Kysyin aiheesta jo kysy-palstalta ja sain vastauksenkin. Siitä sain lisää mietittävää. Kuinka pahoja riskejä ko. kohdassa on?
Korjauskohde on siis seuraavanlainen tällä kertaa:
Rintamamiestalon huoneen alla on osakylmäkellari, jonka kaksi seinää ovat ulkoseinillä. Salaojia ei toistaiseksi ole. Välipohjarakenne on kellarin osalta otettu auki betoniin asti. Rakenne oli seuraava: lattialauta, purut + koolaus, bitumihuopa, betoni. Kysymys: pitääkö huopa laittaa nytkin? Eristeeksi tulee edelleen vanha sahanpuru, ehkä pintaan lisäksi selluvillalevy, jos purut eivät riitä.
Vastaukseksi sain että huopa on nykynormien mukaan ollut väärässä paikassa - niinkuin onkin - ja että purut olisi syytä vaihtaa kivivillaan.
Askarruttaa kuitenkin kellarin katon (mahdollinen) kosteus. Ainahan sitä kylmäkellarissa on, varsinkin kun ei ole salaojia (onneksi rakennuspaikka hyvä) ja edellinen laittanut vain 50 mm styroxin muurin ulkopuolelle pystyyn. Lisäksi kellarin ulkoseinien yläosassa on sokkelihalkaisu ilmaraolla. Kylmää ja kosteaa tulee varmasti sitäkin kautta. Kellarissa ilmanvaihtona vain luukut ulos.
Huovan päällä purut ja sammal olivat rutikuivat ja koolaukset terveet, myös betoni silmämääräisesti kuiva ja puhdas. Otimme osin siksi auki, että koolaukset olivat turhan heikot ja lattia narisi.
Ajattelisin, että purut voisivat nytkin toimia kosteuden tasaajana paremmin kuin kivivilla, mutta pitäisikö, alle laittaa edes tervapaperi betonia vasten? Jos kellari olisi lämmin, laittaisin kivivillan, mutta nyt asia askarruttaa. Riittääkö tässä ilmansulkupaperi lattialaudan alle, vaikka päätyisinkin kivivillaan?
Onkohan niitten nykyistenkään sääntöjen mukaan suositeltua laittaa orgaanista materiaalia suoraan kostean betonin päälle. Kyllä se huopa sinne kuuluu jos sahanpurua käytät! Ja miksi ruveta muuttelemaan toimivaa rakennetta, tee niinkuin ennenkin!
Kai se niin on, miksi muuttaa toimivaa rakennetta! Vanhat purutkin säkitettiin onneksi varmuuden vuoksi talteen. Kivivillakin ilman huopaa betonin päällä epäilyttää, vaikka ei orgaanista olekaan. Vanha huopa muuten haisi voimakkaalle (bitumille?) toivottavasti uusi ei haise. Jokin ohut kattohuopa varmaan käy siihen, vai?
Jatkan vielä tähän samaan ko. kohdasta esiin tullutta mietittävää.
Mikä olisi järkevin ja suht.koht. helposti toteutettava tapa eristää se sokkelihalkaisun ilmatila, jossa ei siis ollut mitään eristettä. Lev. n. 13 cm ja syvyys n. 95 cm, kaksi n. 2,5 m pituista pätkää. Lecasora helpoin ehkä, mutta ei taida kovin hyvin eristää, mutta sen kanssa ei ainakaan luulisi tulevan homehtumisongelmia. Vai uretaani (pala palalta nostaen pohjalta ylöspäin) ja vaahto ulko- ja sisäpintaan samalla. Kädet ei vaan oikein hyvin riitä sinne alas. Onko kukaan joutunut vastaavaa tekemään ja miten on ratkaissut? Kai pelkkä ilmatilakin hyvä eriste on, mutta kun se rako pitäisi kuitenkin jollain tukkia yläpäästä. Nyt se oli peitetty sillä huovalla ja lattiaeristeellä. Ulkoseinärakenne on ulommaisen betonikuoren kohdalla. Betonikuori ei kuitenkaan ole kantava, vaan se on kantavien kivipilarien välissä. Mahdollista olisi siis purkaa se ulkokuori poiskin, mutta tässä vaiheessa en siihen ehdi ryhtyä. Kun sen joskus tekisi harkoista saisi kylmäsillankin hoidettua pois ja välin eristettyä hyvin.
Ja vielä yksi. Siihen ilmarakoon on yhteen reunaan jäänyt muottilaudan päät betonin sisään, ehkä 10 cm sisässä koko 95 cm korkeudelta. Betonia yritetty piikata lautojen sivulta kaikilla työkaluilla, jotka koloon sopii ja ylettyy, ei oikein onnistu. Laudat ja betoni on ja pysyy. Onko kellään ehdotuksia? Ei millään viitsisi jättää niitä sinne lahoamaan, alimmat kun näyttävät jo hieman pehmenneen. On muuten sitten mukava onkia niitä työkaluja sieltä raosta. Miten ne sinne koko ajan putoavatkin.
Kiitollinen, jos jollain olisi ehdotuksia.
Onko mahdollista, jos piirtäisit poikkileikkauksen betonrakenteesta. On hieman sekava selitys edellä…
Kai se hieman epäselvä olikin… Saiskos allaolevista kuvista paremmin tolkkua?
Kuvat eivät ole täysin mittakaavassa. Olen kaukana papereista ja projektista, joten ulkomuistista väsäsin.
Hyväähän tästä ei millään saa, kun on kylmäsiltoja täynnä koko kellarin kohta. Muualla tuulettuva alapohjarakenne. Villa kellarin seinästä poistetaan.
Millä siis olisi järkevin täyttää ilmatila ja pitäisikö muottilaudan päät saada pois nakerrettua? Huopaan ja puruun kait päädyn edelleen välipohjan eristämisessä. Kellarin seinät kai pitäisi eristää jollain myös ryömintätilan puolelta edes maan päälliseltä osuudelta.
Tuohon betonin “halkaisuun” pitäisi saada eriste, vaikka polyuretaanivaahdolla.
Jos kellari jää kylmäksi pitäisi betoniholvi eristää alta päin. Muutoin rakenne ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
Miten kylä kellariosa on talvella, ulkoilmalämpötila vai joku muu?
Kellarin lämpötila on 2-4 astetta plussalla kovilla pakkasilla, kesällä lähellä kymmentä. Siis ihanteellinen mehukellari.
Rako on 13 cm leveä ja 95 cm syvä. Saako pistoolilla täytettyä niin syvältä kapeassa raossa? Kerroksittainko vaahdotetaan?
Holviin ehdotit eristystä altapäin. Mitä ja kuinka paksua? Mikä olisi rakenne sitten holvin päällä siinä tapauksessa? Kosteus nousee kuitenkin kellarin seinää pitkin lattiasta holviin, joten huovan ajattelin laittaa joka tapauksessa, tulee sitten puru tai kivivilla eristeeksi tai selluvillalevy.
Pistooliin voi laittaa letkun ja tarvittaessa putken jatkoksi. Onko laudanpätkät ylhäältä päin nähtävissä ja pääseekö lautojen päähän (päiden ja betonin rajakohtaan) poraamaan reikää pitkällä kiviterällä ylhäältäpäin, edes vähän matkaa kerrallaan ja sitten latikasta muotoiltua teräskiilaa perään. Jos nyt oikein ymmärsin, miten noi laudat tuolla on. Hyvähän ne olisi pois saada.
Laudanpäät on sokkelihalkaisussa olleita muottilaudan päitä. Siinä kohtaa laudoitus on ollut hieman pitempi ja jäänyt tiukasti portaikon paksumman valun sisään ja laudat katkenneet, kun laudoitusta on poistettu. Päät näkyy nyt myös päältäpäin, kun piikattiin auki. Työskentelyrako on kapea ja syvä, itse asiassa 105 cm, kun uudelleen mittasin.
Kaikki ehdotetut konstit kokeiltu jo aikoja sitten. Pitkiä puuporanteriä mennyt laatikollinen, ei auta kiviterät, ei sähköjyrsimet. Tehty kiila- ja lyöntityökaluja monen paksuisesta ja pituisesta harjateräksestä, rautaputkesta, latikasta jne. Betoni on kovaa ja puu sitkeää, kun on hieman kosteaa. On kyllä saatu vähän nakerrettua, mutta toivotonta saada kaikki pois. No, kai jos olis koko kesä aikaa… Ja onneksi ulkona aina sataa, ei harmita niin, kun joutuu sisällä nyhvään tollasen kans. Ulkokuoren olis purkanut tällä vaivaa ja muurannut, samalla olis saanut laudat piikattua helpommin pois. Ehkä se onkin ainoa konsti enää.
Osuuko kenellekään muulle tällaisia kohtuuttomasti aikaa vieviä yllätysnakerrettavia vanhan talon korjauksessa?
Kyllä sitä päätä saa joskus muutkin raapia noitten vanhojen mökkien kanssa, niin että et ole yksin!Tuo laudanpätkien poisto vaikuttaa vaativan paljon työkaluja, kalliiksi tulee! Yksi keino vaikuttaa vielä olevan kokeilematta: Kuten tunnettua puu kostuessaan turpoaa ja kuivuessaan kutistuu! Jos nuo pätkät vaikka pitkävartisella kaasutoholla varovasti kuivattelisi, niin voisivat helpommin lähteä irti noilla em. vehkeillä vääntelemällä! Palonvaaraa ei kai ole jos betonia on jokapuolella, toisaalta ei mielestäni niistä ole haittaakaan jos kerran ne sinne uretaaniin kapseloit! Mutta voihan ne silti saneerata sitä ennen, ja sitten puhtaalla vedellä vähän kostuttaa ennen vaahdottamista, mietippä tuota!
Kuivatus voisi ollakin hyvä vielä kokeilla. Kaasuvehkeet otettiinkin jo kerran esiin, mutta ei rohkeus riittänyt käyttää purutalossa. Piti nimittäin yrittää polttaa niitä, ei kuivattaa. Katotaan uskaltaiskos. Jos luette lehdestä, että mökki paloi, niin voi olla tämäkin…
ja epäillään tuhopolttoa? Mahdollinen vangitsemisoikeuden käynnin takaraja on…Tekijää ei ole vielä vaikeitten palovammojen vuoksi päästy kuulemaan, koska tila on kriittinen.
Siis älä lähde avotulella leikkimään, järjestä kuivatus esim. pölyimuri-letkulla persauksista mahdollisimman lämmin tuuletusilma.
Miten ihmeessä sen poltat? On myös muistettava, että "puu ei yksi pala" ja kaasutoholla räjäytät mökin, jolloin räjäyttäjän kuulemista ei tarvitse tehdä muuta kuin poimia puun oksilta, sillä parempi pyy pivossa kuin kymmenen suolenpätkää okslla.
Polttamaan ei tosiaan kannata ryhtyä! Ehdotukseni olikin "koittaa varovasti lämmittää"
Ja siihen käy kyllä kuumailmapuhallinkin! Oletin tuossa vaan ettei ole palonvaaraa kun betonia on jokapuolella! Ja se räjähdysvaara on olemassa vain silloin jos se liekki ei jaksa palaa siellä, ja sinne kertyy kaasua, mutta senhän jo näkee kerrasta, eikä kannata ruveta enempi tuhraamaan! Mutta otetaan nyt äkkiä sitten tuo neuvo takaisin. ettei mökki pala, mutta kokeile sitä kuumailmapuhallinta! Eikös se riitä että niitä ylimmäisiä saa pois, ja sitten uretaania päälle, niin mihinkäs ne sieltä!
Unohdetaan toki kaasuvehkeet ja "polttaminen". Kuivatusta voisi kokeilla sitten jollain puhaltimella vielä, en uskalla edes kuumailmapuhallinta siinä käyttää, sen verran hankala työasento kontallaan, että ittensä siinäkin polttais.
Alimmat laudat ne kosteimmat ovat ja haluaisin kokonaan pois. Ajattelin, että niihin voisi tulla siellä betonin sisällä kostuessaan, uretaanin estäessä kuivumisen, joitain haitallisia lahovaurioita, sädesieniä tms. Ne kun ovat maanpinnan alapuolella. Ennenhän laudat tuulettuivat siihen ilmarakoon, eivätkä siksi olleet lahonneet vielä. Ylimmät laudat ovat niin korkealla maasta betonin sisällä, että pysyvät varmaankin melko kuivina ja niitä onkin jo saatu vähän poistettua.
Jos talon joskus sattuu myymään, niin tuollaisista laudanpätkistä betonissa sitä sitten ostaja voi tehdä syntipukkia kaikille mahdollisille hajuille talossa. Ainakin ne on muistettava mainita siellä olevan, ei ole piilovika silloin.
Käytä pölyimuria ja kumailmapuhaltimella/hiustenkuivaajalla ilma sopivalta etäisyydeltä imuriin eli imurin normaaliin imupäähän. Tee sopivat telineet vehkeille ja anna pöristä. Sitten vaikka esson paariin kertomaan tarinoita.
Jälkihuomautus: Muuten avotulen käyttökäään ei tee hyvää betonille.
Kuivatusta kokeillaan heti kun ehditään, vaikkapa edellisen ehdotuksen mukaan hiustenkuivaajaa apuna käyttäen. Kuumailmapuhallinta en uskaltaisi jättää edes kaffeetauon ajaksi yksin puhalteleen rutikuivan puruseinän viereen.
Edellinen oikeassa, avotuli ei tosiaankaan sovi betonillekaan. Oma kirjoitukseni tuosta polttamisesta oli jo lähinnä hirtehishuumoria, kun tuntuu pieni nurkka vaativan koko alkuperäiseen projektiin varatun ajan. Eikä huolta, ymmärsin kyllä, että ei kenelläkään ollut tarkoitus antaa neuvoa avotulen käyttöön varsinaisesti, vaan vain kokeilla yläpäästä auttaako kuivatus sillä. Maalaisjärkeä varmasti on sekä siellä, että täällä.
Sanottakoon vielä. että imurissakin voi olla pitkä letku ja kuumailmapuhallin rittävän kauas puusta/puruista että imurista, joten maalaisjärkeä.
Niin ja sanottakoon sitten vielä että ei se avotulikaan vaarallista sille betonille ole, jos sitä sen(maalais)järjen kanssa käytetään!
“Lempeä liekki” sopivalla etäisyydellä toimii kyllä, mutta jos ruvetaan tohottamaan täysillä että rupeaa poksahtelemaan niin silloin ei enää ole mikään järki mukana!Lämpöenergia on samaa riippumatta siitä mistä lähteestä se tulee! Kyllä se betoni nyt lämpöä kestää jos ei tosiaan tuhannen litran pillillä suoraan pintaan tohoteta! Onhan niitä kevytbetonigrillejä ja rapattuja kupuja y.m.
Virkku on asian oikein ymmärtänyt, että idea oli kuivatus sopivalla tavalla, tiedä vaikka pätkät sitten sieltä itsestään putoilevat, kun kunnolla kuivuvat! Tämä tästä!