Laskeskelin tuossa u-arvojen pohjalta energiavuotoa eri rakenneosien läpi sen tyyppisessä ratkaisussa, josta olemme kiinnostuneet. Alle liitettynä nuo tarkemmat laskelmat kiinnostuneille.
Normitalon u-arvoilla olivat suurimmat energiavuodot (n. 30 %) laskelmissani alapohjan läpi. Tuo prosentiosuus ei vältämättä ol täysin oikein, koska esim. ikkuna-pinta-alat arvioin suhteellisen hatusta.
Laskelmia tutkissani tuli kuitenkin mieleeni, että vesikiertoisella lattialämmityksellä varustetussa talossa vuoden yli keskimääräistetty lämpötilaero (joka suoraan vaikuttaa energiavuodon suuruteen) on lienee suurin lattian ja alla olevan maan välillä. Lattialämmitteisen talon lattianhan täytyy olla talon lämpimin pinta. Tällöin alla olevat laskelmani olisivat virheellisiä alapohjan osalta, koska lämpötilaero maan ja lattian välillä on oltava suurempi kuin sisäilman ja ulkoilman välinen (keskimääräistetty) 17 asteen lämpöero, jota käytin myös alapohjan energiavuotoa laskiessani.
Lämmönläpäisykertoimen parantamisen pitäisi siis alapohjassa olla u-arvon paranemisen funktiona kaikein suurin (eli 0,1 u arvoa paremmaksi säästää enegiaa kaikkein eniten alapohjassa) ja lisäksi alapohjan lisäeristeen lisäyksen pitäisi olla suhteellisen halpa operaatio. Eikö siis ensisijassa talon energiataloudellisuutta parannettaessa tulisi ensisijaisesti keskittyä alapohjaan, lisäeristeen laitto tulee halvimmaksi ja yksinkertaisimmaksi (?) siellä, ja se antaa suhteessa suurimman energiansäästöhyödyn? Vai meneekö päättelyni harhaan jossain kohtaa?
Tarkempi laskelma
===============
Tampereen seudulla vuoden keskilämpötila on lienee n. 3 astetta.
Huonelämpötilaksi oletetaan alla 20 astetta. Lämpötila-ero ulkoilman keskilämpöön on siis
17 astetta. Tätä arvoa on käytetty alla.
Ikkunoiden
määräksi laskelmassa on arvioitu 6 isoa ikkunaa (iso ikkuna 1,75m x
1,15 m = 2,0125 m2, iso ikkuna jokaisessa makuuhuoneessa ja keittiössä,
sekä olohuoneessa 2 isoa ikkunaa) sekä 2 pientä ikkunaa (sauna ja
pesuhuone, pieni ikkuna kooltaan 0,6 m x 0,7 m = 0,42 m2).
Seinän
korkeudeksi on oletettu 2,8 m, jolloin ulkoseinän pinta-ala on
(laskelmien pohjana on käytetty talon mallia, jonka huoneistoala on 108
m2 ja kerrosala 121 m2. Sivujen pituudet ko. talossa ovat 9,014 x
13,364). Seinän pinta-ala on siis 2x(9,014 + 13,364)m x 2,8 m =125,32
m2.
Rakentaja fi tietojen pohjalta laskin 121 neliäisen talon
ilmanvaihdon kulutukseksi tavanomaisessa talossa 3444 kWh ja energiaa
säästävässä talossa 2234 kWh.
Ikkunapinta-ala 6 x 2,0125 + 2 x 0,42 = 12,915 m2
Ovipinta-ala 3 x ( 2m x 0,9 m ) = 5,4 m2
Ulkoseinäpinta-ala 2,8m x 2x (9,014 m + 13,364 m) - ikkunat -ovet = 107 m2
Lattiapinta-ala 121 m2
Yläpohja pinta-ala 121 m2
Energiankulutus
rakenneosittain saadaan nyt kertomalla kunkin osarakenteen pinta-ala
sen u-arvolla, keskimääräisellä lämpötilaerolla Kelvineissa ja
tunneilla vuodessa:
2010 normitalo:
Ikkunat 17 K x 12,915 m2 x 1 W/m2K x 8760 h = 1 923 301 Km2h x 1 W/m2K = 1923,30 kWh ( 19,35 % )
Ovet 17 K x 5,4 m2 x 1 W/m2K x 8760 h = 804 168 Km2K x 1 W/m2K = 804,17 kWh ( 8,09 % )
Seinät 17 K x 107 m2 x 0,17 W/m2K x 8760 h = 15 934 440 Km2h x 0,17 W/m2K = 2708,85 kWh ( 27,25 % )
Alapohja 17 K x 121 m2 x 0,16 W/m2K x 8760 h = 18 019 320 Km2h x 0,16 W/m2K = 2883,09 kWh ( 29 % )
Yläpohja 17 K x 121 m2 x 0,09 W/m2K x 8760 h = 18 019 320 Km2h x 0,09 W/m2K = 1621,74 kWh ( 16,31 %)
Energiankulutus
yhteensä:
9941,15 kWh (ilmanvaihdon
osuutta ei laskettu, jos ilmanvaihdolle oletetaan 3443 kWh, niin
kokonaiskulutus on 13384 kWh ja per neliö111 kWh/m2)