Astianpesukoneen tukoksen poisto viemäripuhdistusrakeella?

Meni tuo UPO D600 astianpesukoneeni tukkoon ilmeisesti kun pesun jälkeen jäi vettä lillumaan pohjalle. Otin molemmat suodattimet irti ja puhdistin ne, oli pahassa kunnossa kyllä. Mutta poistopumpun puhdistus ei enää niin helppoa kun siinä on sellainen holkki jonka kyllä saa pois mutta ei sit pääse käsiksi pidemmälle. 

Harkitsen voinko laittaa poistopumppuun viemärinpuhdistusrakeita? Ne on toimineet tosi hyvin keittiön viemärin puhdistuksessa kyllä, mutta mahtaako soveltua tähän tarkoitukseen? Laittaisi ne rakeet sinne vaikuttamaan joksikin aikaa ja sit joku kevyt ohjelma päälle koneesta. 

VOIHAN se olla, että suodattiminen puhdistus auttoi, mutta uskaltaako sitä konetta laittaa päälle kuitenkaan, jos tukos onkin syvemmällä ja sit tulee vesivahinko? 


Ensinnäkin vaikuttaa siltä että koneesi puhdistus-  ja huoltointervallit ovat liian pitkiä…; vaatisi ehkä “rakkautta” hieman useammin ? Täytyisi ensin varmistua siitä että poistoletku ei ole tukossa ja pumppu toimii niinkuin pitääkin. " Mekaanista" puhdistusta ennenkuin aletaan kemikaalien kanssa värkkäämään. Ja ne puhdistusaineet laitetaan yleensä pesuainekoteloon ja sitten ajetaan läpi sopivalla ohjelmalla. Niitä ei saa kaataa suoraan pumppuun ja jättää sinne “joksikin aikaa” muhimaan. hyvässä lykyssä ja verroinkin väärillä aineilla, kuten esim. viemärinpuhdistusrakeilla, saattaa sinne muodostua semmoinen kova kakkara, että jos ei vehkeet ole ennen rikki niin sitten ainakin…! Sitäpaitsi sitruunahappo on kiltimpi puhdistusaine kuin nuo muut myrkyt; tekee saman tehtävän ja halvemmalla. Ohjekirjassa kai on ohjeet puhdistuksesta; ja netiltäkin löytyy sivutolkulla vinkkejä ja ohjeita tähän !

Noinhan se on ja lisättäköön, että viemäriin (ainakaan keittiöviemäriin) ei kannata laittaa mitään “putkimiestä/litkua” eikä tietenkään aitoa putkimiestä hosumaan/pumppaamaan/humppaamaan “imupumpulla/kärpäsen jalalla/putkimiehen suudelmalla/karhupumpulla/akuankalla”, vaan ainoa hyväksyttävä on mekaaninen “avauskrassi” tai muu putkeen työnnettävä mekaaninen.

Keittiöviemärin kunnossapito sujuu ihan hyvin karhupumpulla. Ylivuotoreijät tukkoon ja mahdollisen toisen altaan korkki kiinni ja kuuma vesi juoksemaan. Sitten vaan karhupumpulla “humppaamaan”. Pari säkeistöä ja taas vetää.

Minusta kysyjä tarkoittaa eri ongelmakohtaa, kuin mihin palstalla vastataan (poislukien Ruosu). Jos olen oikeassa, niin silloin ei mitkään karhupumput auta, eikä krasseja saa työntää rikkomaan pumppua. Minä uskon, että muut ovat vain halunneet laajentaa vastaustaan, mutta jos kysyjä ei tätä huomaa, niin hän voi parhaillaan rikkoa pumppua krasseineen.

Jos epäilet, mitä tapahtuu, jos yrität pestä jonkin ohjelman, niin kaada koneeseen vähän vettä, ja laita ohjelma poistoksi, äläkä avaa vesihanaa. Nyt näet, pystyykö pumppu poistamaan veden.
Voi olla, että oletukseni on väärä. Erehdystäni tukee kyllä se, että kysyjä on ollut hiljaa kuin k.....i sukassa alun jälkeen. Mutta toisaalta: sehän on normaali tapa tällä palstalla.

Juuri niin. Kyllä kysyjän pitää tajuta, että krassilla ei mennä kronkkimaan pesukonetta, vaan viemäriä, jos tukos on viemärissä. Tässä en siis tarkoita viemärillä pesukoneen poistoputkea.
Jos kysyjä ei ymmärrä, mitä krassataan krassilla, niin silloin on syytä ottaa ymmärtävä henkilö tai kysyä lisää eikä olla se tavanomainen pisi sukassa.

Älkää missään tapauksessa menkö karhupumpulla tai on myös niitä imupumppujakin, joilla aiheutetaan jopa mittava vesivahinko. En nyt ehdi vääntämään rautalangasta miksi se karhupumppu/imupumppu on kielletty, Siis ainoa keittiöviemärin putsari on mekaaninen krassi tai sitten painepesurin viemärin aukaisuvempele. Perusteluna löytyy yksinkertainen selitys, kun ymmärtää hieman fysiikkaa ja nesteen käyttäytymistä suljetussa tilassa. 
Nimim. näin se vaan on

Kerrotaanpa nyt lyhyesti miksi keittiöviemärin avauksessa ei kannata käyttää “karhupumppua/kärpäsen jalkaa/talonmiehen suudelmaa yms. yli-/alipainevempainta” ryskyttäen, vaan mekaanista avauskrassia tai painepesurin putkenaukaisuletkua

On hyvä ymmärtää hieman nestefysiikkaa, mutta ajattelemallakin tästä selviää.  Siis kun viemäri ja keittiökalusteet on asennettu, niin ammattilaiset tai “ammattilaiset” ovat 75 mm viemärin supistaneet keittiövesien poistoputkelle 50:ksi yleensä siellä lattian rajassa ns. Hk-kumilla. Se on virhe, vaikka sallittu ja lvi-tarkastajalta se on jäänyt pimentoon, koska se on siellä keittiökaapiston pohjan alla.  

Se Hk-kumi (mitähän ainetta se loppujen lopuksi on) tupaa “kuivaamaan” tai ainakin löystymään, jolloin siitä pääsee myös tulemaan hajuja mitä alipaineisempi huusholli on, niin sitä enempi ja muutenkin.  Sitten siihen “humppavempaimeen”:  

Kun siellä viemärissä on vettä ja vähintäänkin jonkinlainen tukos, niin silloin painettaessa vempaimella aiheutetaan paine sinne suljettuun “astiaan”. Saattaapa nyt sitten viemäri tukkeutua varsinaisesti, jos oli aikaisemmin vain huonosti vetänyt ja pulputtanut. Tällöin ilma-vesi on niin hölmö (toisaalta onneksi), että se seos “laajenee” eli aiheuttaa painetta joka suuntaan, jolloin se voi nostaa sen Hk-kumin ylös tai sieltä putki-hk-saumasta tulee vettä sinne kaapiston alle, jota ei useinkaan huomata ainakaan heti. 

Siinä on sitten se vesivahinko valmis. Vastaavanlainen ilmiö on myös siinä vaiheessa, kun vempaimessa on imuvaihe eli se muuttuu vesipumpuksi ja nostaa sitä vettä sieltä saumasta tai peräti kumin ylös putkesta.  Kun asukas laskee vettä myöhemmin keittiöpaljusta tai pesukoneesta, kun isäntä ja emäntä saattavat olla toisaalta humppaamassa muualla, niin siinäpä sitä ollaan. 

Tämä “humppatanssisysteemi” eli se vempain on valitettavan yleinen, jopa ammattilaisetkin osaamatta ajatella käyttävät.  

Paradoksaalista tässä on se, että se vesivahinko kuuluu korvattaviin vahinkoihin, mutta siinä on toisaalta käynyt niin, että vahingon aiheuttajan myötä on korvauksen suorittanut “väärä” yhtiö, kun ne eivät ole hiffanneet sitä kuka sen on oikeastaan aiheuttanut, jolloin sen “maksaa” kiinteistön vakuutusyhtiö, vaikka se olisi kuulunut ammattilaisen vastuuvakuuttajan piikkiin. Sehän ei taas minulle kuulu. 

Muuten keittiössä ei kannata käyttää Hk-kumia, vaan normaalia supistusputkea. Kunpa se tajuttaisiin. Toiveeni on varmaan turha ja onkohan sekin, että tiedä mitä ja miten teet.

Ja jos ajatellaan että on kytketty astianpesukone (kysyjän tapaus), niin mitenkäs se imupusu /humppaus/pumppaus/ r…s  vaikuttaa…? 

Se oli Monta, joka lavensi tämän keskustelun keittiöviemäreihin. Nää jutut ei millään tavalla liity kysyjän ongelmaan astiapesukoneen poiston kohdalla. Siks toiseks mä olen käyttänyt karhupumppua jo viiskyt vuotta ja osaan sen homman. Net kun ei osaa niin älkää käyttäkö.

Kukin tyylillään, mutta ku se karhupumppu on aiheuttanut todistetusti vesivahinkoja, niin eipä sille maha mittään. Eihän kaikille en tarkoita nyky)pariskunnillekaan ole sattunut 50 vuodessa vahinkoa. Ilmeisesti ovat käyttäneet pumppua.

Jaahas, Monta laventaa taas keskustelua. Vähän kaipaisin tarkennusta, miten karhupumppua on ilmeisesti käytetty?

Ei lavenneta eikä supisteta. Eiköhän sitä ammattilaisten tai “ammattilaistenkin” toimesta ole käytetty aivan oikein, mutta kuitenkin väärin, siis OIKEIN VÄÄRIN.
Se siitä ja käyttäkää miten tahdotte. Olenpahan tuonut esille vaarallista eli riskaapelia touhua. 

Tässä karhupumppuasiassa on valitettavasti ymmärrettävä myös tavalliseen järkeen pystyvää nesteytettyä fysiikkaa.
Niin kuin jutuistani voi päätellä, niin vaarahan on siinä, että se putkisto ei pysy kasassa eli lähinnä vaara on siinä mahdollisessa Hk-kumissa.

Kukapa näkee sinne kaapiston pohjan alle miten se on värkätty tai ensin tutkii ennen “pumppailua”, mutta se pumppailu ei kannata, sillä siellä putkistossa saatta olla helposti kasaantuvaa/kokonaan tukkivaa esim. kinkkurasvaa tai muuta “raskaampaa” kuin vesi. Sitä on varmastin, kun se on vähintään pulputusasteella?

En lähde mihinkään väittelyihin.

Taitaapa olla Montan mielikuvitusta koko juttu. Kyllä sen rassaaja huomaa, jos liitosputki hulluna mulkoo kun rassia hajulukon rassaustulpasta viemäriin sujuttaa. Eivät ne rassitkaan mitään letkeitä köydenpätkiä ole.