onhan niitä ns. hengittäviä aluskatteitakin.
Sitten on myös tiiviitä höyrynsulkuja, jolloin hieman vähäisempikin tuuletus piisaa…
No joo, aumakatto vaatii omat ratkaisunsa kun päätykolmioita ei ole.
"Sitten on myös tiiviitä höyrynsulkuja, jolloin hieman vähäisempikin tuuletus piisaa… "
Tässä on kysymys aluskatteen ja tiilen välisen raon tuulettumisesta. Vesi tulee sinne tiilien raoista, ei pelkästään harjatiilien alta tulevasta kosteudesta vaan tiiilet päästävät vettä läpi kaikista raoista koko lappeen alalta.
Jos aluskate viedään yli harjan yhtenäisenä, tuuletusta ei voi järjestää päätykolmion kautta vaan se järjestetään harjan (tai tuuletustiilien) kautta.
“Vesi tulee sinne tiilien raoista, ei pelkästään harjatiilien alta tulevasta kosteudesta vaan tiiilet päästävät vettä läpi kaikista raoista koko lappeen alalta.”
Ja varmaan jatkuvasti? Tasakatonko olet tiilistä tehnyt? Kannattanee aloittaa vaikka aivan alusta ja opetella vaikka ensimmäiseksi newtonin laki jos harjakotolta saat veden tulemaan joka raosta ja koko lappeen alalta ilman että vesi on opetellut kiipeämään tiiltä pitkin.
Minkä vuoksi käytetään harjatiivistettä, jos kerran vesi ei ole oppinut kiipeämään? Vai kiipeäkö se siellä harjalla mutta ei muualla? Tässä on ristiriitaisia puheita.
Ikäväkyllä minulle on opetettu että harjatiiviste on tuiskulunta, roskia ja lintuja/eläimiä varten. En ole ennen kuullutkaan että vesi kiipeää ylöspäin, saati että sitä sataisi alhaalta ylöspäin. Sitä en kyllä kiistä että erittäin navakka tuuli ei voisi sieltä vettä kuljettaa, mutta tuollaisia tuulia on kyllä ani harvoin.
Lisäksi ihmettelen kun muutaman kirjoittajan toimesta täällä sanotaan että tiilikate vuotaa joka saumasta ja aluskatteella virtaa joki sateen aikaan. Niin mitä helvettiä tuolla harjatiivisteellä edes sitten pitäisi estää veden menoa aluskatteelle jos se katteen ja aluskatteen väli muutenkin lainehtii/tulvii.
Katsoisitte välillä peiliin kun tuollasta sontaa jauhatte ja periksihän ei anneta vaikka mikä tulisi? Teille voi kyllä antaa "todellisen rautaisen ammattilaisen" arvonimen. Jatkakaa vaan samaan malliin räksytystä ja pilatkaa muuten niin oiva keskustelupalsta.
Ps. Halpakorjaus: tässä ei ole taas muualla ristiriitaa kuin omissa kirjoituksissasi.
“En ole ennen kuullutkaan että vesi kiipeää ylöspäin, saati että sitä sataisi alhaalta ylöspäin. Sitä en kyllä kiistä että erittäin navakka tuuli ei voisi sieltä vettä kuljettaa, mutta tuollaisia tuulia on kyllä ani harvoin.”
Painappa mieleen että nyt olet kuullut.
Kyllä se vesi “kiipeää”, ja yllättävän korkealle kiipeääkin. Ja näitä tilanteita esiintyy ihan jatkuvasti ja paljon.
Tosin se ei “sada” alhaalta ylös, niin kuin asian käsität. Kyseessä on muunlainen ilmiö. (fysiikan lakiin perustuva).
Asiaahan et tunne,/tiedä,/osaa, - koska hyökkäät…
“Katsoisitte välillä peiliin kun tuollasta sontaa jauhatte ja periksihän ei anneta vaikka mikä tulisi? Teille voi kyllä antaa “todellisen rautaisen ammattilaisen” arvonimen. Jatkakaa vaan samaan malliin räksytystä ja pilatkaa muuten niin oiva keskustelupalsta.”
Kenenköhän se pitäisi peiliin katsoa, ja vähän useammin.
Mikä on se muunlainen ilmiö, (muu kuin tuuli) joka tiilikatolla kuljettaa vettä ylöspäin? Tuulenkin pitää olla erittäin kova, että se saa tiilien saumat vuotamaan. Siinä tiilen alareunassa (joka asettuu edellisen päälle) on kuitenkin “tuplahuuli” joka hidastaa tehokkaasti ilmavirtauksen tuossa kohdassa ja vesi jää siihen.
Harja on oma lukunsa, sieltä vettä menee jonkin verran, jos tuulee riittävästi. Toisaalta, jos tiiliä latoessa tiilistä ei ole poistettu rösöjä, jää kalikat kantamaan helposti 2-3mm, alkaa raotkin suurenemaan. Jolloin tuo alkaa kyllä riittää jo tuuletukseenkin.
“Tässä on kysymys aluskatteen ja tiilen välisen raon tuulettumisesta. Vesi tulee sinne tiilien raoista, ei pelkästään harjatiilien alta tulevasta kosteudesta vaan tiiilet päästävät vettä läpi kaikista raoista koko lappeen alalta”
Öh… Käsittääkseni ketjussa on keskusteltu myös aluskatteen alapuolen tuulettumisesta, joka on koko töllin kannalta oleellisempaa kuin aluskatteen ja tiilien välin tuulettuvuus, joten sekin on syytä saattaa kuntoon.
“Kyllä se vesi “kiipeää”, ja yllättävän korkealle kiipeääkin. Ja näitä tilanteita esiintyy ihan jatkuvasti ja paljon.
Tosin se ei “sada” alhaalta ylös, niin kuin asian käsität. Kyseessä on muunlainen ilmiö. (fysiikan lakiin perustuva).”
Voisit varmaan perustella tämän ja kertoa minkä fysiikanlain mukaan vesi kulkee tiilikatossa painovoimaa vastaan? Otan mielelläni lisäinformaatiota vastaan.
Kyllähän tuo nyt pitäisi olla ilman fysiikan lakejakin selvää,että tiilikate ei pidä vettä.Vesikatteena toimii se aluskate.
Sen takia aluskatteen valinta ja asennus on tehtävä huolella!
Niin pitää.
“Voisit varmaan perustella tämän ja kertoa minkä fysiikanlain mukaan vesi kulkee tiilikatossa painovoimaa vastaan? Otan mielelläni lisäinformaatiota vastaan.”
En lähde luentoa asiasta pitämään. Mutta sen verran annan vinkkiä, - jotta itse voit asiaaan paneutua -, että se vesi kulkeutuu ylöspäin (jopa seinää pitkin) paine-eron vaikutuksesta. Tuulestahan tässä on kyse, eikä sen tarvitse myrskyn olla.
Silloinhan vesi nousee myös aluskatteen reunan yli, kun nykyään aluskatteet asennetaan useimmin lappeen suuntaisesti, eikä räystäältä harjalle… Onneksi kunnon aluskatteissa on imukykyinen kuitukangas alapuolella joka sitoo veden (kuitenkin parhaimmillankin vain 100gr/m2)
Ja nyt puhuin vain kattotuolien välissä roikkuvista aluskatteista, esim raakapontin päälle laitetus voidaan saumata/tiivistää niin ettei tätä ongelmaa ole.
Ja HUI, vesihän nousee myös korotusrimoihin jotka mätänevät! Heheh
Varsinkin tiilikaton alle yläpohjaan kannattaa puhaltaa 10-15 cm selluvillaa aluskatteen vuotojen varalta (tai sitten pelkästään selluvillaa yläpohjan eristeenä).
Onpas halvalla taas kallis suorastaan järjetön "korjaus". Olisikohan halvan syytä ottaa hieman virkavapaata! ( = ei ?)
Nythän on jo niin lämmintä, että lämpimikseen ei tarvitse tuon tapaisia "neuvoja" jaella. Toisaaltahan se on hyvä, että kaikki huomaavat ne "neuvosi", jolloin muille jää ne neuvot.
Jaa… kestää aikansa ennen kuin tasamaan tallaajat huomaavat “järkevän” ohjeeni ja alkavat itsekin sitä soveltaa.
Niinpä! Onhan se edes positiivista, että et itsekään katso neuvojasi järkeviksi, kun se järkevä on itselläsikin lainausmerkeissä.
Pelkäänpä pahoin, että se peräseinä on ollut jo kauan vastassa tasamaalaisilla ja on sitten sitä tuonpuoleista utopiaa, kun huomaavat neuvosi "järkeviksi".
“Onpas halvalla taas kallis suorastaan järjetön “korjaus”. Olisikohan halvan syytä ottaa hieman virkavapaata! ( = ei ?)”
Viittaan tuohon 60-luvun omakotitaloa ostamassa -ketjuun. Siinäkin loistava neuvoni osuu kohdalleen kuin nuppi lipputangon päähän. Selluvilla puhallettuna yläpohjaan estää eristeiden homehtumisen kondenssivuotojen vuoksi, koska sitoo kosteuden itseensä, mistä se sitten aikanaan haihtuu aiheuttamatta vahinkoa.
Joo. Annetaan katon vaan vuotaa/tiputtaa kondenssivedet yläpohjaan, ja lisätään puhallusvillaa asian korjaaustoimenpiteenä.
Tämäkö on sitä vastuuntuntoista ja hyvän rakennustavan mukaista toimintaa ?
Kannattaisi tutustua Suomen rakennusmääräyskokoelmaan.
Eräillä oman egon pönkittäminen tuntuu olevan henkiinjäämistaistelua. Sallittakoon se taistelu, mikäli se auttaa.