Lainaa:
"PS! Se miksi se kaista on oltava siellä anturan päällä, selviää ed. kirjoituksestani, jos on vähänkin niitä vehkeitä, joilla ajatellaan eikä vain siellä... no niin niillähän jotkut tuntuvat ajattelevankin, jolloin jälki on sen mukaista."
Tyypillistä Montaa,; kysymykseen et vastausta saa, liirumlaarunlaata kylläkin.
Lopeta se paskanjauhaminen ja vastaa kysymykseen:
Mikä on mielestäsi sen bitumikaistan tehtävä ensimmäisen harkkovarvin alla ?
Jos kosteus (vesi) pääsee nousemaan tuohon anturan yläpintaan asti, niin kapillaarikatkon teko on täysin epäonnistunut tai salaojitus on mennyt pahasti perseelleen.
Taitaa taas kerran (ainakin kymmenes kerta) kun perusteluita pyydettäessä tullee googlausvinkkiä tai sitten odottaa syvä hiljaisuus.....mikä on kyllä ihan hyvä sekin.
K.L
Juuri tätä minäkin hain. Älkää hyvät ihmiset antako sellaista kuvaa että bitumi ko.paikassa ja kapillaarikosteus pysähtyy siihen ! Tuo ajattelu ei johda mihinkään muuhun kuin tietämättömien vähättelyyn kunnon kapillaarikerrosta/salaojaa kohtaan.
Ja tietenkin kaikki tekevät kuten suunnittelija on asian piirtänyt ! On siellä bitumia tai ei…Turha se on tuossa joka tapauksessa.
Juu, siksi laitoin massan kun piirustuksissa oli. Lisäksi 25 cm 16-32 sepeliä kapillaarikatkoksi, salaojat ja muut turhat vehkeet täysin kuivaan paikkaan…Ihan turhaa. Lisäksi bitumihuopa ylimmän harkkokerroksen päälle, raadoniputket (ei sellaista raadonia olekaan) ja vielä kaksi paskapyttyä, ihan turhaa, yhdelläkin pärjäisi.
Antakaa ihmisten laittaa bitumit mihin on asaintuntijat merkinneet.Eipä se keltään ole pois. Itseltä oli muutama kymppi ja pari tuntia aikaa, kesäiltana linnunlaulua kuunnellessani laitoin.
Sepäs se ! Oikeastaan tuollaisesta on täällä turha edes kysyä…Aivot narikkaan vaan ja kuvien mukaan teet niin hyvä tulee…
Ei bitumi anturan päällä ollenkaan pahenna asiaa. Aina näin keväisin maa on kosteaa oli salaojat ja katkot tehty miten hyvin tahansa. Bitumi katkaisee tehokkaasti anturasta siirtyvän kosteuden. Jos kerran suunnittelija on katsonut aiheelliseksi laittaa kermin niin laittakaa. Miksi ihmeessä pitää aina OK-rakentajan kyseenalaistaa suunnitelmat ja tehdä toisin. Sitten itketään jos joku menee pieleen jne…En ymmärrä?
Kun katselee tuolla jäsenpalveluissa olevia rakenneleikkauksia perustuksista niin kyllä siellä eka harkkovarvin alla joku vedeneristys on. Kannatan.
Niinpä…eipä sitä kaikkee voi kyseenalaistaa, kun ammattimies, asiansa osaava rakennesuunnittelija niin on piirtänyt. Tai kaikkeahan voi epäillä, nyt kannattaakin jokaisen lapsellisen hakeutua DNA-testeihin, jos se oma kullanmuru ei olekaan itsesiitetty…
Eiköhän se kevätkosteus vaikuta paremminkin anturan yläpuolisissa maakerroksissa. Edelleen väitän tietäväni, että oikein kuivatetuissa ja täytetyissä perustuksissa tuosta katkosta ei hyötyä ole. Mutta edelleen myös korostan ettei siitä voi olla haittaakaan.
Mitä ihmeellistä siinä on, jos rakentaja haluaa lisätietoa suunnitelmista? Varsinkin, kun eri suunnittelijat piirtävät samoja asioita eri tavoin, ja rakentajien lailla heilläkin on aina vain yksi totuus. Se kyseenalaistus vain pitäisi tehdä suunnittelijankin kanssa nokikkain, eikä yksin täällä.
Ainakin minulle on tullut kouraan sellaisia kuvia, joissa on selkeitä virheitä. Jos jonkun mielestä niiden epäileminen on lapsellista, niin onnea vaan.
Hyötyä tai ei, en menisi vakuuttamaan ja vannomaan harkkolaastin kiinnityskykyä bitumikermiin versus betonirakenteisen anturan yläpintaan. Mielestäni rakenne vaatii tarkastelun vasta tarkasteltaessa useampikerroksista, maanvastaista harkkoseinää.
Maanpaine on suurimmillaan seinän alaosassa ja turvallisimmalta tuntuisi antura-harkkolaasti-harkkoliitos kuin bitumikermi siinä välissä. Mikäli bitumi on kiinnitetty sulattamalla anturan pintaan, olisi liitos kenties pitävämpi. Kukaan tuskin kiinnittää ekakerrosta sulattamalla bitumia myös bitumikermin yläpuolelta.
Niin tai näin, mutta ilman lisätartuntaa en harkkorakenteisen kellarin anturan ja ensimmäisen harkkovarvin väliin lähtisi bitumikermiä laittamaan. Seuraukset saattaisivat olla pahimmillaan jopa tuhosia, ainakin vilkkaasti liikennöidyn liikenneväylän varrella. Ennemmin laittaisin vaikka 20 cm lisää kapillaarikatkoa anturan alapuoleiseen täyttöön.
K.L
Kyllä tästä jonninjoutavasta asiasta riittää keskusteltavaa,annas olla kun tulee oikein asioita!!
K.L. hei, eikös siellä kellarissa sentään ole lattiavalu anturaa ylempänä. Eli tartuntamielessä tuolla bitumikaistalla ei ole merkitystä, koska aina sokkelinjuuren molemminpuolin on jotain sivusuuntaista tukea. Tässäkin korostuu se rakennustapa, eli täytyy ymmärtää työjärjestys oikein.
Minkäslaista tukea sokkelin molemmin puolin “Pete” meinaa jos talo rossipohjaisena tehty ?
Innolla niitä oikeita asioita odotellaan, tuntuu vaan välillä siltä, että kaikki aiheet on jo pariin kertaan käsitelty. =)
K.L
PS: Kivahan se on aina välillä vääntää, vaikka vähän asian vierestäkin…
Eihän rossipohja asiaa mihinkään muuta, tukea on edelleen saman verran molemmin puolin sokkelia, kun maanpinta on noin samalla tasolla. Jos talon alla taas on kuoppa, niin siitä saadaan eri keskusteluketju aikaiseksi.
Harkkosokkeli kiinnitetään tartunnoilla, (harjateräs) anturaan, harkkojen puskusaumoista tai sitten harkkojen molemmin puolin reunavaluilla, joka kiinnitetty tartunnoilla anturaan. Tämä kosteuseristys tuli 1998 myötä kun RakMk C2 tuli voimaan. Reunavaluilla kiinnitetään myös elementtisokkeli anturalätkiin.
Mitenkäs toi betonitohtorin teksti liittyy tähän bitumikistaan?Kannatta tutustua ympäristöminiteriön ympäristöoppaaseen Kosteus rakentamisessa RakMK C2,esim sivu 36(kuva 19) ja sivu 37 (kuva20), niissä on kosteuden siirtymisen katkaisevat kerrokset oikeissa kohdissa.Sivulta 26 (kuva 10) löytyy myös lisää.Jokuhan täällä viittasi sivustoilla esiintyviin rakenneratkaisuihin,siellähän mm maanvaraisen lattia eristys on esitetty väärin,se niistä “suunnittelijoiden” oikeista ohjeista.Kiitti mulle riitti!!!
Minulla harkkojen ja anturan liitoskohta on suojattu sivulta bitumikermillä. Kermi jatkuu osittain anturan sivulle ja harkot on suojattu patolevyllä. Näin sen määritteli erittäin kokenut ja pätevä rakennesuunnittelija ja hyvin tuntuu kosteusteknisesti toimivan.
Kosteusrasitus kohdistuu tietenkin ulkopuolelta juuri mainittuun kohtaan eikä sen rinnalla anturasta mahdollisesti nousevalla kapillarikosteudella ole mitään merkitystä. Tietenkin anturan alla on oltava kunnollinen sepelistä tehty kapillarikatko
kyllä se “rossipohja” asian muuttaa, suurin osa nykyajan “rossipohjissa” on maanpinta alempana talon alla kuin ympäristössä. Tämän asianhan määräytyy min.800mm ryömintätilalla sekä asettamalla talon sokkelin korkeusaseman. Tästähän tuo "kuoppa"syntyy riippumatta rakentajan haluista… Tämä ei nyt varsinaisesti liity tuohon bitumikaistaan muilta kuin tuon maanpinnan korkeuden osalta.
Onhan täällä valvoja, joka poistaa viestin, kun se on hänen mielipiteensä vastainen, mutta yritetäänpä uudestaan.
"Harkkosokkeli kiinnitetään tartunnoilla, (harjateräs) anturaan, harkkojen puskusaumoista tai sitten harkkojen molemmin puolin reunavaluilla, joka kiinnitetty tartunnoilla anturaan. "
1) Tuolla tavalla se voidaan tehdä, mutta se on täysin turha, koska noilla toimenpideillä sokkelia ei pidetä paikallaan anturan päällä kohdillaan, jos täyttö ja se sokkeli tehdään väärin.
2) Harkot (koskee matalaperustusta) voivat olla/kannattaa olla anturan päällä "uivana" eli vain "tervapahvin" päällä, koska se sokkeli pysyy paikallaan, kun työ rakenteineen tehdään oikein. Eli lähdetään muuraamaan pahvin päältä ja
sinne pahville laastia se yksi sentti ja harkkoa päälle jne.
3) Mutta tehdään niinkuin on suunnitelmat, jos ne eivät ole täysin päinperseinen.
PS! Kuinkahan kauan tämä viesti saa olla näkyvillä ennen kuin "valvoja" poistaa tämän.
On tässä taas ketjussa paljon mielipiteitä ja vedenpitäviä ratkaisuja. Omassa talossa anturavalun alle laitettiin kunnolla tärytettyä routimatonta (lue: tarpeeksi karkeaa ainetta ettei vesi jää anturan alle makaamaan) maa-ainesta noin 200mm. Anturan ja ensimmäisen harkon alle ei tullut kaistaletta ja toivon syvästi ettei sitä kautta kosteus nouse. Sokkelin ulkopuolinen eristys tehtiin patolevyllä niin että alareuna on anturan alareunan tasalla ja nousee maapinnan yläpuolelle.
Perustustyöt kannattanee tehdä niin että vesi ei seiso anturan ala/sivu/ylä -puolella. Amatöörin neuvoja, mutta hyväksi koettu. Rakenna talo tontin korkeammalle kohdalle ja tee kunnon maaperätutkimus.