Valettiin antura k30-2 betonilla jonka rasitusluokka on X0, huomasin sitten jälkeen päin että anturaan olisi pitänyt olla XC2 rasitusluokan betonia. Onko tällä käytännössä mitään merkitystä?
Ei ole. K30-betoni käy hyvin anturoihin.
X0 on sisätilojen rasitusluokka ja pienin lujuus K15. Rasitusluokassa XC2 on pienin lujuusvaatimus K30 kuten Teillä on ollut. Homma OK.
Ettei jää väärä kuva jatkoa ajatellen. Perustuksiin aina XC luokan betoni, ei X0. Lujuus on epäluotettava mittari karbonatisoitumisen estämiseen.
Huomasin tuossa edellä termin karbonatisoituminen. Kuinka moni lukijoista tietää mitä betonin karbonatisoituminen tarkoittaa?
Kyllä niin Monta tietää!
Turha tuota on nykyaikana kysyäkään, sillä täällä on niin fiksua porukka, että ne panevat hakukoneeseensa sanan
kabonatisoituminen
ja sitten pientä lukutaitoa, mutta ymmärryksestä taas en mene takuuseen, sillä taas jää sille lukijalle se ymmärtäminen. Se on siinä.
Hyvin yksinkertaista.
Muuten K-luokitus alkaa olla tai oikeammin on “menneen talven lumia” ja pitemmälläkin ajalla.
No… kerroppas Monta mitä karbonatisoituminen tarkoittaa ja mistä moinen johtuu?
Noh! Setä hyvä! En kuulu mihinkään naamakirjaan, joten ei kukkokaan käskien laula, vaikka se karbonatisoituminen on usein lähes jokapäiväistä kauraa. Kun haluat tietää, niin panepa sinne hakukoneeseen se sana
karbonatisoituminen
kuten edellä mainitsin fiksuista.
Toisaalta netistä saatu tieto ei aina ole totta, joten on osattava itse ajatella, onko luettu tieto oikein ja sitten vielä ymmärrettävä se luettu. Toivottavasti ymmärryksesi riittää.
Onpahan pystyttävä laskemaankin (ennustamaan) miten kabonatisoituminen on edennyt tietyn ajan kuluttua, mutta sitä ennen on tiedettävä se nykyisen betonin ikä ja vähän muutakin.
Raudoitetuissa betonirakenteissa usein eli oikeastaan aina on suojabetoni tärkeää.
Se siitä!
No niin pojat. Kyllä mä luulen, että anturassa karbonatisoituminen on aika kaukaa haettu juttu.
Kettu on nyt väärän puun juurella eikä tajua sitä. Mistähän se johtuu? Naamakirjalaiset nimen omaan eivät tajua.Se korppi on aivan toisaalla ja syö itse sen juuston. 
No....
Lyhyesti kerrottuna betonin karbonatisoituminen tarkoittaa betonin PH arvon alenemista eli kansanomaisesti sanottuna betonin ”happamoitumista”. Tuoreen vasta valetun betonin PH on noin 13 luokkaa, eli selvästi emäksinen. No miksi sitten betonin PH arvo alenee? Sen aiheuttaa ilman hiilidioksidi eli CO2. Kun betoni kuivuu, aukeavat sen kapillaarihuokoset ja ilma pääsee betonin sisälle ja samalla myös ilman hiilidioksidi, joka aiheuttaa betonin PH arvonalenemisen. CO2 reagoi betonin kalsiumhydrogsidin kanssa, jolloin siitä tulee kalsiumkarbonaatti, joka on suola.
Tämä reaktio aiheuttaa betonin PH:nalenemisen. No mitä siitä sitten seuraa onkin jo toinen juttu… Ja mistä tulevat betonin kapillaarihuokoset yms, yms…
Fiksut syö juustoa mielin määrin, kun panee hakukoneeseensa
karbonatisoituminen
jolloin saa sitä aivan mielin määrin
http://www.ositum.fi/index.php?p=Karbonatisoituminen
https://www.theseus.fi/handle/10024/5110
http://www.finnsementti.fi/tietoa-betonista/tietoa-betonista-suunnittelijalle/betonin-rasitusluokat-lyhyesti
https://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/ratkaisut/suunnitteluohjeet/ulkomaalaus/kiviainesjulkisivut/betonipinnat/betonin_karbonatisoituminen
http://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/ominaisuudet-ja-edut/betonin-vaurioituminen/
http://www.julkisivuyhdistys.fi/wp/wp-content/uploads/2010/12/BeKo5.pdf
http://betoni.com/wp-content/uploads/2015/08/BET1501_64-69.pd
http://www.laurimehto.fi/tied/BET1504_86-89.pdf
jne.
Helppoa kuin heinänteko auringossa. Eikös vain? Ei tarvitse tyytyä niihin kolmeen pisteeseen eli ...
Arvasinkin, että Monta itse ei tiedä / ymmärrä mitä betonin karbonatisoituminen tarkoittaa.
Arvauksiin ja luuloon perustuu kaikki betonitohtorilla, mutta ei missään tapauksessa tietoon. Tämä saa olla tästä!
Ei perustu arvauksiin, vaan tietoon ja pitkäaikaiseen kokemukseen.
Kaikkihan me ollaan - Betonitohtori mukaanluettuna apinoita tässä suhteessa! Kirjoista enimmäkseen luettu se mikä muka tiedetään ! Kokemus sitten tietysti opettaa ehkä vähän lisää…?
Pistää vain vähän ajattelemaan mistä ne muinaiset roomalaiset; ja jotkut jopa ennen heitä tietonsa hakivat, kun paljon on niitä rakenteita vieläkin pystyssä? Ei tainnut olla faktakirjoja; Googlesta puhumattakaan…? Mitä lienee näistä meidän sukupolvien" tohtoroimista" betonirakenteista jäljellä vuosituhannen päästä? Sundsvallin “ylvään” sillankin pilarit alkoi jo vuoden päästä “karbonoimaan”? Nyt niitä sähkövirran voimalla elektrolyyttisesti muka pelastetaan!?
Kyseessä on varmaankin betoniterästen katodinen suojausmenetelmä, (sähkökemiallinen ilmiö). Vuonna 2007 teki VTT Suomessa siitä tutkimuksen ja ohjeenkin miten se toteutetaan. En tiedä Ruotsin kohdalla milloin sitä siellä on käytetty / kehitetty. Varmaankin ennemmin kuin meillä. Meillä se on käytössä muutamissa silloissa.
Niinpä niin! Aika ajoittain joutuu törmäämään realismissa tuohon karbonatisoitumiseen eli on perehdytty muuten kuin netissä, siis selvässä realismissa.
Tätä vertaisin nykyiseen homehtumiseen terästen osalta. Sitähän en tiedä onko suunnittelu tehnyt pashaa vai sitten se on tekemällä pilattu. Ehkäpä molemmat, kuten hometaloissakin.
Kabonatisoitumisen “pääarkkitehdithan” seurauksineen ovat betoni ja sitten se suojakerros raudoituksessa (viisastelijat älkää vaivautuko). Usein on melkeinpä hieman karrikoiden siten, että jos “400- hiekkapaperilla” pyyhkäisee betonin pintaa, niin ruosteinen teräs tulee esille.
Eikös näin ruosu?
Jo 70- luvun lopulla oli kokeilu erässä VR:n sillassa katodisesta suojauksesta. Sitä en tiedä miten homma on käytännössä toiminut.
Jos sitten betoniteräkset ovat betonirakenteen pinnassa, on se tietenkin terästen asennusvirhe. Betoniterästen suojabetonipaksuus vaihtelee rasitusluokkien mukaan, esim! XC- luokissa 10 mm - 25 mm. (Karbonatisoitumisen aiheuttama korroosio, 50 v käyttöikämitoitus).
Katodinen suojaus tulee kysymykseen lähinnä merellisissä elisuolaisissa olosuhteissa. ”Vataavanlaista” suojausta on muitakin lajeja.
Kaikkein paras suojaus betonirakenteille on hyvät suunnitelmat ja huolellinen työn suoritus. Esim betoniteräskorroosiot aiheutuvat huolimattomasta terästen asennuksesta. Toki liian ohuet betonipeitteet ja liian suuri betonin vesisementtisuhde on ollut eräs merkittävä tekijä teräskorroosion synnylle rakenteissa.