Rinnetontille on tarkoitus tehdä maanalainen, n.100m² tila. Seinät harkoista ja kattoon ontelolaatat joiden päälle hieman maata ja nurmikko. Päällä pitäisi kestää ainakin henkilöautolla ajaa. Minkälaisia rakenneratkaisuja olisi suositeltava käyttää? Esimerkkejä ei löydy kuin maakellareista ja kalliorakentamisesta mutta tähän en haluaisi maakellarin kosteutta.
Rakennussuunnittelija asialle ja lupa-asiat kuntoon. En usko, että täältä kyselemällä juurikaan enempää tolkkua saa.
Lähinnä kaipaankin esimerkkejä, kokemuksia ja keskustelua, niitä kun ei tahdo löytyä. Ei se rakenne mikään ongelma ole mutta minkälaiset rakenneratkaisut on olleet toimivimpia. Rakennesuunnittelija ehdotti että alapuolelta eristetty maanvarainen reunavahvistettu laatta, harkkoseinät ja maanpainepilarit rakenneteräksestä 2-3m metrin välein riippuen valitusta harkosta. Rappaus sisäpuolella, ulos pelkkä slammaus tai muu huokosten sulkeminen, patolevy ja eriste päälle. Katoksi ontelolaatta, höyrysulku päälle, sitten eriste ja sen päälle vesieriste, päälle tasoitushiekka, sepeliä ja hieman maata päälle. Sepelin ja hiekan tilalla voi käyttää leca soraa ja näin eristepaksuutta voi pienentää. Kattoon voi tehdä n.4cm metrille kallistuksen(onko hyötyä ja miten vedet ohjataan muualle kuin salaojitukseen?) mutta maanpinnalle tulee vain pieni kallistus, 1-2cm metrille enintään. Ympärillä tietenkin salaojitukset, ilmanvaihto painovoimainen ja kun tilaa käytetään niin koneellinen poisto jonka voi jättää aikakytkimellä päälle. Lattialämmitys sähköllä pitää peruslämmön reilu 10 astetta, ehkä kaveriksi myös ilp. Kuhan mietin, kokemuksia kaipailen…
Aika hiljasta ollu. Eikö kellään ole kokemuksia maan alle rakentamisesta?
Saattaapi vastaus sisältyä kysymykseen, eli ei löydy sitä kokemusta tällä otannalla. Paitsi varmaan maakellareista, mutta niihin pätee ihan eri säännöt, joten apua ei siitäkään kokemuksesta ole. Sit tuossa nelkytluvun alkupuolella oli oikeinkin trendikästä ihan asumustenkin rakentaminen maan alle, mut se kokemus alkaa olla kirkkomaalla.
Eniten äkkipäiten jää ihmetyttämään yläpohjan eristeen jattäminen höyrynsulun ja vesieristeen (pien?) väliin. Mites tämä toimii ja mikä eristemateriaali?
Pari muuta havaintoa: Kehotan kiinnittämään erityistä huomiota alapohjan alaiseen salaojitukseen ja kapillaarikatkoon, sekä seinänvierustäyttöön riittävän läpäisevällä materiaalilla… Toisaalta katon päälle levitettävä leca-sora on kovasti herkkää kuohumaan. Että vaikkei siinä päällä millään ajettaiskaan, niin vahvan suodatinkankaan ja jotain stabiilia kerrosta pyytää tuo eristysvaihtoehto päälleen. Ja ehdottomasti kannattaa muotoilla maanpinta kumpareeksi tai viettäväksi.
Eri vaihtoehtoja tuohon kosteussulkuun ja rakenneratkaisuihin toki löytyy, siksi olisikin hyvä saada jotain kokemuksia aiheesta. Paljon on maan alla rakennuksia, luulisi jotain löytyvän. Katto olisi ehkä rakenteellisesti järkevin toteuttaa ihan alhaalta lukien, ontelolaatta, tasoite, vesieriste(bitumi), patolevy tms salaojittava rakenne, eristekerros ja päälle matto joka kestää kasvualustan alla. Sen päälle voi sitten laittaa multakerroksen ja nurmikon. Salaojat ja riittävät kaivannot on helppo toteuttaa rinnetontilla, riitävät kallistukset vain huolehtii joka paikkaan. Harmi kun nykyinen jätevesijärjestelmä on ylempänä tontilla niin joutuu tekemään senkin uusiksi, pumppuihin en luota eikä vanha järjestelmä siihen riittäisikään. Toki samaan konkurssiin ja putkikaivantoon voisi upottaa lämpöputket ja kairauttaa maalämpöä varten reikä ja laittaa järjestelmät uusiksi.
Kannattaisi ehkä tehdä niin, ettei sinne katolle pääse ajamaan autolla. Voi muuten käydä niin, että joku töräyttää sinne kuorma-autolla ja saattaa silloin katto notkahtaa.
Eikös tuo seinäkin olisi kaikkein järkevintä vesieristää ulkopuolelta bitumikermillä? Pelkkä slammaus ja patolevy antavat sen ei-toivotun maakellariefektin eivätkä suojaa rakennusta. Ja seinien sisäpinnoille tulevan rappauksen tulis olla hengittävä. Tiiviit pinnoitteet on tälläsissä rakenteissa riskialttiita.
Toi jälkimmäinen kattosuunnitelma on mielestäni parempi, vesieriste tietysti tietysti alinna. Mitä lie rakennesuunnittelija pohtinut kun olisi jättänyt eristeen sinne vesieristeen ja ontelolaatan väliin?
Mennäänkö vielä lattiaan? No mennään :) Sepeliä kapillaarikatkoksi, eriste ja laatta.
En ymmärrä että miten tästä nyt pitäisi saada mitenkään erilainen kuin oikeaoppisesta kellarirakenteesta, kun maan alle kerta tulee? Valaiskaa kiitos 
Pikkuautolla mahtuu ajamaan katolle, vaikkei varsinaisesti pääsekkään niin se on mulle vähimmäisvaatimus. Meillä kun tuota luntakin on joka talvi likemmäs metri. Rakennesuunnittelija puhui tuon eristeen(finnfoam) mulle niin hyväksi enkä muista tarkalleen miten nuo rakenteet meni, mutta pääasia oli se että tuo eriste on vettymätön, vettä pitävä ja eristävä. Se oli kuitenki se pointti koko rakenteessa mikä mullekki horopäälle jäi mieleen että koko rakennus on tavallaan ympäriinsä vuorattu ulkoapäin finnfoamilla niin ainoa kosteushallinta on sisäinen kosteus joka oli tarkotus poistaa normaalisti painovoimaisesti ja tiloissa ollessa koneellisesti sekä jälkiajastuksella tarvittaessa. Se kun tuota kosteaa tulee monesti talvella ihan riittävästi lumisten harrastekamppeiden myötä ja se on hyvä saada nopeasti poiskin. Yksi vaihtoehto oli myös että eriste "liimataan" suoraan seiniin ja kattoon ulkopuolelle, kattoon tulee päälle huopa liimattuna ja seiniin muistaakseni patolevy tai jokin huopa/kangas tms. päälle suojaamaan eristettä. Eristepaksuudet oli yläpuolella muistaakseni 300mm ja seinissä 200mm, tosin maanpuolen eli takaseinässä riitäisi 100mm kun maa itsessään lämmittää osansa. Samoten alapuolellakin riittää minimimäärä, toki en ole asiantuntija enkä tiedä tarkemmin meneekö sitten lämmittäessä enemmän hukkaan. Luulisi että ainakin etuseinän puolella on hyvä käyttää paksumpaa eristettä lattiassakin. Tallin eteen tulee n. metrin laatta jossa seinän levyinen sadevesikaivo koko matkalla ja siihen sulanapitokaapelit. Hyvä sisälämpö on 12-14 tommosessa tilassa, maalatessa lämpöä voi nostaa 16-18 asteeseen. Ongelmakohta oli maan läpi imeytyvän veden ohjaaminen jonnekkin muualla kuin salaojiin ja rakenteiden läpi imeytyvän sisäisen kosteuden hallinta. Minusta tuo suoraan seiniin ja kattoon "liimattu" finnfoam taitaa olla varmin tapa, vai onko näistä kokemuksia toimiiko? Ainakin se on yksinkertaisin ja pahin skenaario lienee että sisäpuolen pinnoissa on sisäisen kosteuden aiheuttamaa läiskää. Silläkään liene merkitystä kun korkeintaan vaalean rappauksen laitan seiniin. Kaivantoon on tarkotus upottaa salaojat puolisen metriä alemmaksi mitä maanpinta sokkelin alla on. Laatta tulee myös puolimetrisen sepelipatjan päälle. Täältä ainakin saan 16-32 sepeliä, karkeampaakaan ei löydy järkevän kuljetusmatkan sisältä.
*edit*
Laitoin linkin mutta sitten tajusin että se taitaa olla sääntöjen vastaista. Kyse oli kellarin seiniin tulevasta salaojauritetusta polystyreenilevystä. Liimaus butyyliteipin ja -massan avulla. Toimii lämmön ja vedeneristeenä ja ohjaa siis veden pois rakenteesta urien avulla. Se vois olla juurikuin sun juttus.