Päräyttäjä…
Mikä rakennus on kyseessä? Sisäpuolinen eristys?
"esim. 50*100 rungon, leveä sivu seinän suuntaisesti ja siihen sitten laittamalla laudalla, vanerilla tms. "kiinnikkeen" jolla ulompi koolausrunko kiinnitetään ja sidotaan talon runkoon kiinni. Kylmäsillaksi jää tässä tapauksessa lauta/vaneri joka läpäisee eps:n. (ratkaisu lähestyy ns. kaksoisrunkorakennetta"
mm. Höpötystä!
"Sisäpuolinen eristys?"
Vaikka kysymysmerkki, niin täyttä soopaa edes ajatellakaan!
Betonitohtori oikeilla jäljillä Ratoiv soopaa…
Oikein Joron jäljillä! Silloin on oikeilla jäljillä, jos kysyjä halua melkoista kondenssia ja/tai suurta varaa siihen.
Nyt meni Monta / Ratoiv jälkineen syteen ja saveen. Ihan Ulkona kun lumiukko
Betonitohtori: Omakotitalo kyseessä. Kaksi kerrosta, rinnetalo. Sisäpuolinen eristys ei oikeastaan tule kyseeseen, koska tilat suunniteltu nykyisellä rungon mitoituksella ja luvatkin haettu sille. Antura valettu eikä se anna myöten kantavan rungon siirtoa ulommas.
JtPro:
Ulkovuori on täydellä pontilla 28x195.
Siis EPS liimataan ja saumataan joka tapuksessa urtsilla. Mietityttää vaan että kestääkö tämä vuosikymmenet paikoillaan. Tuntuisi varmemmalta kiinnittää myös mekaanisesti. Eristystyökin sujuisi mukavammin kun ei tarvitsisi odotella uretaanin kuivumista ja tehdä väliaikais tuentoja.
Tuo verhouksen tuenta ala- ja yläpäästä tuntuu vaikealta, koska eristeen ulkoreuna tulee anturan reunan ulkopuolelle. Rakenne on anturasta yläjuoksuun sama, eli harkko+EPS.
Yläpohjan kantava kertopuupalkisto tulee tietenkin harkkorungon päälle tuelle ja tästä EPS jatkuu vasojen yläreunan korkeudelle katkeamattomana. Ei siis muodosta kylmäsiltaa.
Ulkoverhouksen kiinnitys on se toinen pulmanaihe, mihin onkin tullut ihan hyviä ehdotuksia. Voisi tosiaan olla aiheellista tehdä ns. tuplarunko eli laittaa 48x225 tms. koko eristekerroksen läpi, johon suoraan panelointi. Tässä ratkaisussa vaan häviää alkuperäinen johtoajatus, missä lämmöneriste kulkee katkeamattomana läpi talon.
Jossain vaiheessa oli mielessä laittaa eristeiden läpi lämpökatkaistu peltiranka, johon verhouksen olisi kiinnittänyt suoraan. Tällaista on käytetty betonirunkoisissa kerrostaloissa puuverhouksen kanssa. Itsellä ei vain ole kokemusta moisesta, eikä tietoa hinnasta. Onko ajatuksia?
Raitoville voisi sanoa että ei tarvitse osallistua keskusteluun, jos ei ole mitään rakentavaa sanottavaa. Mikäli olet niin viisas ja älykäs kuin annat ymmärtää, voisit yrittää ehdottaa jotain rakentavia ratkaisuja. Sen sijaan ainoa ehdottamasi ratkaisu on kierretangot läpi koko rakenteen, vaikka jo ensimmäisessä viestissäni sanoin että kiinnike ei saa muodostaa kylmäsiltaa. Tämän sijaan keskityt herjaamaan ja arvostelemaan muiden ehdotuksia. Arvosi tälle keskustellu on tällähetkellä puhdas 0.
No sen verran vielä, että se puuhan on kylmäsilta, koska sen lamda-arvo on lähempänä kiveä kuin nykyeristeiden vastaavaa arvoa. Saathan tehdä sitä sutta mitä haluat ja kykenet. Johtoajatuksesi on katkennut jo lähtiessä.
Siinäpä vielä ihmettely miten ne parrut kiinnität siihen seinään. Tuleepa äitiäkin ikävä ellei ole jo.
En ole väittänyt että että puu on eriste, mutta ei se niin paha kylmäsilta ole kuin ehdottamasi sadat metallitangot läpi koko rakenteen.
Voitko vielä perustella väitteesi:
Mikä tässä rakenteessa on mielestäsi sutta? Jos et halua perustella väitettäsi, pyydän ettet enää osallistuisi keskusteluun.
Itsehän etsiskelit niitä kylmäsiltoja, jotka ovat/olivat liian lyhyitä ja joiden tilalle ehdotin sitten kierretankoja. Ne eivät missään tapauksessa tulisikaan läpi koko rakenteen. Kun sitten hieman raotit verhoja, niin silloinhan ei tarvita ainuttakaan kierretankoa eikä myöskään mitään eristerappaustappeja, ei ollenkaan.
Jos kierretankoja käytettäisiinkin, niin ne voitaisiin asentaa siten, että on varmasti pienepi paha kylmäsiltoina kuin ne kaavailemasi "parrut" ts. ei ulottuisi ulkopintaan eikä sisäpintaan, mutta niitä ei tarvita.
Rakenteen voi ja kannattaa tehdä ilman "eristerappauskiinnikkeitä" sun muita kierretankoja ja se pintaeriste menee läpi seinäpinnan katkeamatta. Sanottakoon, että sattuupa olemaan kokemuksen kilometrejä takana. Eristeet pysyvät taatusti seinässä. Mitään ylimääräisiä hankalia tilapäisiä tuentoja ei tarvita. Sattuupa olemaan vastaavanlainen rakenne jollakin jo valmiina "piirustuslaudallakin".
Tuossa edellä on perustelua!
Puhut paljon ja silti et sano mitään. Käytät voimasi mielummin muille naureskeluun ja heidän mielipiteidensä väheksymiseen kuin heidän auttamiseen. ?
Edelleenkään et ole esittänyt yhtään ratkaisua tapaukseen. Jos sulla on jotain ideoita, kuulisin ne mielelläni. Jos ei, niin antaa olla.
Saattaa tulla vaikea rakennus projekti.
Miten vaikeaa?
Eihän rakentaminen kaikilta käy, mutta tähän mennessä kaikki mennyt paremmin kuin hyvin! Rakentaminen on itsessään on yhtä ongelmanratkaisua eikä tämä tule olemaan viimeinen pulma matkalla.
Ei tämä ole ensimmäinen taloni, tälläkertaa vaan tehdään rakenne vähän valtavirrasta poiketen.
Tämä asia mihin kaipailin ideoita on vain pienenpieni yksityiskohta, johon kaipailin hyviä ideoita tai ratkaisuja. Asiallinen keskustelu vaan jää taustalle kun palstan häirikkö mellastaa.
raitovin kaltaisten häiriköiden jutut voi jättää omaan arvoonsa. Pelkästään tämän ketjun vietit lukemalla lapsikin ymmärtää ettei kaikki palikat todella kohdallaan. Harmillista että tämän tyyppiset häiriköt saavat täällä mellastaa.
"raitovin kaltaisten häiriköiden jutut voi jättää omaan arvoonsa. Pelkästään tämän ketjun vietit lukemalla lapsikin ymmärtää ettei kaikki palikat todella kohdallaan. Harmillista että tämän tyyppiset häiriköt saavat täällä mellastaa."
Annapas tulla se "sanasta miestä ja sarvesta härkää" tässä ketjussa, mutta katso ensin peiliin ts. mitä ja miten lähdit täältä tietoja hakemaan! Jään odottamaan dokumenttiasi ja analyysiä alusta lähtien.
Taisipa mennä yli laidan tämä: "Olet täysin hakoteillä, joten et tarvitse ollenkaan noita etsimiäsi kiinnikkeitä. Ne ovat täysin tarpeettomia. Ja toinen vihje: vaihda eristettä."
Syy: Luulet tarvitsevasi tai halusit välttämättä niitä pitkiä kiinnikkeitä, mutta kun kerroit hieman enemmän rakenteesta, niin ei niitä tarvitakaan ts. "pettymyksesi" oli liian suuri, kun ei tarvitsekaan sitä mitä pääsuunnnitelijana olit suunnitellut sekä ei tarvitsisi tuhlata rahaa että rakenne yksinkertaistuisi. Onhan se pettymys!
Toinen vihje johtui siitä, että et kertonut jo hankkineesi "halvalla" eristettä, jolloin muussa olisit säästänyt hintaeron.
Jaahas. On tainnut palstan kestoterroristi Monta vaihtaa nimimerkkiä (–>ratoiv). Saitko vihdoin, vuosien räkyttämisen jälkeen, loppuelämän bannit tänne sivulle ja piti laittaa uutta nimimerkkiä kehiin? Säälittävää…
Todellakin säälittävää…
Raitovin ainoa motiivi tuntuu olevam haastaa riitaa. Uhoa, mesoamista ja väittetä. Mihinkään väitteeseen ei pysty esittämään perusteluja kun niitä kysytään. Edelleen viestiesi informaatioarvo puhdas 0.
Ei se puu niin paha kylmäsilta ole, tehdäänhän niitä silti vielä hirsitalojakin joissa ainut “eristys” on puu. Mutta koska se ei kuitenkaan ole EPS:n veroinen, niin kannattanee pyrkiä katkaisemaan “kylmäsilta” esim. alkuperäisen (päräyttäjän ehdotuksen) ratkaisun tyylisesti, eli tekemällä esim. se 50*100 runko harkkoon kiinni jonka väliin eka eriste, toinen eristekerros menee sitten yhtenäisenä läpi talon ja katkaisee samalla tämän “kylmäsillan”. Kylmäsilta on tietenkin ne ruuvit joilla rima (tai lauta) kiinnitetään lankkuun, mutta ruuvit ovat huomattavasti ohuempia kuin kierretangot / vastaavat, joten myös kylmäsillan osuus on pienempi. Samoin ne eivät läpäise koko eristekerrosta (vaan “terminoituvat” puuhun).
Vastaavan tyylisen lisärungon voi sitten nikkaroida ikkunoille myös, jotta ikkunat saa kiinni eristekerroksen kohdalle.
Siihen (runko) puuhun saa sitten ruuvattua koolausrimat kiinni. Ehkäpä voisi olla hieman ideaa käyttää leveämpää lautaa (~100mm) koolaukseen kuin mainitsemaasi 50mm leveää tavaraa, ihan siitä syystä että EPS painuu kuitenkin hieman kasaan kun sitä kuormitetaan - jos rima ruuvataan tiukasti kiinni, voi käydä niin että EPS painuu hieman ruuvauskohdasta, varsinkin jos ollaan ns. reunassa/puu katkeaa juuri siinä kohdin. (Uretaanilevyn kanssa tämä onnistuu ilman erityistä yrittämistäkin) Lopputulos voi olla ns. “aaltoileva” seinä, jossa tiukkaan ruuvatut kohdat ovat hieman sisäänpainuneita. Tätä(kin) kannattaa kokeilla että kuinka raskasoutuinen ruuvari on kyselijä itse.
Ja varsinkin jos teet koolauksen 1050 jaolla, näiden (puu) “kylmäsiltojen” määrä vähenee huomattavasti. Ulkovuorauksessa täyspontti on siinä mielessä parempi kun väli on leveä, koska puolipontti pääsee herkemmin reunoista “pullistelemaan” ulos, lopputulos on erityisen “värikäs” varsinkin jos laudat ovat vähän väkkäröitä, kiinnitetty pyssyllä liukkailla nauloilla ja lopputuloksen kruunaa seinään asennettu “ylös-alas” valo. Näkyy muuten pienetkin pullistumat komeasti ja kauas…
Ja joo tuo villi idea ylä/ala laidan kiinnityksistä on 2-taso ratkaisussa hiukan hankalampi. Mutta en ehkä lähtisi sitä 223 runkoa laittamaan kokonaan eristeen läpi asti, sillähän ois koko talon rungon jo rakentanut ja kantava idea hommasta vesittyy.
Ursusta. Ei kait se sieltä mihinkään katoa kunhan on suojattu uv-säteilyltä, aika moni ovi/ikkuna on eristetty urtsulla tässä maassa. Se että jos meinaat tökätä rungon suoraan EPS:n kiinni, voi tuottaa tämän välin eristämiseen mahdollisesti pientä haastetta, esim. urtsulevyjen kanssa jätetään rako joka vaahdotetaan sitten täyteen. Mutta aina voi miettiä kikka kolmosia. Yläjyrsin muuttuu hetkessä EPS jyrsimeksi, ei muuta kuin sopiva “taltta” tyyppinen terä kiinni ja pärräämään, tulee hetkessä “eristysurat” jotka voi sitten vaahdota ja tökätä levy kokonaisena kiinni. Urtsu sitten toivon mukaan (kyllä, se voi lysähtää kasaankin, suosittelen testaamaan käytännössä) pursuaa välissä ja poistaa liitoksesta mahdolliset lämpövuodot.
Tietenkin jos kokoat rungon samaan aikaan eristyksen kanssa, tätä kikkaa ei tarvita, koska voit edetä aina levy(väli) ja tolppa kerrallaan eteenpäin.
btw. eikös käyttämäsi eps levyn toinen laita ole 600 kerrannainen? Eli jos tarvii tiuhemman koolauksen onnistunee myös katkaisemalla levy eikä tule hukkapaloja.
Kiitos JTPro näkemyksistäsi. Hienoa että täältä löytyy oikeasti avuliaita, jotka jaksavat auttaa!
Laskeskelin, että “puurungon” k1050 kohdilla U=0,19 ja muuten 0,13 tienoilla. Ruuvien osuutta en tuohon laskenut, mutta tuskin se siitä kovin tuntuvasti heikkenee.
EPS levyjen liimaus oli tarkoitus tehdä vähän paisuvalla uretaanivaahdolla, että pysyy levyt suorassa. Sisemmä EPS kerroksen saumaus ei liene ihan niin tarkkaa kuin ulomman kerroksen. Eri kerrosten välisten levyjen saumat keskenään tietenkin limittäin.
Tuo on muuten hyvä idea, että voisi olla aiheellista tehdä koolaus vähän leveämmästä laudasta. Piitähän se tämäkin osaltaan levyjä paikallaan.
Mitäs muuten tuumaatte onko syytä tehdä 50x100mm “runko” EPS:n ja harkkorungon väliin painekyllästetystä vai meneekö hätävarjelun liioitteluksi?
0,22 ja 0,15 molemmat ehdottoia minimejä "tienoilla". Silloinhan myös odottelet puiden kastuvan ja lahoavan.
Taas se ryömii kolostaan huutelemaan. Ja yllätys yllätys, jälleenkerran ehdottomia mielipiteitä ilman mitään perusteluja. Jonninjoutavaa jorinaa riittää.
Juttusi ovat loppuviimein ajateltuna aika hauskoja! Jatka vaan, hyvin menee!
Laskuoppihan sen totuuden kertoo ja miksihän yleensä kestopuuta käytetään? Vastaus: on osattava laskea ja hidastamaan lahoamista, mutta ei homehtumista.