Löytyisikö foorumilta halpoja ideoita miten estää voimakkaasti tulvivien avo-ojien vettä virtaamasta salaojaputkiin kun kokoojakaivoa ja padotusventtiliä ei ole asennettu? Omat ojat on kunnossa mutta muiden mailla olevat valtaojat eivät vedä riittävän nopeasti, joten hetkittäin veden pinta nousee ojassa salaojien ja sadevesiputkien purkusuita ylemmäs. Voiko purkuputken päähän tai tarkistuskaivon sisälle asentaa läppäventtiilin? Jossain nettikaupassa näin myös jonkinlaisen neopreenisukan purkuputken päähän. Kokemuksia toimiiko?
Ainakin kannattaa kokeilla jonkinlaista läppäventtiiliä, on varmaan se halvin ja helpoin ratkaisu. Jossain yhteyksissä puhutaan padotusventtiilistöäkin. Esim Meltexissä myydään noita. Neopreesisukista en ole kuullut enkä osaa sanoa toimiiko se.
Ymmärsinkö oikein: Sinun salaojasi laskevat avo-ojaan, josta ne laskevat naapurien maiden kautta eteenpäin. Sinun maillasi on laskua riittävästi, ja oja on riittävän suuri. Ojan naapurin mailla oleva osuus ei kuitenkaan vedä tarpeeksi. Siellä ei ole joko laskua tarpeeksi, tai oja on kokonaan tai osin ahdas, vaikkapa liian pienen tai ylhäällä olevan siltarummun vuoksi.
Mikäli naapurille ei ole haittaa nykyisestä tilasta, on tilanteen muuttaminen sinun vastuullasi. En tiedä, miten kaava-alueen säädökset menevät, mutta muualla naapuri ei voi estää toisen maa-alueen kuivattamista, ellei siitä aiheudu huomattavaa haittaa.
Ota siis yhteys naapuriin, ja selvittäkää, mistä veden patoutuminen johtuu. Kerro, että sinä omalla kustannuksellasi teet tarvittavat työt, ja ennallistat mahdollisuuksien mukaan nurmikot yms. Jos naapuri ei ole myötämielinen, niin hanki toimenpiteelle lupa vastoin naapurin tahtoa. Vaikka minä tavallisesti korostan naapurisopua, niin salaojien toimivuus on sellainen asia, mikä menee "v-mäisen" naapurin edelle.
Ojan siirtäminen putkeen, ei muuten ole mikään iso asia -on sitä siirretty jokiakin maan alle.
Laita sopivasti nurkillesi pässin munilla varustettu pumppaamo. Pystynet tekemään se fiskarsilaisella etukauhalla. Et ole riippuvainen naapuristasi etkä hänen aikataulustaan. Talvikäytössäkin toimii, kun panet saattokaapelin. Mikään ei ole ilmaista.
Tuo tappelu naapurisi kanssa saattaa olla pitkä ja kivinen. Pakolla et saa naapuria tekemään mitään muuta kuin hukkaamaan siihen rahasi ja homma on vielä tekemättä sekä hermojen menetys ja naapurisopu. Ajattele kaikki realiteetit.
Padotusventtiili ja muutkaan tulppaukset eivät ehkä yksinään käy!?
Saattaa olla, että samanaikaisesti puskee vettä molemmista suunnista.
Saa kai kysyä, onko seutu niin alavaa että oja tulviessaan valuttaa vettä salaojaa myöten rakennusten perustuksiin?
Vaikkapa Fiskarssilla tehty tarkastuskaivo/pumppaamo nurkalla, josta yläkautta esim. sinne ojaan. Voihan sitä tällä tavoin nostaa sitä purkavaa salaojaakin.
Onhan se hankala suunnitella, kun alkuehtoja ei ole riittävästi eli korot (ojasta ja autotallista vähintään) olisi jo jotakin. Ahtaasti tulkittuna kysyjän kannattaa tulla omin avuin toimeen (maksaa mitä maksaa). Ei kannata turvautua vieraaseen apuun, sillä se veto-oja on sitten taas hetken päästä samassa tilassa kuin nytkin. Näin se vaan tuppaa menemään.
Toistan: mihinkään pakkokeinoihin ei kannata turvautua eikä myöskään mihinkään “säädöksiin” nojata.
Onko autotalli erillinen rakennus vai talon yhteydessä oleva.
Kylläpäs on hankalaa antaa tietoa ongelmasta.
Kysyjä hyvä: oman etusi mukaan piirrä (paperillekin käy) leikkauskuva ko. tapauksesta korkoineen (suurin piirtein, mitä tarkempi, niin sitä parempi). Leikkauskuvassa on hyvä näkyä ainakin
veto-oja,
salaojaputkitus,
tarkastuskaivo/-t,
autotallin antura/sokkeli, mielellään myös liittäen itse talokin piirrokseen
merkiten siis korot ja etäisyydet.
Ota nolla(0)-koroksi maanpinta esim. autotallin lähin nurkka veto-ojasta +/- merkinnöin.
Myös jonkinlainen asemapiirroskin on hyvä olla.
Piirrokset käy aivan vapaalla kädellä piirtäen. Skannaa se/ne kuva(t) tälle palstalle, jolloin päästään hieman paremmin jyvälle.
Tarvitset
mitan,
paperia,
kynän ja mahdollisesti ja nimenomaan (pyyhe)kumin ja
vatupassin ja
pari keppiä
ellei niitä korkoja ja mittoja ole jostakin piirroksista saatavissa. Uskon, että on!
Vertailukoron suunnilleen ottaminen on hyvin yksinkertaista. Siinä tarvitaan siis vain keppi tai kaksi ja vatupassi (mitä pitempi, niin sitä parempi). Siinä ei tarvita mitään teknisempiä vempeleitä. Mielellään Jaakko Teppon vatupassi ei käy eikä sovellu. No hätätilassa sekin, mutta silloin on syytä hallita enemmän rakennusfysiikkaa ja vatupassin olemusta sekä kunnioitettava kieltolakia jollakin tasolla.
Kysyjä ei tarvitsen mitään muita rommpeita ja keppejä kuin ainoastaan perusvesipumppaamon. Oletetaan, että salaojat ovat oikeassa korossa, eli -100 mm anturan alapuolella ylimmällä kohdalla ja siitä laskua n. sentti / metri. Jysäytä se perusvesipumppaamo purkuputkeen sopivalle kohdalla ja pumppaamosta purkuputki avo-ojaan. Pohjavesi on näköjään korkealla alueella. Jolloin anturat ovat todennäköisesti kapillaarisessa tilassa ja sieltä se vesi hipsii sitten sokkeleihin ja ulkoseinien alaosiin yms. Tällä turvaat talon “jalkojen” kuivanapysymisen…
“Oletetaan”!
Ohhoh-hoijaa! Onpa järkevää esitystä. Mitään ei oleteta, sillä olettamisella niitä homerakennuksia syntyy ja pysyy ja tulee, On tehtävä niin, että hyvä tulee ja varmistaen.
Se “pailaarinen tila” on se EU.n määräämä maanviljelijän naapuri, jossa pohjavesi nousee veto-ojan yli pelloille.
Ymmärsin ilmeisesti alkutilanteen väärin, kun kirjoitit, että hetkittäin vesi nousee avo-ojassa liikaa. Ymmärsin, että tämä tapahtuu joitain kertoja vuodessa, esim. rajujen ukkoskuurojen jälkeen. Alueen kevättulvista et myöskään maininnut. Haja-asutusalueella nuo pelkkiin pumppuihin perustuvat ratkaisut ovat aina ongelmallisia, sillä ukkosmyrskyt voivat aiheuttaa aika pitkiäkin sähkökatkoja, jolloin pumput eivät toimi ehkä jopa muutamaan päivään, ja pumput saattavat silloin myös rikkoutua, joten niitä pitää kyetä valvomaan. Sinulla ei ilmeisesti kuitenkaan tätä ongelmaa olisi, sillä harvoin kevättulvien aikaan ukkostaa.
Koska asut tulvaherkällä alueella, ei pelkkä valtaojan perkaus kuitenkaan taitaisi riittääkään estämään veden nousua keväällä, joten tuota B-tohtorin mainitsemaa pumppaamoa kannattaa tosissaan harkita, vaikkei se halpa olekaan.
Asiat oikoseen: kukahan sitä pumppaamoa ensin tarjoili? Se on edullisin ratkaisu ja toimii eikä olla naapurin varassa ja armoilla.
Pumppaamossa on aina virta päällä. Se pumppaa itsestään kun kaivoon tulee tarpeeksi vettä. Sähköjä ei kannata katkaista, koska se kuitenkin unohtuu laittaa päälle silloin kun tarve vaatii…
No noinhan se on.
Jos pumppaamo on talvella käytössä, niin silloin on sähköt joka tapauksessa oltava mahdollisessa saattokaapelissa.
Jos minulla olisi kysyjän tilanne, niin silloin tekisin eli laittaisin ylemmäs tuplasalaojaputken riittävän korkealle pumppaamovedelle suojaten sen mahdolliselta jäätymiseltä, mutta siinä tietenkin saattokaapeli toivottavasti turhan panttina. Eiköhän tuota jo tuolla aikaisemmin ehdoteltukin.
Eiköhän tuo pumppaamo ole kysyjälle halvempi ratkaisu kuin tuhota autotallinsa. Kysyjä tehköön mitä tekee. Se on hänen asiansa.