Sivuvinttien" suhteen on varmasti koulukunta eroja, haluaisin ne väliseinät avata ja jättää peltät tuennat pystyyn. Toki ne auttanee puolilämpimänä
lämmöneristyksessä... Kokemuksia?
Tuosta yläpohjan tuuletuksesta vielä. Sellainen sanonta yläpohjatuuletuksesta on vanhan kansan suussa, että kun sinne menee niin lakki lähtee päästä pois. Silloin on tuuletus kunnossa. Ja toinen ilmaus on se, että kun ilma molemmin puolin esim. peltiä vaihtuu samaan aikaan niin silloin on tuuletus kohallaan. Teempä tässä kysymyksen? Mitä varetn aluskatetta alettiin asentamaan peltikatolle? Onko kellää tietoa?