Onkos täällä kellään tietoa,että onko autotallin runkovärkin,ym puutavaran,oltava leimatavaraa, vai saako sen sahata itse omasta metsästä? Kun on tullut komenttia, että omaa puutavaraa ei saisi käyttää......mikä sinänsä tuntuu hullulta. Onko tämä vain sahojen jne omia sävellyksiä, jotta saadaan rahat pois rakentajilta??
En tiedä virallista kantaa, tai vaihteleeko se kunnittain, mutta oma vastaava mestaris (pääsuunnittelija) osaa varmaan auttaa. Täälläpäin autotallit on monesti vähän epäkurantista tavarasta tehtyjä, eikä niihin ole kukaan puuttunut. Myös talojen runkoja, ja laajennusosia on tehty omasta metsästä, ja ei leimatusta tavarasta.
Runkovärkki pitää olla lujuusluokiteltua (C24) myös autotallissa. Miksi rungon pitäisikään olla autotallissa luokittelematonta, kun se ei saa sitä olla asuinrakennuksessakaan.
Sahat tätä tuskin ovat aikaansaaneet, rakennustarkastajat lähinnä(?)
Onhan niitä kohteita autotallissa(kin) silti oman metsän kasvateillekin.
Lapsellista touhua...kohta leikkimökin pitää myös olla lujuusluokitellusta, ostetuilla kattotuoleilla, salaojitettu, routaeristetty, höyrynsulutettu jnejne. Milloin on talo tai talli romahtanut huonon puuvärkin takia? jos on, niin silloin tekijä ei ole yhtään itse valkannut mitä siihen laittaa, tai on tehnyt rungon laudasta.
Tuota tuota, runko tavaran saa ottaa itselle omasta metsästä ja sitä ei tarvitse käyttää lujuuslajittelussa, mutta sen pitää täyttää lujuusluokka T18 (jos oikein muistin tuon luokan).
Elikkäs itselle saat rakentaa omista puista, mutta et esim työksesi pystyttää taloja toisille sinun metsän puilla (siis jos niitä ei käytetä leimattavana)!
Kyllä minä ihmettelen kauhiasti kun luen edellisiä, näitä kirjoituksia, on lujuusluokkaa, on tarkastuksia. Ei tämä kylä jossa asun, ole mikään käpykorpi 100.000 asukasta, onko todellakin näin erinlainen käytäntö ? Tein 4 vuotta sitten elintasosiiven ja siihen kaikki tarpeelliset kuvat ja pumaakit oli hankittu.
Seuraavana vuonna menin tekniseen ja kysyin, kun pitäisi saada emännän autolle talli. Esitin tiskillä asiani, sanoivat tässä on kuvia, valkkaa siitä. Oli 5-6 metristä, kysyin maksaako nämä paljon, ei ne mitään maksa, käy tuolla rakennustarkastajien huoneessa, lyövät leiman siihen. Seuraavana päivänä ajoin sahalle ostin 60 m. 2 X 4, viikon päästä oli runko pystyssä, ei sitä kukaan kysellyt ei punninnut, en minäkään kyllä torveakaan soittanut. Näkyy se olevan kaikissa kartoissa ja emäntä nyt tyytyväinen.
Sitten yksi hyvä vinkki, jos laitatte peltikatteen siihen talliin, itselläni on aaltoa. ottakaa yksi levy ja sen päällä teette tai teetätte 1 - 2 väritöntä lasikuitu levyä. Kun se saman muotoista, esim. aaltoa, se lasikuitu levy istuu tiiviisti. Jos niitä on kaksi, tulee molemmille puolille läpinäkyvä kattoikkuna.
HUOMIOIKAA YKSI ASIA: SIINÄ PELTIMUOTISSA TULEE TEHDYN LEVYN SILEÄ PUOLI PELTIÄ VASTEN JA KATOLLA SE PITÄÄ SAADA YLÖS PÄIN. AALLON REUNA PITÄÄ OLLA SAMAAN SUUNTAAN SEN VIIMEISEN AALLON KANSSA ! ! Näin se talli on aina valoisa päiväsaikaan. Säästyvien peltien saatte monta kiloa hartsi ja asetoonia.
Siinä vaiheessa kun päätettiin täysin sokeasti, että oven kulkuaukon pitää olla se 80 cm, niin tarkastukset ja määräykset tekivät itsestään vitsin. Kun on kerran käynyt saunassa, jossa on 4 m^2 lattiaa, josta 20*60 cm läntti oven edessä lattiatilaa, sauna on yläkerrassa ja kierreportaiden jälkeen, niin sinne pitää päästä pyörätuolilla jota ei saa sinne millään! Ennen 60 cm ovi on riittänyt, vai onko tämäkin sitten tulevan liikalihavuuden ennakointia tms?
Joskus vaan säännöissä ja määräyksissa ei ole järkeä. Ennen pitkän tavaran sai sahauttaa kenttäsirkkelillä vaikka pihan puista, nyt vaaditaan VTT:n leima ja laskelmat. Kyllä sen joskus ymmärtää, mutta kuka nyt valmiiksi pehmeää, kieroa ja lahoa kakkosnelosta sinne rakenteisiin laitta?
Hyvä siimajasotku! Niitä kun on autotalleja, joissa on talvellakin lämpöistä. Siellä tuo kattoikkuna-idea toimii vähän huonosti. Väittäisin, että nykyään rakennettavista autotalleista isompi osa on lämpimiä/puolilämpimiä.
Se on tuo nykyrakentaminen (onneksi) menossa siihen suuntaan, että tehdystä tuotteesta pitää olla jonkinlaiset takeet olemassa. On ohi ne ajat, jolloin lankomies (joka osaa varmasti nämä hommat) pisti kakkosnelkusta rungon ja hyvällä tuurilla sai jonkinlaisen katoksen pysymään pystyssä. Myöhemmin sitten, kun tönöjen omistajista aika jättää, on seuraavalla sukupolvella käsissä "käsityönäytteitä" jotka on tekijän mielestä "viimitten päälle". Mahdolliset ostajat ovat vaan toista mieltä ja myymättä jää.
Voihoin sitä toki tehdä kyllä se mulle kelpaa-tyylillä mutta sitten on turha ihmetellä, jos jollekin toiselle ei kelpaakaan.
Niin Peloton, sen tämä talonpoika järkeni sanoisi, jos talli on saman katon alla se voisi olla se viileä. Kuten varmasti Sinulle selvisi, tämä tekemäni on erillään, jälkikäteen olisi ollut samaan ehteyteen mahdoton tehdäkkään. Toisekseen siinä olisille mainio paikka, öljysäilön suojabunkkerin päällä, 200 mm. vesibetonia on alla.
Se onkin mielenkiintoinen seikka, kumpiko lämmin vai kylmätalli ja mitä etua siitä on jos se on lämmin. Meillä on talopaketin lämmintalli, vaikka sitä lämmitetäkään, sillä, ( mielestäni ja monen muunkin ) lämmin talli on auton surma. Paitsi jos sinne laitat kovan lektin poistamaan sen sulaneesta lumesta tulleen kosteiden.
Sen loppu osan jätän omaan arvoonsa, meitä on jokajunaan. Muuten, jos ennen lähdet, odota minua, voidaan yhdässä tehdä tönöjä. Ne pitää olla lämpöisiä.
Peloton, kerros miten se sitten ennen tehtiin niin huonosti? Jos tämä "maalaisjärki" tosiaan on nykyään kiellettyä, niin miten ne sertifikaatit ja leimatkaan takaa mitään? Tekijästä homma on enemmän kiinni, eikä puutavaran lemasta, kyllä silmämääräisesti oikein valittu puu kestää. Ja jos materiaalista ei määrällisesti tingitä niin kestää vielä paremmin, siis jos tilanne on, että omaa puuta riittää.
Sahojen salaliitolta haiskahtaa, jos kohta ei omista tukeista saa kenttäsahalla tehdä rakennusmateriaalia, vaan pitää ostaa leimattua. Autokatos peltikatolla on niin kevytrakenteinen, että vaikka päällä olisi 30 cm märkää lunta, niin se kestää järkevästi tehtynä.
Tuntuu joskus kun ajelee tuolla turuilla ja taruilla, autotalleja tehdään kunhan se vain on, pohjanmies sanaisi, komia, ja leveämpi kuin naapurilla. 
Hela hyvä!
Missä kohtaa on kirjoitettu, että maalaisjärjen käyttö on kielletty.
Kirjoitin tavaran tunnistettavuudesta. Tottakai valtaosa rakentajista (ainakin niistä jotka tekevät itselleen) valikoivat puutavaran. On kuitenkin niitä jotka tekevät "mulle vältää"-periaattella ja silloin tavara on mitä on. Miten tarkastajat pystyvät luotettavasti toteamaan runkotavaran laadun, jos ainoa dokumentti on rakentajan sanallinen vakuuttelu?
Autotalli nyt on muutenkin vähän löyhä nimitys rakennukselle, jossa usein nikkarointitilaa, varastoa yms. Nämä ko. tilat usein lämpimiä. Rakennusten käyttötarkoitukset laajenee.
p.s. Palstan bittinikkareille: Tässäpä taas oiva esimerkki rivityksestä. Onko hyvä näin?
Voi vattu!! Kannataako tänne mitään kirjoitaa, kun puolet tekstistä menee tuonpuoleiseen.
P.skan möivät.
On se vaan pöljää touhua! Sekoilla noitten leimojen kanssa.
Varmasti suurin osa maan puurakennuksista on rakennettu leimaamattomasta puutavarasta.
Ei mulle tullut edes mieleen kysellä mitään leimoja kun tein 70 neliön tallin .Eikä varmasti sorru.
Ollaanko sitä tosiaan tultu niin uusavuttomiksi ettei osata ilman leimaa päättää käykö tämä lankku tähän paikkaan?Surullista.
Mitä niistä leimoista itkemään, varsinkin jos rakennus on jo pystyssä. Rakennustarkastaja voi tosin määrätä leimaamaan jo pystyssä olevat rakenteet eikä sekään ole mikään ongelma jos rakenteet on hyvin näkyvissä ja ammattimies pystyy ne leimaamaan. Ongelma on siinä jos puutavara ei täytä vaatimuksia. Siinä on sitten ihan turha uhota että puupääkin tämän pystyy tekemään eikä se varmasti sorru..
Itse en kerta kaikkiaan ymmärrä että mitä pöljää niissä lujuusleimoissa oikein on? Sekoilustakaan on turha puhua.
Pyytäkää hyvät ihmiset suunnittelijaa mitoittamaan puurakenteet T18 -lujuusluokan mukaan pienellä varmuudella. Vasta silloin uskaltaisin itse ottaa palkit rojukasasta.
Niille ihmisille ketkä ajattelee että ennenvanhaan nämä kaikki tehtiin itse ilman mitään sen kummoisia ihmeellisyyksiä;
-Puutavara ei ole enää lujuudeltaan sitä mitä se ennen oli. Sahatun puutavaran laatukin heittelee, niillä on jopa omat laatuluokatkin.
-Rakennukset eivät ole sellaisia mitä ne ennenvanhaan oli. Ennenvanhaan katos oli 3x5 metriä, nykyään 8x12 metriä. -Tietenkin 1-aukkoisena. Heittäkääs arvauksia ihan kirvesmiespohjalta että minkälaiset erot taipumissa ja rasituksissa näillä jänneväleillä on?
-Ennenvanhaan kaikilla ihmisillä ( myös rakentajilla ) oli aitoa ammattiylpeyttä työstään. Missä sellaisia ihmisiä vielä on?
-Ennenvanhaan rakennukset rakennettiin poikkeuksetta hyville paikoille, nykyään kaikki suorutakotkin kelpaa tonteiksi.
-Ennenvanhaan rakennusta käytettiin kaikilla asioilla ja asteikoilla mitattuna säästeliäästi ja huollon/käytön vaikutukset rakennuksen käyttöikään tunnustettiin/otettiin huomioon. Nykyään pitää saada kerralla ja yhtäaikaa kaikista halvin, huoltovapain ja paras lopputulos pisimmäksi aikaa.
Eipä ole kukkaan kysellyt mitään leimoja tai muuta sellasta, vaikka 90m2 asuinrakennuksen runko on jo pystyssä ja tarkastajakin käynyt sen tarkastamassa. Puut kaadettiin omasta metsästä ja sahattiin kenttäsähalla. Runkotolpat ovat 50x150 tavaraa ja rossipohjan puut 50x200 tavaraa.
Runkotolpat ei ainakaan täällä pitänyt olla leimatavaraa mutta kaikki poikittaispalkit pitää olla T18.
Oli eilen loppukatselmus ja tallin osalta tuli pari juttua korjatavaksi ja laitetaan ne nyt tiedoksi muillekkin jos jollain asia epäselvänä.
Autotalli meillä 85 neliötä joka on jaettu kolmeen samankokoiseen osaan. Yksi niistä on varsinainen AT. Sen kaikki seinäpinnat+katto tulee olla tuplagyprocilla tehty. Ovi tilojen välissä pitää olla ns. palo-ovi.
Tallin päässä on kahden auton autokatos jonka katto tulee olla gyprocista ja mahdolliset sivuseinät myös. Meillä tuossa oli jo harvalaudoitus, joten katoksen ja tallin välinen seinä "tukitaan" eli tehdään vintille palokatko tulpalevyillä. Kuten esim rivitaloissa tehdään. Siinäpä sitä.
Pari kysymystä joihin kaipaan vinkkiä:
-Mitä vaihtoehtoja tuohon AT:n sisäkattoon on pintamateriaaliksi? Meillä on siinä yksi gyproc jo, mutta noiden saumojen siistiminen on iso työ. Mikä muu levy käy?
-Saako normaalista sileäpintaisesta väliovesta tehtyä palo-oven? Jollain levyllä ehkä… Kallis nimittäin tuo normaali palo-ovi…