www.ymparisto.fi > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Ympäristöoppaat > Ympäristöopas-sarja 1999 > YO51 Kosteus rakentamisessa RakMK C2 opas
YO51 Kosteus rakentamisessa RakMK C2 opas
Ympäristöopas, Rakentaminen, s. 56. Julkaisu on saatavissa vain painetussa muodossa (ISBN 951-682-530-3. Julkaisua myy Rakennustieto Oy, puh. 0207 476401.
Tiivistelmä
Tämä opas KOSTEUS RAKENTAMISESSA liittyy Suomen rakentamismääräyskokoelman uusittuun osaan C2, Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998, joka tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 1999. Uusilla määräyksillä ja ohjeilla pyritään vaikuttamaan rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen kosteusvaurioita vähentävästi.
Rakenteiden ja rakennusten kosteustekniikka on osaamisalue, jossa korostuu sekä ammattitaidon että -etiikan merkitys. Määräysten uusimisen tavoitteena on olemassa olevan tiedon sekä hyvän rakentamistavan mukaisen toimintamallin saaminen käytäntöön nykyistä paremmin.
Opas seuraa luku luvulta C2:n sisältöä ja antaa lisätietoja ja soveltamisesimerkkejä kunkin määräysosan kohdalla. Mää-räykset koskevat ensisijaisesti uudisrakentamista, mutta niitä voidaan soveltaa myös korjausrakentamiseen. Oppaassa selvennetään myös käytettävää käsitteistöä. Sen tarkoituksena on havainnollistaa määräysten ja ohjeiden mukaisia ratkaisuja sekä valottaa laajemmin määräysten ja ohjeiden taustaa ja tarkoitusta. Opastava aineisto ei ole viranomaista eikä rakennushankkeeseen ryhtyvää sitova, mutta sen voidaan katsoa edustavan rakentamisessa noudatettavaa hyvää rakennustapaa.
Mielestäni yllä oleva Montan viesti on täysin asiallinen, joten ainakin minun puolestani se saa olla siinä hamaan tappiin asti.
kerrotko “monta” mihin tuo viestisi osa 2) perustuu? tänne tai yv:llä. asia on kyllä mielenkiintoinen ja ajatuksena uusi. ei olla nimittäin koskaan laitettu sokkelin ja anturan väliin muuta kuin laastia. eikä bitumia tms. ole kyllä ole ollut piirustuksissakaan anturan päälle merkittynä koskaan.
Olkoot kuinka hyvin kapillarikatkot suoritettu, niin silloikin on syytä laittaa tuo bitumi anturan ja sokkelin väliin, jolloin sillä varmistetaan kosteuden kapillaarista nousua anturasta sokkeliin.
Kun käytetään patolevyä oikeinkin (ainakin lähes), niin sieltä saattaa "lirahtaa" vettä anturalle tai jostain "syystä antura ei pysy aivan kuivana". Ideaalitilanne on se, että "pahvi" on tasan sokkelin levyinen.
Huomatkaa vielä, että hiekkakakkuja tehdessänne se maa ei ole pintaa syvemmältä koskaan kuiva., ei aianakaan meikäläisen hiekkalaatikolla talon allakaan.
Joskus tuntuu, että parempi olis kun ei kaikkea täällä lukis… Me tehtiin antura tietty valamalla ja sitte se “kivijalka” valuharkoilla, eikä sinne tullu kuin se laasti väliin… Nyt sitten täytyy vaan toivoa että paksu ja laaja kapillaarikerros pitää sen anturan kuivana …toivottavasti ei ala kovasti mietityttään nukkumaanmenoaikoihin; tuleepi pian ressi!
Dimangi Älä suotta stressiä tuosta ota. Niinkuin Montakin sanoi, niin se maa on kosteaa heti pinnasta alaspäin, eli myös sen anturan ja mahdollisen bitumin yläpuolelta. Eli mikäli kapilaarikerros on anturan alla, niin ei siellä bitumi kosteuseroon vaikuta kuin laboratoriossa prommilleina. Maan alla oleva sokkeli on aina maakosteuden kanssa tekemisissä, mutta oikein tehtynä se kosteus ei ole siellä haitallisen suurta. Kapilaarinen kosteuden nousu katkeaa viimeistään alaohjauspuun alla olevaan eristeeseen kuten solumuovi tai vastaava.
Marklar kiitos sulle. Joo kapillaarikatko tehtiin tietty tulevan laatan alle jatkuen sieltä anturan alle ja vielä kauttaaltaan 2 metriä anturasta poispäin.. ja patolevy tulee anturan alareunasta aina sinne maanrajaan. Talo maanpinnasta toista metriä ylempänä - tontti hieman kumpuileva ja sopivin talon paikka hieman alempana; siksi niin massivinen korotus.
Jos meillä kastuu laatta alhaaltapäin, niin on kyl napajäät sulanu.
..mutta meinaa slti mietityttää se bitumikaistaleen puuttuminen... Noh, jospa tuossa rakentamisessa tulis vielä hyvinkin muutakin murehdittavaa ja pähkäiltävää, niin vois tuon puutteen unohtaa. Ja onkohan kellään onnistunut rakennus niin täydellisesti et joku asia ei olis jääny harmittamaan?
niitä on tuhansia taloja joissa ei tuossa paikassa ole bitumikaistaa, joten et ole poikkeus…ja kaikki ovat vielä pystyssä vuosikymmenien käytön jälkeen.
niitä on tuhansia taloja joissa ei tuossa paikassa ole bitumikaistaa, joten et ole poikkeus…ja kaikki ovat vielä pystyssä vuosikymmenien käytön jälkeen.
Niitä on satoja tuhasia taloja, joilla ei ole kapillaarikatkoa. Pitääköhän ne talot purkaa perustuksia myöten, vai miten ne saataisiin nykyaikaisiin normiin .?